Viesti Aretalogia-nettiyhteisöstä
http://communities.msn.fi/Aretalogia/juttutuokio.msnw
Huomenta kaikille!
Meillä suomessa on iät ja ajat eletty siinä harhassa, ettei meillä esiinny minkäänlaisia ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon liittyviä ongelmia. Niitä ongelmia on jopa virallisen ulkopolitiikkamme mielestä vain Kiinassa, Itä-Euroopan lastenkodeissa, islamilaisissa maissa ym. mutta ei meillä Suomessa.
Kuitenkin arkitodellisuus on liian usein maassamme se, että ellei ihminen täytä tiettyjä terveille asetettuja kriteereitä tai menettää liikenneonnettomuuden, työtapaturman, sairauden tai vanhuuden vuoksi terveytensä, hänestä tulee kaikkien hylkäämä ja unohtama, jonka asialle ei tarvitse kenenkään korvansa kallistaa; ja jonka ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista ei kenenkään tarvitse välittää. Tämä siis maailman luterilaisemmassa kristityksi kutsutussa maassa, jossa lähimmäisistä välittäminen "laupiaan samarialaisen hengessä" pitäisi olla itsestäänselvyys.
Nyt viimeaikoina nämä ihmisoikeuskysymykset ovat tulleet omalla kohdallani siinä määrin polttaviksi kysymyksiksi, että otin viime torstaina yhteyttä niin Ihmisoikeusliittoon kuin Kynnys ry:hynkin. Molemmilta tahoilta sain eilen postia ja tästä päivästä alkaen olen molempien kansainvälisiäkin ulottuvuuksia omaavien järjestöjen jäsen.
Vastuu toinen toisistamme ja lähimmäisistämme on meillä jokaisella ja meidän on lähdettävä rinta rinnan yhteisvastuullisesti korjaamaan niitä epäkohtia, joita maassamme ihmisarvon ja ihmisoikeuksien alueella esiintyy. Meidän on tehtävä se työ, mikä kristinuskolla on tähän menessä totaalisesti epäonnistunut. Meidän on kuljettava Pyhän Yrjön askelissa ja jatkettava hänen työtään, työtä, jonka Suuri Mestari Nasaretista aikanaan viitoitti.
Kaikille hyvää ja siunattua alkanutta päivää ja olkoon nämä ajatukset ikuisia haasteita meille, jotka tahdomme Suuren Mestarin viitoittamaa tietä astella.
http://communities.msn.fi/Aretalogia/juttutuokio.msnw
Huomenta kaikille!
Meillä suomessa on iät ja ajat eletty siinä harhassa, ettei meillä esiinny minkäänlaisia ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon liittyviä ongelmia. Niitä ongelmia on jopa virallisen ulkopolitiikkamme mielestä vain Kiinassa, Itä-Euroopan lastenkodeissa, islamilaisissa maissa ym. mutta ei meillä Suomessa.
Kuitenkin arkitodellisuus on liian usein maassamme se, että ellei ihminen täytä tiettyjä terveille asetettuja kriteereitä tai menettää liikenneonnettomuuden, työtapaturman, sairauden tai vanhuuden vuoksi terveytensä, hänestä tulee kaikkien hylkäämä ja unohtama, jonka asialle ei tarvitse kenenkään korvansa kallistaa; ja jonka ihmisarvosta ja ihmisoikeuksista ei kenenkään tarvitse välittää. Tämä siis maailman luterilaisemmassa kristityksi kutsutussa maassa, jossa lähimmäisistä välittäminen "laupiaan samarialaisen hengessä" pitäisi olla itsestäänselvyys.
Nyt viimeaikoina nämä ihmisoikeuskysymykset ovat tulleet omalla kohdallani siinä määrin polttaviksi kysymyksiksi, että otin viime torstaina yhteyttä niin Ihmisoikeusliittoon kuin Kynnys ry:hynkin. Molemmilta tahoilta sain eilen postia ja tästä päivästä alkaen olen molempien kansainvälisiäkin ulottuvuuksia omaavien järjestöjen jäsen.
Vastuu toinen toisistamme ja lähimmäisistämme on meillä jokaisella ja meidän on lähdettävä rinta rinnan yhteisvastuullisesti korjaamaan niitä epäkohtia, joita maassamme ihmisarvon ja ihmisoikeuksien alueella esiintyy. Meidän on tehtävä se työ, mikä kristinuskolla on tähän menessä totaalisesti epäonnistunut. Meidän on kuljettava Pyhän Yrjön askelissa ja jatkettava hänen työtään, työtä, jonka Suuri Mestari Nasaretista aikanaan viitoitti.
Kaikille hyvää ja siunattua alkanutta päivää ja olkoon nämä ajatukset ikuisia haasteita meille, jotka tahdomme Suuren Mestarin viitoittamaa tietä astella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.