Kaupunkiasuminen saastuttaa

Ympäristö
Kaupunkilaisen päästöt isommat kuin maalaisen
Viittaus : MT Ympäristö 02.03.2012 Katja Koljonen

Pääkaupunkiseudulla asuvan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat lähes 30 prosenttia suuremmat kuin maalla asuvan.


Myös muissa kaupungeissa ja taajamissa kuormitetaan ilmakehää enemmän kuin haja-asutusalueella.
Ero johtuu suuremmasta kulutuksesta ja energiasyöpöistä kerrostaloista.
Ilmastonmuutosta ei siis ehkäistä pakottamalla ihmiset muuttamaan maalta kaupunkeihin, vaan muuttamalla elintapoja. Asia selviää Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen tuoreesta väitöskirjasta.
Tulosten mukaan kaupunkiasuntojen lämmitys ja sähkönkulutus tuottavat enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin maaseudulla. Heinosen mukaan kerrostaloasuminen ei myöskään kannusta säästämään energiaa.
Kaupunkilaiset syövät ravintoloissa, ostavat tavaroita ja matkustelevat maalaisserkkujaan enemmän. Lisäksi kaupunkilaiset autoilevat yllättävän paljon. Omalla autolla kuljetaan harrastuksiin ja viikonloppuna mökille.
Siinä missä haja-asutusalueella asuvan elämäntapa päästää ilmakehään alle 9 hiilidioksiditonnia vuodessa, pääkaupunkiseudulla asuva saastuttaa lähes 13 tonnin edestä. Muissa kaupungeissa päästellään keskimäärin 11 hiilidioksiditonnia vuodessa.
Heinosen mielestä näiden tulosten valossa ihmisten halua asua maalla tai kaupunkien reuna-alueilla ei pitäisi hillitä virheellisillä ilmastoargumenteilla.
Ilmastonmuutoksen kannalta ei ole merkitystä, rakennetaanko kaupunkimaista rakennetta vaiko väljempää maalaismaista asutusta, sillä hiilitehokkuuteen johtavat ratkaisut on löydettävä muualta.
”On ihan sama tiivistetäänkö kaupunkirakennetta, jos ei rajoiteta rakentamisen päästöjä, energiankulutusta sekä muuta kulutusta”, Heinonen toteaa.
Liikenteen kasvu lisää päästöjä
Liikenteen kasvun myötä kasvavat myös lentoliikenteen päästöt, jotka ovat nyt 3-5 prosenttia maailman kaikista hiilidioksidipäästöistä.
Tällä hetkellä puhutaan muutamista prosenteista, mutta riskinä on, että tämä on se ala, jossa päästöt nousevat todella paljon, kun muualla pyritään vähennyksiin, toteaa ryhmäpäällikkö Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Polttoaineesta syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi lentäminen aiheuttaa muitakin päästövaikutuksia.
– Yläilmakehässä syntyy muun muassa typen oksideja. Sitten ovat jättövanat ja muut vaikutukset siellä yläilmakehässä. Arvioidaan, että ne voivat jopa tuplata kasvihuonekaasupäästövaikutuksen, huomauttaa Nissinen.
Ahkera lentäminen tuottaa suuret päästöt
Yksittäisen ihmisen päästöistä lentomatkustamisen osuus voi olla hyvinkin suuri.
Esimerkiksi yksi Thaimaan lomamatka lentäen voi tuottaa saman verran päästöjä kuin vuoden autoilu. Autoilun vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat keskimäärin noin 2 000 kilogrammaa, kun Krabin edestakainen lento tuottaa Finnairin päästölaskurin mukaan 1 706 kilogramman päästöt.
New Yorkin edestakaisen lennon päästöt vastaavat puolen vuoden autoilua ja Madridin loman päästöillä autoilisi kolme kuukautta.
– Jos lennetään monta kertaa vuodessa kauas lomalle, päästöt voivat olla yhtä suuret kuin muun elämisen päästöt yhteensä, laskee Nissinen.
Alan tavoitteena hiilineutraali kasvu
Ilmailualan tekemän kansainvälisen sopimuksen mukaan lentoliikenteen kasvun pitäisi olla hiilineutraalia vuoden 2020 jälkeen. Käytännössä tämä ei välttämättä tarkoita lentämisen päästöjen vähentymistä vaan päästöoikeuksien ostamista muualta.
– Tämä tapahtuu pääosin niin, että ostetaan päästöoikeuksia sellaisilta teollisuuden ja energiantuotannon sektoreilta, jossa päästöjä voidaan vähentää. Tämä on sillä tavalla poikkeuksellinen ala, ettei päästä samalla tavalla päästövähennyksiin kuin muualla yhteiskunnassa.
– Ala itse arvioi, että tärkeimmät päästövähennyskeinot ovat biopolttoaineet sekä reititys- ja lennonjohtojärjestelmien tehostaminen. Tällä hetkellä haasteena on esimerkiksi se, että sopivia biopolttoaineita saataisiin riittävästi tuotettua ja että lentoyhtiöt ottaisivat niitä käyttöön, vaikka ne ovat kalliimpia kuin nykyiset polttoaineet, arvioi Nissinen.
Yksittäinen ihminen voi vähentää päästöjään vaihtamalla muihin kulkuneuvoihin tai maksamalla vapaaehtoisen päästökompensaation lennoistaan. Esimerkiksi hakusanoilla "carbon offset" tai "hiilidioksidi kompensointi" löytyy kompensaatiota tarjoavia sivustoja.
Yksittäisen ihmisen hiilidioksidipäästöt vuodessa ovat keskimäärin 1000 kilogrammaa.
Maailman väkiluku lähestyy kahdeksaa miljardia ( 8 000 000 000 ).
Suomen väkiluku noin viisi ja puoli miljoonaa ( 5 500 000 ), eli 0,00069 prosenttia maailma väkiluvusta.
Suomen painoarvo erilaisten asioiden suhteen on siis minimaalinen. Tehdään täällä asioita miten tahansa tai jätetään tekemättä, ei sillä ole juurikaan merkitystä globaalisti. Varsinkin jos muissa maissa ei tehdä tai tehdään samalla lailla asioita.