Sortokausien alkusyy

Ennen suurlakkoa ne joilla oli mahdollisuus itsenäisyyttä harrastella (sitäkin vain puheissa) olivat ruotsinkielisiä. Harrastelu ilman mahdollista reittiä itsenäisyyteen oli utopiaa.
Se oli viikinkihenkistä vouhotusta ja vahingollista Venäjän pistelyä.
Siksi siitä siitä tulikin merkittävä osasyy ensimmäiseen sortokauteen.

Harrastelijoilla ei ollut viisautta nähdä, että vain 5% väestöstä edustava eliitti, jota väestön oikeudettoman tilan (mm. kieli) ja ahdingon lieventäminen ei kiinnostanut, ei mitään itsenäisyyttä pystyisi hankkimaan - ei vaikka tilaisuus tulisi.

Ensimmäinen todellinen mahdollisuus itsenäisyyteen, tai ainakin automian laajentamiseen tuli kun Venäjä joutui polvilleen vuonna 1905. Silloin sosdemien (95% suomenkielisiä) määrätietoisuus oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden puolesta oli vahvin. He ottivat ohjat käsiinsä, ja muut seurailivat. Taakse tuli nyt valtaosa väestöstä, ei vain herraskaisia harrastelijoita, jotka luulivat liikaa itsestään.

Samanluonteista oli kehitys jääkäriliikkeenkin osalta. Teollisuuden ja kaupan rahamiehet ja gulassit - valtaosin ruotsinkielisiä siis - oli jyrkästi sitä vastaan. Onneksi oli myös paljon sen puolesta toimineita ja siihen liittyneitä ruotsin- ja suomenkielisiä.
Taloudelliset ja muut käytännön tekijät lisäsivät ruotsinkielisten osuutta. MUTTA myös jääkäreiden piirissä ruotsinkieliset pyrkivät omimaan johtopaikkoja toisilleen mm. saksalaiskouluttajia hyväksikäyttäen. Kyllä kielitaistelu eli jääkäriliikkeessäkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen suurlakkoa ne joilla oli mahdollisuus itsenäisyyttä harrastella (sitäkin vain puheissa) olivat ruotsinkielisiä. Harrastelu ilman mahdollista reittiä itsenäisyyteen oli utopiaa.
Se oli viikinkihenkistä vouhotusta ja vahingollista Venäjän pistelyä.
Siksi siitä siitä tulikin merkittävä osasyy ensimmäiseen sortokauteen.

Harrastelijoilla ei ollut viisautta nähdä, että vain 5% väestöstä edustava eliitti, jota väestön oikeudettoman tilan (mm. kieli) ja ahdingon lieventäminen ei kiinnostanut, ei mitään itsenäisyyttä pystyisi hankkimaan - ei vaikka tilaisuus tulisi.

Ensimmäinen todellinen mahdollisuus itsenäisyyteen, tai ainakin automian laajentamiseen tuli kun Venäjä joutui polvilleen vuonna 1905. Silloin sosdemien (95% suomenkielisiä) määrätietoisuus oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden puolesta oli vahvin. He ottivat ohjat käsiinsä, ja muut seurailivat. Taakse tuli nyt valtaosa väestöstä, ei vain herraskaisia harrastelijoita, jotka luulivat liikaa itsestään.

Samanluonteista oli kehitys jääkäriliikkeenkin osalta. Teollisuuden ja kaupan rahamiehet ja gulassit - valtaosin ruotsinkielisiä siis - oli jyrkästi sitä vastaan. Onneksi oli myös paljon sen puolesta toimineita ja siihen liittyneitä ruotsin- ja suomenkielisiä.
Taloudelliset ja muut käytännön tekijät lisäsivät ruotsinkielisten osuutta. MUTTA myös jääkäreiden piirissä ruotsinkieliset pyrkivät omimaan johtopaikkoja toisilleen mm. saksalaiskouluttajia hyväksikäyttäen. Kyllä kielitaistelu eli jääkäriliikkeessäkin.

Lue lisää

Lykkäät pötyä.

Autonominen Suomi erottui aina selkeämmin autoritaarisesta ja takapajuisesta Venäjästä.Se näkyi hyvin jo ensimmäisellä sortokaudella.

Seuomenkielen aseman paraneminen ja suomenkielisen väestön sivistystason nousu johti kansallsien tietoisuuden kasvamiseen koko väestössä.

Kyse eiollut harrastelusta, vaan itsenäisyystahdosta.

"Se oli viikinkihenkistä vouhotusta ja vahingollista Venäjän pistelyä.
Siksi siitä siitä tulikin merkittävä osasyy ensimmäiseen sortokauteen."

Kyse on Venäjän mielivallan vastustamisesta ja Suomen autonomian ja lakien rikkomisesta, jota kenraalikuvernööri ja venäläinen virkakunta harjoitti,

Sdp ei todellakaan ollut sortokaudella johdossa, vaan myötäili Venäjän tapahtumia hakeutuen yhteistyöhön sikäläisten sosialistien kanssa.

Jääkäriliikkeessä ruotsinkielisten menestys johtui hyvästä koulutuksesta ja kielitaidosta.
Aivan sama koski menestyviä suomenkielisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Lykkäät pötyä.

Autonominen Suomi erottui aina selkeämmin autoritaarisesta ja takapajuisesta Venäjästä.Se näkyi hyvin jo ensimmäisellä sortokaudella.

Seuomenkielen aseman paraneminen ja suomenkielisen väestön sivistystason nousu johti kansallsien tietoisuuden kasvamiseen koko väestössä.

Kyse eiollut harrastelusta, vaan itsenäisyystahdosta.

"Se oli viikinkihenkistä vouhotusta ja vahingollista Venäjän pistelyä.
Siksi siitä siitä tulikin merkittävä osasyy ensimmäiseen sortokauteen."

Kyse on Venäjän mielivallan vastustamisesta ja Suomen autonomian ja lakien rikkomisesta, jota kenraalikuvernööri ja venäläinen virkakunta harjoitti,

Sdp ei todellakaan ollut sortokaudella johdossa, vaan myötäili Venäjän tapahtumia hakeutuen yhteistyöhön sikäläisten sosialistien kanssa.

Jääkäriliikkeessä ruotsinkielisten menestys johtui hyvästä koulutuksesta ja kielitaidosta.
Aivan sama koski menestyviä suomenkielisiä.

Lue lisää

Aivan oikein. Autonominen Suomi poikkesi edukseen Venäjästä ennen Suurlakkoakin - mm. siten että muukin kuin etuoikeutettu eliitti osasi lukea ja kirjoittaa ja oli valtaosin muutenkin sivistynyttä - ja järjestäytyi laillisiin puolueisiin oikeuksiensa ajamiseksi.
Etuoikeutettu eliitti paljolta yritti estää kansan enemmistöä saamasta poliittista vaikutusvaltaa, sekä ajamasta tasapuolisia oikeuksia suomenkielelle ja talouden eriarvoisuuden vähentämistä.

Siinä vaiheessa ei kukaan puhunut itsenäisyydestä. Sehän olisi ollut silkkaa utopiaa. Sensijaan lähes kaikille oli selvää että he ovat ja pysyvät suomalaisina.
Joillekin svekomaaneille tämä ei sensijaan ollut aivan selvää.
Ensimmäisellä sortokaudella ja Suurlakon aikoihin sosdemit EIVÄT vehkeilleet venäläisten kanssa. Päinvastoin porvarilliset ns. aktivistit olivat yhteistyössä juuri heidän kanssaan. Oikaise siis historian puutteeliset tietosi.

Toisen sortokauden aikana vahingollista yhteistoimintaa venäläisten kanssa harjoittivat ns. Pietarin tien kulkijat. He olivat vanhoillisia porvareita (RKP ja osa nuorsuomalaisista). He halusivat näin estää erioikeuksiaan kaventumasta keisarivallan tuella ja myös hyötyä venäjänkaupasta.

Keisarivalta kaatui keväällä 1917 ja anarkia paisui Venäjällä väliaikaisen hallituksen aikana. Tällöin myös Eduskunta hajautui kahtia ja sosdemien vasen siipi erehtyi vehkeilemään venäläissosialistien kanssa radikalisoiduttuaan taloudellisen ahdingon seurauksena.
Tämä kehitys johti kapinaan/kansalaissotaan, historiamme pahimpaan onnettomuuteen.

Tilanteet, pyrkimykset ja motiivit siis vaihtuivat hyvin laajasti ja monesti. Joten luepa tämä historia perusteellisemmin.

Itsenäisyyttä alkoi tavoittelemaan yhä kasvava joukko ja suomenruotsalaiset olivat liikkeessä mukana!

Hölynpölyä.

Suomen kielen asemaa parannettiin vähitellen jo Ruotsin vallan aikana mm piispa Agricolan luomalla kirjakielellä.
Suomenkielistä kirjalisuuutta tuotettiin jatkuvasti sekä hengellistä että mm. armeijan harjoitusohjesääntö suomentamalla.

Ruotsi on yksi koulujen oppiaineista toisena kotimaisena kielenä. Vain idiootit vastustavat sen opetusta. Se ei ole sen pakollisempaa kuin muutkaan aineet.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomen kielen asemaa parannettiin vähitellen jo Ruotsin vallan aikana mm piispa Agricolan luomalla kirjakielellä.
Suomenkielistä kirjalisuuutta tuotettiin jatkuvasti sekä hengellistä että mm. armeijan harjoitusohjesääntö suomentamalla.

Ruotsi on yksi koulujen oppiaineista toisena kotimaisena kielenä. Vain idiootit vastustavat sen opetusta. Se ei ole sen pakollisempaa kuin muutkaan aineet.

Lue lisää

Agricola loi Turun piispana käännöstyöllään kirjakielemme, ei Ruotsi kuninkaan tai muun ruotsalaisen esivallan pyynnöstä. Päinvastoin hän joutui kotikaupungissaankin tästä vaikutusvaltaisten, suomenkielelle vihamielisten virkamiesten panettelun kohteeksi.
Sen seurauksena hänen seuraajakseen otettiin ummikkoruotsalainen, joka ei osannut väestön pääasiallista kieltä.

Agricolan jälkeen Ruotsi ei tehnyt käytännössä mitään suomenkielen hyväksi. Vielä autonomian alkuvuosikymmeninä svekomaaninen senaatti vaikutti esimerkiksi Nikolai I:een niin, että jopa asetuksella kiellettiin muu suomenkielinen kirjallisuus kuin hartaus- ja ammattikirjat.

Vasta Elias Lönnrotin ja Aleksanteri II:n toimesta alkoi muutos.
Arvovaltaisessa Anttilan Elias Lönnrot -elämänkerrassa todetaan että:
" Kansan puhekielestä vieraantunut kirjakielemme oli 1809 - uskomatonta kyllä - miltei samalla tasolla kuin Agricolan kuollessa 1557. "
Eli se siitä riikinruotsin ja autonomian alun svekomaanisenaattien vaikutuksesta.

Eivät suomenkieliset tietenkään vastusta ruotsinkieltä valinnaisena kielenä kahden pakollisen vieraan kielen puitteissa, kunhan vaihtoehtoja löytyy niille noin puolelle nuorista, jotka haluavat sen sijaan lukea jotain muuta vierasta kieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomen kielen asemaa parannettiin vähitellen jo Ruotsin vallan aikana mm piispa Agricolan luomalla kirjakielellä.
Suomenkielistä kirjalisuuutta tuotettiin jatkuvasti sekä hengellistä että mm. armeijan harjoitusohjesääntö suomentamalla.

Ruotsi on yksi koulujen oppiaineista toisena kotimaisena kielenä. Vain idiootit vastustavat sen opetusta. Se ei ole sen pakollisempaa kuin muutkaan aineet.

Lue lisää

Valehtelet, etkä tunne edes historian perusteita.

Ruotsinvallan aikana oli suomenkielisen tietokirjallisuuden julkaiseminen jopa kielletty, kuten myös suomenkielen käyttö oikeustoimissa, mikä tietenkin syrjäytti suomalaiset vallankäytöstä.
Vain uskonnollista kirjallisuutta sai julkaista suomeksi, uskonnon tarkoituksena on tietysti aina ollut hallita kansaa.

Vasta 1863 suomenkieli sai vapauden Venäjän ansiosta ja asema alkoi vähitellen vahvistua.

Ruotsinkieli on ruotsinkieli, suomi on suomenkieli. On idioottimaista haaskata resusseja vieraan valloittajan kumartamiseen opettamalla pakolla sen kieltä 2000-luvulla.

Suomalaisilla on toivoa, perussuomalaisten vahva nousu tekee lopun pakkoruotsista, siinä alkaa petturisuomalaisten puntit tutista muutenkin, joita tälläkin palstalla tuo yksi idiootti edustaa.

Rannikolla oli yhteys Ruotsiin, samoin kieli sujui. Tottakai Ruotsi halusi Suomen takaisin.

Et nyt tunnu erottavan sitä, että 700 vuotta on eri aika kuin 100 vuotta! Harva jaksaa enää ottaa pultteja siitä, mitä jotkut etruskit tekivät.

Anonyymi kirjoitti:

Et nyt tunnu erottavan sitä, että 700 vuotta on eri aika kuin 100 vuotta! Harva jaksaa enää ottaa pultteja siitä, mitä jotkut etruskit tekivät.

Kaukasta hissaa, mutta ok tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Et nyt tunnu erottavan sitä, että 700 vuotta on eri aika kuin 100 vuotta! Harva jaksaa enää ottaa pultteja siitä, mitä jotkut etruskit tekivät.

----- 700 vuotta on eri aika kuin 100 vuotta!----

Valehtelet ja rajusti valehteletkin. Nuo Venäjän vallan ns. sortokaudet kestivät vain muutaman vuoden, ei 100 vuotta kuten valehtelet, luuseri. Ruotsin valta-aika oli sortoa koko ajan.

Anonyymi kirjoitti:

----- 700 vuotta on eri aika kuin 100 vuotta!----

Valehtelet ja rajusti valehteletkin. Nuo Venäjän vallan ns. sortokaudet kestivät vain muutaman vuoden, ei 100 vuotta kuten valehtelet, luuseri. Ruotsin valta-aika oli sortoa koko ajan.

Lue lisää

” Valehtelet ja rajusti valehteletkin. Nuo Venäjän vallan ns. sortokaudet kestivät vain muutaman vuoden, ei 100 vuotta kuten valehtelet, luuseri. Ruotsin valta-aika oli sortoa koko ajan.”

Etkö osaa lukea? En puhunut sorto- vaan valtakausista! Venäjän kausi on meitä kuitenkin lähellä ja varsin monen isovanhemmat ovat syntyneet silloin. Ruotsin vallasta on yli 200 vuotta eikä siitä ole samanlaista muistijälkeä! Ja vaikka kuinka yrität kuvata sitä kauhiaksi niin eipä se enää siltä tunnu. Etkö itse huomaa, ettei agendasi oikein ota tulta?

Jätä nimittelyt pois niin teksti lyhenee puoleen:-D

Anonyymi kirjoitti:

” Valehtelet ja rajusti valehteletkin. Nuo Venäjän vallan ns. sortokaudet kestivät vain muutaman vuoden, ei 100 vuotta kuten valehtelet, luuseri. Ruotsin valta-aika oli sortoa koko ajan.”

Etkö osaa lukea? En puhunut sorto- vaan valtakausista! Venäjän kausi on meitä kuitenkin lähellä ja varsin monen isovanhemmat ovat syntyneet silloin. Ruotsin vallasta on yli 200 vuotta eikä siitä ole samanlaista muistijälkeä! Ja vaikka kuinka yrität kuvata sitä kauhiaksi niin eipä se enää siltä tunnu. Etkö itse huomaa, ettei agendasi oikein ota tulta?

Jätä nimittelyt pois niin teksti lyhenee puoleen:-D

Lue lisää

Ruotsin valtakautta arvioitaessa ei tarvita sinun tai kenenkään muunkaan isovanhempien muistikuvia, historian dokumentit sen kertovat täysin kattavasti.

Suomenkielen olematon asema, hirveä verotus, sotaväen raskaat otot, jne... joka tuon kiistää eikä pidä sitä sortona on historian tiedoissaan pelkkä maallikko tai propagandisti.

Jos sinä jätät valehtelut ja puolitotuudet pois niin tekstisi häviää olemattomiin, jäljelle ei jää mitään.

”Venäjän oli tiukennettava otetta Suomesta mutta puhuminen "sorrosta" oli lähinnä saksalaismielisen historiantulkinnan tulosta.”

Vuoden 1905 kumousliike ei merkinnyt ratkaisevaa muutosta. Kun hallitsijan asema vakiintui venäläistämispolitiikka alkoi Suomessa uudelleen. Maan kenraalikuvernööriksi nimitettiin Frans Albert Seyn, joka seurasi sortotoimissaan Bobrikovin esimerkkiä. Monet Bonrikovin aikaiset pyrkimykset Suomen itsehallin kaventamiseksi otettiin jälleen käyttöön. Suuriruhtinas nimesi senaattiin venäläistyneitä Suomen kansalaisia. Vuosina 1908 ja 1910 säädettiin lakeja, jotka kavensivat suomalaisten päätösvaltaa ja joiden seurauksena suuriruhtinaskunnan laeista voitiin säätää Venäjän kansanedustuslaitoksessa, duumassa. Vuoden 1910 lain perusteella Venäjän kansanedustuslaitos sääti 1912 yhdenvertaisuuslain, jonka mukaan Venäjän alamaisilla oli saman oikeudet virkoihin kuin suomalaisilla. Kun virkamiehet eivät noudattaneet uusia määräyksiä he joutuivat tuomioistuinten päätöksellä vankiloihin. Kun senaattiinkin valittiin syntyperäisiä venäläisiä oli eduskunta ainoa valtioelin joka pysyi suomalaisten käsissä. Se asettui yksimielisesti vastustamaan venäläistämistoimia.

Anonyymi kirjoitti:

”Venäjän oli tiukennettava otetta Suomesta mutta puhuminen "sorrosta" oli lähinnä saksalaismielisen historiantulkinnan tulosta.”

Vuoden 1905 kumousliike ei merkinnyt ratkaisevaa muutosta. Kun hallitsijan asema vakiintui venäläistämispolitiikka alkoi Suomessa uudelleen. Maan kenraalikuvernööriksi nimitettiin Frans Albert Seyn, joka seurasi sortotoimissaan Bobrikovin esimerkkiä. Monet Bonrikovin aikaiset pyrkimykset Suomen itsehallin kaventamiseksi otettiin jälleen käyttöön. Suuriruhtinas nimesi senaattiin venäläistyneitä Suomen kansalaisia. Vuosina 1908 ja 1910 säädettiin lakeja, jotka kavensivat suomalaisten päätösvaltaa ja joiden seurauksena suuriruhtinaskunnan laeista voitiin säätää Venäjän kansanedustuslaitoksessa, duumassa. Vuoden 1910 lain perusteella Venäjän kansanedustuslaitos sääti 1912 yhdenvertaisuuslain, jonka mukaan Venäjän alamaisilla oli saman oikeudet virkoihin kuin suomalaisilla. Kun virkamiehet eivät noudattaneet uusia määräyksiä he joutuivat tuomioistuinten päätöksellä vankiloihin. Kun senaattiinkin valittiin syntyperäisiä venäläisiä oli eduskunta ainoa valtioelin joka pysyi suomalaisten käsissä. Se asettui yksimielisesti vastustamaan venäläistämistoimia.

Lue lisää

Ohrana tietty urkki ja raportoi, kansan tyytymättömyys tuli julki.

Anonyymi kirjoitti:

”Venäjän oli tiukennettava otetta Suomesta mutta puhuminen "sorrosta" oli lähinnä saksalaismielisen historiantulkinnan tulosta.”

Vuoden 1905 kumousliike ei merkinnyt ratkaisevaa muutosta. Kun hallitsijan asema vakiintui venäläistämispolitiikka alkoi Suomessa uudelleen. Maan kenraalikuvernööriksi nimitettiin Frans Albert Seyn, joka seurasi sortotoimissaan Bobrikovin esimerkkiä. Monet Bonrikovin aikaiset pyrkimykset Suomen itsehallin kaventamiseksi otettiin jälleen käyttöön. Suuriruhtinas nimesi senaattiin venäläistyneitä Suomen kansalaisia. Vuosina 1908 ja 1910 säädettiin lakeja, jotka kavensivat suomalaisten päätösvaltaa ja joiden seurauksena suuriruhtinaskunnan laeista voitiin säätää Venäjän kansanedustuslaitoksessa, duumassa. Vuoden 1910 lain perusteella Venäjän kansanedustuslaitos sääti 1912 yhdenvertaisuuslain, jonka mukaan Venäjän alamaisilla oli saman oikeudet virkoihin kuin suomalaisilla. Kun virkamiehet eivät noudattaneet uusia määräyksiä he joutuivat tuomioistuinten päätöksellä vankiloihin. Kun senaattiinkin valittiin syntyperäisiä venäläisiä oli eduskunta ainoa valtioelin joka pysyi suomalaisten käsissä. Se asettui yksimielisesti vastustamaan venäläistämistoimia.

Lue lisää

Näinhän se oli. Toinen sortokausi olisi jatkuessaan ollut kuolema Suomelle.
Onneksi Venäjä hajosi ja bolsevikit sallivat itsenäistymisen, koska eivät sille mitään mahtaneet. Sen avulla bolsevikit myös turvasivat selustansa Suomen suunnalta valkovenäläisten ja liittoutuneiden (Britannia, Ranska) taholta.

Eduskunnalla toki ei ollut paljon sanottavaa ennen keisarikunnan kaatumista, koska keisari ei vahvistanut lakeja ja hajoitti eduskunnan toistuvasti. Oikeisto alkoi hoitaa asiat ohi Eduskunnan Pietarin tietä käyttämällä. Venäjän vastustaminen alkoi olla murrettu.

Eduskuntakin hajosi kahdeksi vastakkaiseksi ryhmittymäksi.
Vain Alkion maalaisliittolaiset yrittivät säilyttää näiden keskustelyhteyden.
Kun sekin epäonnistui, oli kapina/sisällissota seurauksena. Pääsyyllisyys oli sossujen vasemmistolla sekä vanhoillisella oikeistolla (RKP ja osa nuorsuomalaisista).
Rahaeliitti oli näiden takana.

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se oli. Toinen sortokausi olisi jatkuessaan ollut kuolema Suomelle.
Onneksi Venäjä hajosi ja bolsevikit sallivat itsenäistymisen, koska eivät sille mitään mahtaneet. Sen avulla bolsevikit myös turvasivat selustansa Suomen suunnalta valkovenäläisten ja liittoutuneiden (Britannia, Ranska) taholta.

Eduskunnalla toki ei ollut paljon sanottavaa ennen keisarikunnan kaatumista, koska keisari ei vahvistanut lakeja ja hajoitti eduskunnan toistuvasti. Oikeisto alkoi hoitaa asiat ohi Eduskunnan Pietarin tietä käyttämällä. Venäjän vastustaminen alkoi olla murrettu.

Eduskuntakin hajosi kahdeksi vastakkaiseksi ryhmittymäksi.
Vain Alkion maalaisliittolaiset yrittivät säilyttää näiden keskustelyhteyden.
Kun sekin epäonnistui, oli kapina/sisällissota seurauksena. Pääsyyllisyys oli sossujen vasemmistolla sekä vanhoillisella oikeistolla (RKP ja osa nuorsuomalaisista).
Rahaeliitti oli näiden takana.

Lue lisää

Lykkäät pötyä.

Suomen itsenäisyyden julisti eduskunnan porvrillinen enemmistö, ei bolsevikit,jotka yrittivät sen tuhoamista moneen otteeseen kotimaisten kätyriensä tuella.

Anonyymi kirjoitti:

Lykkäät pötyä.

Suomen itsenäisyyden julisti eduskunnan porvrillinen enemmistö, ei bolsevikit,jotka yrittivät sen tuhoamista moneen otteeseen kotimaisten kätyriensä tuella.

Lue lisää

Tunnetusti ns. Valtalaki sosdemien, Maalaisliiton ja porvarien ns. aktivistien äänin oli itsenäisysjulistus vähennettynä ulko- ja sotilaspolitiikalla. Valtalain kaatoi ministerivaltiosihteeri Enckellin ja porvarien vehkeily Kerenskin kanssa.
Kerenki kyllä kovasti epäröi, mutta suostui Enckellin kehotukseen.

Porvarien enemmistön vehkeily tällöin oli toki ymmärrettävää. Tasoittavaa tekijää nimeltä presidentti ei vielä ollut, ja sosdemeilla oli enemmistö eduskunnassa. Heille olisi tullut liikaa vaikutusvaltaa. Sosdem-eduskuntaenemmistö oli syntynyt täysin toisissa oloissa vuonna 1916. Oli siksi perusteltua, että venäläiset hajottivat eduskunnan ja määräsivät uudet vaalit. Onnettomana seurauksena oli kuitenkin sosdemien katkeroituminen, joka 1918 tammikuussa villitsi näiden ääripään kapinaan.

Marraskuun 1917 puolivälissä, kun Venäjän väliaikainen hallitus oli jo kaatunut, julisti
Eduskunta itsensä Alkion aloitteesta ylimmäksi valtiovallaksi. Eduskunta alkoi tämän pohjalta vahvistaa lakeja, nimittää ylimpiä virkamiehiä ja nimitti myös hallituksen toteuttamaan itsenäisyyden kaikilta osiltaan.
Tämä oli jo selkeä itsenäisyysjulistus.
Kyllä sosdemit olivat mukana tässä itsenäisyysjulistuksessa.
Ristiriitaisempi oli tilanne 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksessa, koska maa oli tällöin jo ajautumassa kapinaan ja sisällissotaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnetusti ns. Valtalaki sosdemien, Maalaisliiton ja porvarien ns. aktivistien äänin oli itsenäisysjulistus vähennettynä ulko- ja sotilaspolitiikalla. Valtalain kaatoi ministerivaltiosihteeri Enckellin ja porvarien vehkeily Kerenskin kanssa.
Kerenki kyllä kovasti epäröi, mutta suostui Enckellin kehotukseen.

Porvarien enemmistön vehkeily tällöin oli toki ymmärrettävää. Tasoittavaa tekijää nimeltä presidentti ei vielä ollut, ja sosdemeilla oli enemmistö eduskunnassa. Heille olisi tullut liikaa vaikutusvaltaa. Sosdem-eduskuntaenemmistö oli syntynyt täysin toisissa oloissa vuonna 1916. Oli siksi perusteltua, että venäläiset hajottivat eduskunnan ja määräsivät uudet vaalit. Onnettomana seurauksena oli kuitenkin sosdemien katkeroituminen, joka 1918 tammikuussa villitsi näiden ääripään kapinaan.

Marraskuun 1917 puolivälissä, kun Venäjän väliaikainen hallitus oli jo kaatunut, julisti
Eduskunta itsensä Alkion aloitteesta ylimmäksi valtiovallaksi. Eduskunta alkoi tämän pohjalta vahvistaa lakeja, nimittää ylimpiä virkamiehiä ja nimitti myös hallituksen toteuttamaan itsenäisyyden kaikilta osiltaan.
Tämä oli jo selkeä itsenäisyysjulistus.
Kyllä sosdemit olivat mukana tässä itsenäisyysjulistuksessa.
Ristiriitaisempi oli tilanne 6.12.1917 itsenäisyysjulistuksessa, koska maa oli tällöin jo ajautumassa kapinaan ja sisällissotaan.

Lue lisää

Tossa tuli mieleen että nälkävuodet ajoittui venäjän vallan aikaan, ei dataa miten nälkävuodet koitteli itse venäjää. Ei sieltä ruokaa ym. varmaankaan tullut.