Tuuman kenno?

Tästä on kirjoitettu perusteellisesti jo ennenkin, mutta toistettakoon taas että nämä tuumakoot perustuvat tosiaan muinaisiin TV-kameroitten tyhjiöputkiin, joitten ulkohalkaisija oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna varsinaiseen tasaiseen kuva-alaan putken keskellä. Jostain ihmeen syystä tämä tapa kuvailla kennon kokoa on siirtynyt nykyaikaan. Turha repiä pelihousujaan sen takia.

Paljon isompi virhe on kutsua 36mm, eli 135 koon (kinofilmi) kennoa "täysikokoiseksi", kun kyseessä on miniatyyrikamera. Täysikoko on historiallisesti joko luokkaa 4x5 tuumaa/9x12 cm tai vähintään 120 rullafilmi koossa 6x9 cm.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä on kirjoitettu perusteellisesti jo ennenkin, mutta toistettakoon taas että nämä tuumakoot perustuvat tosiaan muinaisiin TV-kameroitten tyhjiöputkiin, joitten ulkohalkaisija oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna varsinaiseen tasaiseen kuva-alaan putken keskellä. Jostain ihmeen syystä tämä tapa kuvailla kennon kokoa on siirtynyt nykyaikaan. Turha repiä pelihousujaan sen takia.

Paljon isompi virhe on kutsua 36mm, eli 135 koon (kinofilmi) kennoa "täysikokoiseksi", kun kyseessä on miniatyyrikamera. Täysikoko on historiallisesti joko luokkaa 4x5 tuumaa/9x12 cm tai vähintään 120 rullafilmi koossa 6x9 cm.

Lue lisää

"Täyskenno" onkin epävirallinen nimitys, ja johtuu siitä, että on olemassa pienempikennoisia järjestelmäkameroita kennoineen kuten APS-C ym., ja joita verrataan kooltaan siihen isompaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä on kirjoitettu perusteellisesti jo ennenkin, mutta toistettakoon taas että nämä tuumakoot perustuvat tosiaan muinaisiin TV-kameroitten tyhjiöputkiin, joitten ulkohalkaisija oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna varsinaiseen tasaiseen kuva-alaan putken keskellä. Jostain ihmeen syystä tämä tapa kuvailla kennon kokoa on siirtynyt nykyaikaan. Turha repiä pelihousujaan sen takia.

Paljon isompi virhe on kutsua 36mm, eli 135 koon (kinofilmi) kennoa "täysikokoiseksi", kun kyseessä on miniatyyrikamera. Täysikoko on historiallisesti joko luokkaa 4x5 tuumaa/9x12 cm tai vähintään 120 rullafilmi koossa 6x9 cm.

Lue lisää

Täyskokoinen = täyden kinoruudun kokoinen!

Jo ennen digiähän suurin osa järjestelmäkameroista käytti tuota kino kokoa filminään, harrastajilla ainakin, joten täyden koon kenno on aivan hyväksyttävä nimitys!

Extyökkäri kirjoitti:

Täyskokoinen = täyden kinoruudun kokoinen!

Jo ennen digiähän suurin osa järjestelmäkameroista käytti tuota kino kokoa filminään, harrastajilla ainakin, joten täyden koon kenno on aivan hyväksyttävä nimitys!

Lue lisää

Olen täsmälleen samaa mieltä.

Extyökkäri kirjoitti:

Täyskokoinen = täyden kinoruudun kokoinen!

Jo ennen digiähän suurin osa järjestelmäkameroista käytti tuota kino kokoa filminään, harrastajilla ainakin, joten täyden koon kenno on aivan hyväksyttävä nimitys!

Lue lisää

Totta kai minä tuon tiedän, 40 vuotta ammatikseni kuvannut ihminen.

Kunhan kommentoin, että jos kerran tuuman kenno -nimitystä käytetään historiallisista syistä ihan virallisesti, niin miksi 135 kennoisia kameroita ei saisi nimittää miniatyyrikennoisiksi? Sellaiseksi pikkuruiseksi taskukameraksihan ne reilu sata vuotta sitten Oskar Barnackin toimesta rakennettiin, kun siihen asti kamerat olivat 120 rullafilmiä käyttäviä tai vielä isompia.

Ja oli se ihan äijää louskautella menemään Mamiya RZ67 härpäkkeellä tai Fuijin "Texas Leicalla" filmikoossa 6x9. Oletten jääneet paljosta vaille.

Anonyymi kirjoitti:

Totta kai minä tuon tiedän, 40 vuotta ammatikseni kuvannut ihminen.

Kunhan kommentoin, että jos kerran tuuman kenno -nimitystä käytetään historiallisista syistä ihan virallisesti, niin miksi 135 kennoisia kameroita ei saisi nimittää miniatyyrikennoisiksi? Sellaiseksi pikkuruiseksi taskukameraksihan ne reilu sata vuotta sitten Oskar Barnackin toimesta rakennettiin, kun siihen asti kamerat olivat 120 rullafilmiä käyttäviä tai vielä isompia.

Ja oli se ihan äijää louskautella menemään Mamiya RZ67 härpäkkeellä tai Fuijin "Texas Leicalla" filmikoossa 6x9. Oletten jääneet paljosta vaille.

Lue lisää

Olishan se komeaa, 60 x 90 mm kenno kamerassa ja siihen vaikka 600 mm F2.8 teleputki niin aika komiaa kantajaa tarvittaisiin pidemmillä reissuilla!

Kehitys on mennyt käytännölliseen suuntaan, muistan senkin ajan jolloin kuvat sai pintavedoksina juuri tuon suuren negakoon vuoksi mutta nyt asiat ovat muuttuneet!

Extyökkäri kirjoitti:

Täyskokoinen = täyden kinoruudun kokoinen!

Jo ennen digiähän suurin osa järjestelmäkameroista käytti tuota kino kokoa filminään, harrastajilla ainakin, joten täyden koon kenno on aivan hyväksyttävä nimitys!

Lue lisää

Joillekin 120 on täysi koko ja on niitäkin, joille vasta laskafilmi on se täysi koko.

Anonyymi kirjoitti:

Joillekin 120 on täysi koko ja on niitäkin, joille vasta laskafilmi on se täysi koko.

Joillekin on joku jotain mutta nykyisessä digissä se vanha kinokoko on täyskenno kennon koko ja muut jotain muuta.

Sama asia kuin tänään auto nokalla voi olla satojen hevosten verran voimaa mutta joskus tyydyttiin pääosin yhteen kärryjen nokalla vaikka tarkoitus oli sama, mennä kirkkoon sunnuntain palvelukseen!!

Maailma muuttuu!

Anonyymi kirjoitti:

"Täyskenno" onkin epävirallinen nimitys, ja johtuu siitä, että on olemassa pienempikennoisia järjestelmäkameroita kennoineen kuten APS-C ym., ja joita verrataan kooltaan siihen isompaan.

Lue lisää

https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_slr/eos_1dx_mark_ii/

"Täysikokoinen CMOS-kenno"

Kyllä sitä ihan "virallisesti" käytetään. Lainausmerkeissä, koska vain viranomaisen käytännöt ovat virallisia,.

Extyökkäri kirjoitti:

Joillekin on joku jotain mutta nykyisessä digissä se vanha kinokoko on täyskenno kennon koko ja muut jotain muuta.

Sama asia kuin tänään auto nokalla voi olla satojen hevosten verran voimaa mutta joskus tyydyttiin pääosin yhteen kärryjen nokalla vaikka tarkoitus oli sama, mennä kirkkoon sunnuntain palvelukseen!!

Maailma muuttuu!

Lue lisää

Tuo Täyskoko on jotenkin hämäävä nimitys. On olemassa myös kinokokoa isompia kokoja. S-Leican kennon koko on 30x45mm Sen kroppikerroin on tasan kaksi. Ennen puhuttiin 645 kameroista ja 6x9 Nämä molemmat käyttivät 120 filmiä. Myös oli monia muitakin kokoja. Ne ilmoitettiin filmikoon mukaan. Kinofilmistä oli myös puolikas kokoa käyttävä kameraversio. Tätä kutsuttiin puolikaskinoksi. Nämä vanhat nimitykset kertoivat selkeesti minkä kokoisesta negasta oli kyse.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Täyskoko on jotenkin hämäävä nimitys. On olemassa myös kinokokoa isompia kokoja. S-Leican kennon koko on 30x45mm Sen kroppikerroin on tasan kaksi. Ennen puhuttiin 645 kameroista ja 6x9 Nämä molemmat käyttivät 120 filmiä. Myös oli monia muitakin kokoja. Ne ilmoitettiin filmikoon mukaan. Kinofilmistä oli myös puolikas kokoa käyttävä kameraversio. Tätä kutsuttiin puolikaskinoksi. Nämä vanhat nimitykset kertoivat selkeesti minkä kokoisesta negasta oli kyse.

Lue lisää

Keskikoko lienee se sekavin nykyään. Sille ei ole määritelty mitään yhtä kokoa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Täyskoko on jotenkin hämäävä nimitys. On olemassa myös kinokokoa isompia kokoja. S-Leican kennon koko on 30x45mm Sen kroppikerroin on tasan kaksi. Ennen puhuttiin 645 kameroista ja 6x9 Nämä molemmat käyttivät 120 filmiä. Myös oli monia muitakin kokoja. Ne ilmoitettiin filmikoon mukaan. Kinofilmistä oli myös puolikas kokoa käyttävä kameraversio. Tätä kutsuttiin puolikaskinoksi. Nämä vanhat nimitykset kertoivat selkeesti minkä kokoisesta negasta oli kyse.

Lue lisää

Voidaan tietysti vaikka ajatella camera obscuraa jossa kinssinä on reikä seinässä ja koko takaseinä on katettu valoherkällä paperilla jolloin täyskoko olisi luokkaa 4m x 3 m.

Kyse lienee siitä tässä termistössä mitä ihmiset eniten käyttävät/käyttivät siinä filmirullakinofilmikoneiden loppuvuosina.

Ei noin määrällisesti, prosentteina ainakaan, käyttäjiä ollut niin paljoa kuin kinofilmijärkkäreillä oli.

Miksi sitten digilläkin niin veikkaan sen olevan käytännön kysymys. Vaikka digissä on ollut pientä ja suurta kennoa saatavilla niin hinta ratkaisee sekä se millä saadaan kohtuullista laatua ja millä kennokoolla kyetään tekemään kohtuullisia laseja pienemmilläkin kuvakulmilla.

Eikä sillä sinänsä ole merkitystä koska se mikä on käytäntö se ratkaisee ja jos haluat täyskennoksi 3m x 2m kennon niin senkun vaan ostat moisen taskukameran!

Anonyymi kirjoitti:

Tuo Täyskoko on jotenkin hämäävä nimitys. On olemassa myös kinokokoa isompia kokoja. S-Leican kennon koko on 30x45mm Sen kroppikerroin on tasan kaksi. Ennen puhuttiin 645 kameroista ja 6x9 Nämä molemmat käyttivät 120 filmiä. Myös oli monia muitakin kokoja. Ne ilmoitettiin filmikoon mukaan. Kinofilmistä oli myös puolikas kokoa käyttävä kameraversio. Tätä kutsuttiin puolikaskinoksi. Nämä vanhat nimitykset kertoivat selkeesti minkä kokoisesta negasta oli kyse.

Lue lisää

En näköjään lukenut loppuun asti joten, kuvan tulostuksen kannalta oli ehkä enemmän merkitystä nega koolla kuin nyt kennolla jota et siinä tulostuksessa juurikaan tarvitse, vaan saat kuvan digi muodossa tietyllä pikselimäärällä, josta sitten printtaat sen kuvan.

Tänään juuri printtailin kaksi 36 Mpix kuvaa A3 muotoon matta valokuvapaperille. Tiedän kamerassa olleen "täyskennon" mutta se ei siinä vaiheessa ollut isommin merkityksellinen tieto!

Korostettakoon vielä eityisesti, että Four Thirds -nimitys ei tule 4/3 ja m4/3 kameroiden natiivista kuvasuhteesta 4:3, kuten jotkut luulevat.

Huonosti kirjoitettu algoritmi. Hölmöintä on, ettei loppukäyttäjä edes voi opettaa algoritmia näissä tapauksissa.

Olisko ollu liian vähän tekstiä? Tämä ehkä alkaa olla juuri ja juuri riittävä määrä.

Anonyymi kirjoitti:

Huonosti kirjoitettu algoritmi. Hölmöintä on, ettei loppukäyttäjä edes voi opettaa algoritmia näissä tapauksissa.

Loppukäyttäjä voi infota ylläpitoa. Jos eivät saa palautetta luulevat että ollaan tyytyväisiä eikä mikään muutu ainakaan paremmaksi. Periaatteessahan käyvät läpi mitä automaatti poistaa mutta ei taida olla kuitenkaan käytäntö. Aina kun olen valittanut niin tekstit on palautettu.

Kyllä se vain kolmannenkin kerran poistettiin. En ymmärrä. Aivan viaton sivusto.

Mitä jos sinulle myytäisiin autoa laskien moottorin iskutilavuudeksi moottorin ulkomittojen tilavuus?

Olisiko se sinusta totuudenmukainen tapa ilmoittaa moottorin iskutilavuus?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos sinulle myytäisiin autoa laskien moottorin iskutilavuudeksi moottorin ulkomittojen tilavuus?

Olisiko se sinusta totuudenmukainen tapa ilmoittaa moottorin iskutilavuus?

Lue lisää

Voihan sen niistä teknisistä tiedoista katsoa jos kiinnostaa. Autoja, kameroita ja muutakin myydään kaikenlaisilla termeillä. Jotkut ovat osuvampia kuin toiset. Tekniikka tapaa kehittyä ja ajan myötä termien alkuperä ja tarkoitus hämärtyy. Asiaa voisi korjata tuomalla uusia termejä mutta se todennäköisesti sekoittaisi asiaa vain entisestään. Nykyään yritetään päästä eroon hevosvoimista koska insinöörit tykkää enemmän kilowateista. Automiehet käyttää hevosvoimia vielä pitkään. Taitää moni vielä laskea hintoja markkoinakin. Keskivertoihmistä ei tekniset yksityiskohdat kiinnosta. Asiaan vihkiytyneet ja valistuneet kuluttajat ottaa asioista selvää. Enemmän olisin huolissani yleisestä myyntijargonista joka saattaa antaa tuotteesta aivan väärän kuvan.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan sen niistä teknisistä tiedoista katsoa jos kiinnostaa. Autoja, kameroita ja muutakin myydään kaikenlaisilla termeillä. Jotkut ovat osuvampia kuin toiset. Tekniikka tapaa kehittyä ja ajan myötä termien alkuperä ja tarkoitus hämärtyy. Asiaa voisi korjata tuomalla uusia termejä mutta se todennäköisesti sekoittaisi asiaa vain entisestään. Nykyään yritetään päästä eroon hevosvoimista koska insinöörit tykkää enemmän kilowateista. Automiehet käyttää hevosvoimia vielä pitkään. Taitää moni vielä laskea hintoja markkoinakin. Keskivertoihmistä ei tekniset yksityiskohdat kiinnosta. Asiaan vihkiytyneet ja valistuneet kuluttajat ottaa asioista selvää. Enemmän olisin huolissani yleisestä myyntijargonista joka saattaa antaa tuotteesta aivan väärän kuvan.

Lue lisää

No tuo "tuuman kenno" on kyllä just yksi esimerkki väärän kuvan antamisesta. Ja aiemman kommentin "ottaa selvää" paasaukseen viitaten, juurihan täällä kysyjä on ottamassa selvää.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos sinulle myytäisiin autoa laskien moottorin iskutilavuudeksi moottorin ulkomittojen tilavuus?

Olisiko se sinusta totuudenmukainen tapa ilmoittaa moottorin iskutilavuus?

Lue lisää

Ei auton renkaissakaan pelkkä tuumakoko kerro kuin vanteen halkaisijan. Hyvin monenkokoista rengasta saat kaupasta samalla tuumakoolla. Onko tämä sinulle yhtäsuuri ongelma?

Anonyymi kirjoitti:

Ei auton renkaissakaan pelkkä tuumakoko kerro kuin vanteen halkaisijan. Hyvin monenkokoista rengasta saat kaupasta samalla tuumakoolla. Onko tämä sinulle yhtäsuuri ongelma?

Lue lisää

Varmaan hyvin älyät, että samoin kuin kameran kennokoko, vaikuttaa auton moottorin iskutilavuus olennaisella tavalla kameran ominaisuuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan hyvin älyät, että samoin kuin kameran kennokoko, vaikuttaa auton moottorin iskutilavuus olennaisella tavalla kameran ominaisuuksiin.

Älyämpä hyvinkin. Tosin mootorin tilavuuskaan ei kaikkea kerro. Tekniset yksityiskohdat voi kuitenkin tarkistaa jos kiinnostavat. Turha jostain nimeämistavoista on tehdä ongelmaa. Otetaan vain selvää mitä ne tarkoittavat. Niin se toimii kaikissa asioissa. Lamppuakaan ei enää osteta kuten ennen kannan koon ja wattimäärän perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos sinulle myytäisiin autoa laskien moottorin iskutilavuudeksi moottorin ulkomittojen tilavuus?

Olisiko se sinusta totuudenmukainen tapa ilmoittaa moottorin iskutilavuus?

Lue lisää

Olisi, jos se olisi vallitseva käytäntö.

Anonyymi kirjoitti:

Ei auton renkaissakaan pelkkä tuumakoko kerro kuin vanteen halkaisijan. Hyvin monenkokoista rengasta saat kaupasta samalla tuumakoolla. Onko tämä sinulle yhtäsuuri ongelma?

Lue lisää

Polkupyörän renkaissa 27" on suurempi kuin 28". Milleissä nuo ovat 630 ja 622.

Japanilaisilla on huijaus verissä. Luonnollisesti valitsevat aina sen mittayksikön, millä saa asiat näyttämään todellista paremmilta.

Esim. autoissa hevosvomat/japaninponit kilowattien sijaan.

"Tuuman kennon" (13,2 x 8,80 mm) diagonaali on 15,86 mm.
Jää aika paljon vajaaksi 25,4 mm:stä eli tuumasta.

Saat siinä kuvitella paljon muutakin.

Anonyymi kirjoitti:

"Tuuman kennon" (13,2 x 8,80 mm) diagonaali on 15,86 mm.
Jää aika paljon vajaaksi 25,4 mm:stä eli tuumasta.

Saat siinä kuvitella paljon muutakin.

Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.

Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).

Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".

Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.

Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.

Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.

Anonyymi kirjoitti:

Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.

Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).

Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".

Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.

Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.

Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.

Lue lisää

"Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B)."

Eli että 12 megapiks. kenno onkin oikeasti vain 4 megapiks., ja sillä otetut kuvat myös?
4000 x 3000 piks. kuva onkin vain 1333 x 1000 piks.?

"Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen"."

Mistä tuo edellämainittu 12 megapiks. valekenno taikoo aidon 12 megapiks. RBG-digikuvan?

Anonyymi kirjoitti:

Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.

Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).

Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".

Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.

Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.

Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.

Lue lisää

Vähän googlasin ja se selvitti että itse asiassa Bayer-filtterin takia 12 megapiks. värikuva onkin vain 3 megapiks.!

Värit kameran tuottamissa valmiissa digikuvissa onkin harhaa huijausta ja algoritmien tuotosta!

Kamalaa! Näin meitä on huijattu ja pitkään!

Anonyymi kirjoitti:

Vähän googlasin ja se selvitti että itse asiassa Bayer-filtterin takia 12 megapiks. värikuva onkin vain 3 megapiks.!

Värit kameran tuottamissa valmiissa digikuvissa onkin harhaa huijausta ja algoritmien tuotosta!

Kamalaa! Näin meitä on huijattu ja pitkään!

Lue lisää

Kun vähän otta selvää niin saa selville vähän. Kenno koostuu rgb soluista joista kuvan pikselit muodostetaan. Yhden pikselin muodostamiseen käytetään cmos kennossa yleensä neljää solua. Vihreitä on kaksi, punaisia ja sinisiä yksi. Kameran kennon ns. pikselimäärä kertoo siis vain sen monenko pikselin kuvan se muodostaa ei valoherkkien solujen määrää. Tästä ei kannata lähteä laskemaan yksittäisten solujen määriä koska menee heti metsään. Netistä kyllä löytyy tietoa jos sitä kaipaa. Käyttäjän kannalta vain pikselimmäärällä on merkitystä, unohtamatta tietenkään kuvanlaatua mutta se ei lyyty tähän keskusteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.

Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).

Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".

Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.

Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.

Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.

Lue lisää

Tuo huijaus itse asiassa jatkuu myös tietokoneiden näytöissä, mutta toisella tavalla. Tavanomaiset tietokoneiden littunäytöt, kannettavissa eritoten, kun on 6- eivätkä 8-bittisiä. Ei siis saadakaan 256 sävyä per värikanava vaan vaivaiset 64.

Anonyymi kirjoitti:

Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.

Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).

Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".

Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.

Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.

Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.

Lue lisää

Ei kannata liikaa lähteä oikomaan. Lopullinen kuva muodostetaan laskennallisesti ja 12 megapikselin kameran kuvassa on 12 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on erilainen vierustoveriinsa verrattuna. Tämän voi jokainen tolkun ihminen tarkistaa omalta monitoriltaan 100% suurennoksesta. Ei siinä ole 4 pikselin palikoita.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata liikaa lähteä oikomaan. Lopullinen kuva muodostetaan laskennallisesti ja 12 megapikselin kameran kuvassa on 12 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on erilainen vierustoveriinsa verrattuna. Tämän voi jokainen tolkun ihminen tarkistaa omalta monitoriltaan 100% suurennoksesta. Ei siinä ole 4 pikselin palikoita.

Lue lisää

Niin juuri! 12 megapiks. kuvassa onkin vain 3 megapiks. oikeita, ja 9 megapiks. pelkkiä laskettuja!

Anonyymi kirjoitti:

Niin juuri! 12 megapiks. kuvassa onkin vain 3 megapiks. oikeita, ja 9 megapiks. pelkkiä laskettuja!

Väärin. Kenno koostuu rgb soluista joita on huomattavasti enemmän kuin kennon ns pikselimäärä. Yksi pikseli muodostuu yleensä neljästä solusta. Pikselimäärä kertoo ainoastaan kameran muodostaman kuvan pikselimäärän.

Anonyymi kirjoitti:

"Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B)."

Eli että 12 megapiks. kenno onkin oikeasti vain 4 megapiks., ja sillä otetut kuvat myös?
4000 x 3000 piks. kuva onkin vain 1333 x 1000 piks.?

"Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen"."

Mistä tuo edellämainittu 12 megapiks. valekenno taikoo aidon 12 megapiks. RBG-digikuvan?

Lue lisää

> Eli että 12 megapiks. kenno onkin oikeasti vain 4 megapiks., ja sillä otetut kuvat myös?
4000 x 3000 piks. kuva onkin vain 1333 x 1000 piks.?

Oletko alakoululainen vai muuten vaan täysin laskutaidoton? 1333x1000 pikseliä ei ole kolmasosa, vaan yhdeksäsosa 12 megapikselistä.

Jos meillä olisi mustavalkokenno kokoa 4000x3000 pikseliä, niin sehän ottaisi aitoja 12 megapikselin mustavalkokuvia. Tilanne mutkistuu, kun kennon päälle lätkitään värisuotimet. Tyypillisin matriisi on RGBG eli joka neljäs pikseli varustetaan punaisella tai sinisellä suotimella ja loput (50 %) vihreällä. Näin tehdään, koska vihreä värikanava korreloi parhaiten luminanssin (valoisuus) kanssa, joten karkeasti ottaen voidaan ajatella, että 12 megapikselin RGBG-matriisia käyttävä kamera ottaa 6 megapikselin MV kuvan ja tallentaa värit 3 megapikselin tarkkuudella.

Vrt. väritelevisioissakin kuva (analogitelkkarin aikaan) jaettiin erikseen MV signaaliin ja värisignaaliin, joista jälkimmäisen resoluutio oli selvästi heikompi. Kas kun ihmissilmä ei erota eri värien rajoja yhtä tarkasti kun jyrkkäkontrastisia ääriviivoja. Myös monet pakkausmenetelmät pakkaavat värit pienemmällä tarkkuudella kuin luminanssin.

"Mistä tuo edellämainittu 12 megapiks. valekenno taikoo aidon 12 megapiks. RBG-digikuvan?"

Temppua kutsutaan interpoloinniksi. Kun esim. vihreällä värisuotimella varustettu pikseli mittaa vain vihreää värikanavaa, niin puuttuvat sinisen ja punaisen arvot määritetään lähimpien ao. suotimella varustettujen naapurien arvoista. Digikuvat ovat luonnostaan vähän "pehmeitä", koska suuri osa sisällöstä on tosiasiassa interpoloinnin tuottamaa höttöä. Tämä voi tietenkin jäädä hiffaamatta, koska interpoloinnin jälkeen kuvaa saatetaan vielä terävöidä, mikä luo vaikutelmaa suuresta tarkkuudesta.

Totuus paljastuu yksinkertaisella testillä. Skaalaa kuvaa X % pienemmäksi ja takaisin alkuperäiseen kokoon. Omissa testeissäni olen huomannut, että kuvasta alkaa tosissaan häviämään yksityiskohtia vasta sitten, kun se skaalataan 71 % kokoon (siis sivun pituus 1/neliöjuuri2 = 71 % alkuperäisestä) tai pienemmäksi.

Laskutaitoisemmat hiffaafat tässä kohtaa, että 0,71x skaalaus puolittaa pikselimäärän...

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Kenno koostuu rgb soluista joita on huomattavasti enemmän kuin kennon ns pikselimäärä. Yksi pikseli muodostuu yleensä neljästä solusta. Pikselimäärä kertoo ainoastaan kameran muodostaman kuvan pikselimäärän.

Lue lisää

Digikamerat eivät ole ihan uusi juttu. Miten olet onnistunut pysymään näin tyhmänä näin kauan?

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata liikaa lähteä oikomaan. Lopullinen kuva muodostetaan laskennallisesti ja 12 megapikselin kameran kuvassa on 12 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on erilainen vierustoveriinsa verrattuna. Tämän voi jokainen tolkun ihminen tarkistaa omalta monitoriltaan 100% suurennoksesta. Ei siinä ole 4 pikselin palikoita.

Lue lisää

> Ei kannata liikaa lähteä oikomaan. Lopullinen kuva muodostetaan laskennallisesti ja 12 megapikselin kameran kuvassa on 12 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on erilainen vierustoveriinsa verrattuna.

Erilainen, kyllä, mutta informaatiota siinä on paljon vähemmän kuin 36 megatavun (3x12 megapikseliä) edestä. Johtuen siitä tosiseikasta, että jokaista värikanavaa erikseen tarkasteltaessa monen pikselin arvon havaitaan olevan naapuriensa arvosta riippuva (koska ne ovat interpoloinnin tuotetta). Sattuneesta syystä kuvia pystyykin pakkaamaan aika reilusti ilman suurta hävikkiä laadussa.

Digijärkkäriensä kanssa tumputtavat viisastelija toki vannovat RAW tiedostojen nimeen ja huutavat jihadia, jos heille tosiasioista huomatetaan. Kuten vaikkapa siitä, että nykykameroiden RAW on käsiteltyä, kohinanpoistoa, kuumien pikselien maskausta yms. kun tehdään jo kennollakin. RAW kuvissakin voi olla interpoloituja pikseleitä (kuumien pikselien maskaus).

Trolli, tuuman kompaktit antavat saman kuvanlaadunkuin järkkärit kittizoomilla.-

okaro kirjoitti:

Trolli, tuuman kompaktit antavat saman kuvanlaadunkuin järkkärit kittizoomilla.-

Aika vahva väite. Paras kompakti vs huonoin järkkäri voivat ehkä olla samalla viivalla. Tuuman kenno on aika paljon pienempi kuin aps-c. Mft on suurempi kuin tuumainen eikä sekään pärjää aps-c kennolle. Täällä ja muuallakin on vallinnut aika vahva mielipide siitä että suurempi kenno on parempi ja nyt aiot kumota sen? Uusimmat kittizoomit ovat optisesti varsin hyviä. Niillä ei ole mitään tekemistä takavuosien mallien kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Aika vahva väite. Paras kompakti vs huonoin järkkäri voivat ehkä olla samalla viivalla. Tuuman kenno on aika paljon pienempi kuin aps-c. Mft on suurempi kuin tuumainen eikä sekään pärjää aps-c kennolle. Täällä ja muuallakin on vallinnut aika vahva mielipide siitä että suurempi kenno on parempi ja nyt aiot kumota sen? Uusimmat kittizoomit ovat optisesti varsin hyviä. Niillä ei ole mitään tekemistä takavuosien mallien kanssa.

Lue lisää

Ei suurempi kenno ole välttämättä "parempi". Riippuu valokuvaamisen tarkoituksesta ja resursseista.

Aloituksessahan oli kysymys lähinnä siitä epäkurantista tavasta jolla nuo kennokoot ilmaistaan kamerateollisuuden toimesta.

okaro kirjoitti:

Trolli, tuuman kompaktit antavat saman kuvanlaadunkuin järkkärit kittizoomilla.-

Outo väite kun ainakin Olympuksella ja Panasonicilla on ollut erinomaisia kittiobjektiiveja vaikka kuinka pitkään.

Anonyymi kirjoitti:

Ei suurempi kenno ole välttämättä "parempi". Riippuu valokuvaamisen tarkoituksesta ja resursseista.

Aloituksessahan oli kysymys lähinnä siitä epäkurantista tavasta jolla nuo kennokoot ilmaistaan kamerateollisuuden toimesta.

Lue lisää

No hitonko väliä kennojen koon ilmoitustavalla sitten on jos kennon koolla ei ole väliä?

Anonyymi kirjoitti:

Aika vahva väite. Paras kompakti vs huonoin järkkäri voivat ehkä olla samalla viivalla. Tuuman kenno on aika paljon pienempi kuin aps-c. Mft on suurempi kuin tuumainen eikä sekään pärjää aps-c kennolle. Täällä ja muuallakin on vallinnut aika vahva mielipide siitä että suurempi kenno on parempi ja nyt aiot kumota sen? Uusimmat kittizoomit ovat optisesti varsin hyviä. Niillä ei ole mitään tekemistä takavuosien mallien kanssa.

Lue lisää

Pointti onkin siinä, että kompaktin valovoima on suurempi. Katsotaan vaikka Canonin G7 X:ää, niin objektiivi on 24-100 mm (vast.) f/1.8-2.8. Jos valovoiman myös muuttaa vastaavuuksiksi niin saa f/5.0-7.7. Kittiobjektiivi on 18-55 mm f/3.5-5.6. Jos nämä muuttaa vastaavuuksiksi, saa 29-88 mm f/5.6-9.0. Siis G7 X on zoomiltaan laajempi ja valovoiman kinovastaavuudelta parempi.

Toki joku pikselinviilaaja ja nurkien kurkkija voi jotain eroa huomata.

Anonyymi kirjoitti:

Outo väite kun ainakin Olympuksella ja Panasonicilla on ollut erinomaisia kittiobjektiiveja vaikka kuinka pitkään.

Noissa pieni kenno, ei juuri tuumaista suurempi.

okaro kirjoitti:

Noissa pieni kenno, ei juuri tuumaista suurempi.

Mft kennon pinta-ala on melkein kaksinkertainen tuumaiseen verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

No hitonko väliä kennojen koon ilmoitustavalla sitten on jos kennon koolla ei ole väliä?

On sillä ilmoitustavalla tietysti väliä, jos toinen valmistaja ilmoittaa koon rehellisesti mm x mm, ja toinen puhuu vaan "tuuman" kennosta, ja se todellinen koko on piilotettu johonkin pienellä painettuun tekstiin manuaalin alaviitteisiin.

Kennon koolla nimenomaan on väliä kuvauksen tarkoituksen kannalta. Eli sillä on erinomaisen suuri merkitys.

Lisäksi se "tuuman" kenno on melko uusi innovaatio, muista kennokoista kuluttaja jo on oppinut tietämään kryptisistä ilmoitustavoista huolimatta niiden koon.

okaro kirjoitti:

Noissa pieni kenno, ei juuri tuumaista suurempi.

"Tuuman" kennon suhde 2/3" kennoon on suunnilleen sama kuin Four Thirds kennon suhde "tuuman" kennoon.

"Tuuman" kenno ei siis ole juurikaan 2/3" kennoa isompi? Niinkö yrität väittää?

https://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format#/media/File:Sensor_sizes_overlaid_inside.svg

okaro kirjoitti:

Pointti onkin siinä, että kompaktin valovoima on suurempi. Katsotaan vaikka Canonin G7 X:ää, niin objektiivi on 24-100 mm (vast.) f/1.8-2.8. Jos valovoiman myös muuttaa vastaavuuksiksi niin saa f/5.0-7.7. Kittiobjektiivi on 18-55 mm f/3.5-5.6. Jos nämä muuttaa vastaavuuksiksi, saa 29-88 mm f/5.6-9.0. Siis G7 X on zoomiltaan laajempi ja valovoiman kinovastaavuudelta parempi.

Toki joku pikselinviilaaja ja nurkien kurkkija voi jotain eroa huomata.

Lue lisää

Tavallisen tapaasi olet täysin väärässä jälleen. Kennon KOOLLA ei ole mitään vaikutusta objektiivin valovoimaan.

https://photo.stackexchange.com/questions/24145/why-dont-comparisons-of-aperture-take-sensor-size-into-account

Vertaapa tilanteeseen, jossa täyskennokameralla otetusta kovasta kropataan keskeltä 50% kuvan pinta-alasta (eli vastaa pienempää kennoa). Muuttaako kuvakroppaus objektiivin valovoimaa? Ei tietenkään.

Tilanne on sitten erilainen, kun verrataan kahta yhtä monta pikseliä sisältävää, mutta erikokoista kennoa toisiinsa, Tällöin luonnollisesti isomman kennon jokainen valoon reagoiva elementti saa enemmän valoa kuin pienemmän kennon. Vähemmän valomäärän per kennon elementti takia pienemmän kennon tuottava kuva on tietenkin kohisevampi ja dynamiikaltaan kehnompi, jne., kuin isomman kennon.

Mutta tämäkään ei vaikuta objektiivin valovoimaan yhtikäs mitään!

Anonyymi kirjoitti:

Mft kennon pinta-ala on melkein kaksinkertainen tuumaiseen verrattuna.

Noilla aloilla aina puhutaan, kun halutaan erojen näyttävän isoilta. Tuo vastaa yhden aukon eroa. Mutta kun sen tuuman kennoisen valovoima on kaksi aukkoa parempi.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallisen tapaasi olet täysin väärässä jälleen. Kennon KOOLLA ei ole mitään vaikutusta objektiivin valovoimaan.

https://photo.stackexchange.com/questions/24145/why-dont-comparisons-of-aperture-take-sensor-size-into-account

Vertaapa tilanteeseen, jossa täyskennokameralla otetusta kovasta kropataan keskeltä 50% kuvan pinta-alasta (eli vastaa pienempää kennoa). Muuttaako kuvakroppaus objektiivin valovoimaa? Ei tietenkään.

Tilanne on sitten erilainen, kun verrataan kahta yhtä monta pikseliä sisältävää, mutta erikokoista kennoa toisiinsa, Tällöin luonnollisesti isomman kennon jokainen valoon reagoiva elementti saa enemmän valoa kuin pienemmän kennon. Vähemmän valomäärän per kennon elementti takia pienemmän kennon tuottava kuva on tietenkin kohisevampi ja dynamiikaltaan kehnompi, jne., kuin isomman kennon.

Mutta tämäkään ei vaikuta objektiivin valovoimaan yhtikäs mitään!

Lue lisää

Tässä emme puhu valituksesta vaan siitä, mikä on kennolle kokonaan tulevan valon määrä. Jos valo otetaan samasta kuvakulmasta samankokoisen aukon läpi, on aika yhdentekevää, otetaan kiitos se suurelle kennolle pidemmällä polttovälillä ja pienemmällä valovoimalla vai pienelle kennolle pienellä polttovälillä ja suurella valovoimalla. Tuuman kennon kameran suurempi valovoima antaa mahdollisuuden pitää ISO-arvo alhaalla, jolloin kohina pysyy kurissa. Suurella kennolle ja pimeällä kitillä ISO:a joutuu nostamaan niin, että kohina nousee ja lopputulos on samaa luokkaa tai huonompi.

Mitä tulee tuohon jälkikäteen kroppaamiseen, noin jos kuvan sitte tulostaa suurennettuna, niin kyllä se kohina sietää tulee esiin. Tulos on kuin jos olisi otettu pidemmällä vähemmän valovoima udella objektiivilla nostamalla ISO arvoa.

En tiedä etkö aidosti ymmärrä mätä vai trollaatko.

okaro kirjoitti:

Tässä emme puhu valituksesta vaan siitä, mikä on kennolle kokonaan tulevan valon määrä. Jos valo otetaan samasta kuvakulmasta samankokoisen aukon läpi, on aika yhdentekevää, otetaan kiitos se suurelle kennolle pidemmällä polttovälillä ja pienemmällä valovoimalla vai pienelle kennolle pienellä polttovälillä ja suurella valovoimalla. Tuuman kennon kameran suurempi valovoima antaa mahdollisuuden pitää ISO-arvo alhaalla, jolloin kohina pysyy kurissa. Suurella kennolle ja pimeällä kitillä ISO:a joutuu nostamaan niin, että kohina nousee ja lopputulos on samaa luokkaa tai huonompi.

Mitä tulee tuohon jälkikäteen kroppaamiseen, noin jos kuvan sitte tulostaa suurennettuna, niin kyllä se kohina sietää tulee esiin. Tulos on kuin jos olisi otettu pidemmällä vähemmän valovoima udella objektiivilla nostamalla ISO arvoa.

En tiedä etkö aidosti ymmärrä mätä vai trollaatko.

Lue lisää

Siis näitä, ei mätä.

Anonyymi kirjoitti:

On sillä ilmoitustavalla tietysti väliä, jos toinen valmistaja ilmoittaa koon rehellisesti mm x mm, ja toinen puhuu vaan "tuuman" kennosta, ja se todellinen koko on piilotettu johonkin pienellä painettuun tekstiin manuaalin alaviitteisiin.

Kennon koolla nimenomaan on väliä kuvauksen tarkoituksen kannalta. Eli sillä on erinomaisen suuri merkitys.

Lisäksi se "tuuman" kenno on melko uusi innovaatio, muista kennokoista kuluttaja jo on oppinut tietämään kryptisistä ilmoitustavoista huolimatta niiden koon.

Lue lisää

Kaikki puhuvat tuuman kennoista. Kaikki itseasiassa käyttävät samoja Sonyn kennoja, vain vähän eri versioita. Tuuman kennoa käytti ensimmäisenä tietääkseni Nikon Nikon 1 sarjassa. Tämä oli vuonna 2011 eli lähes vuosikymmenten sitten. Sony toi RX100:n 2012 ja Canon tuli mukaan 2014.

okaro kirjoitti:

Kaikki puhuvat tuuman kennoista. Kaikki itseasiassa käyttävät samoja Sonyn kennoja, vain vähän eri versioita. Tuuman kennoa käytti ensimmäisenä tietääkseni Nikon Nikon 1 sarjassa. Tämä oli vuonna 2011 eli lähes vuosikymmenten sitten. Sony toi RX100:n 2012 ja Canon tuli mukaan 2014.

Lue lisää

"Kaikkihan" puhuvat tuuman kennoista. Ihan kaikki. Mummot torillakin.

> kutsumalla kaikkia asp-c kennoa pienempiä kennoja yhteisesti vaikkapa pilipali kennoiksi.

Piltin rahat riitti vai aps-c kokoon ja nyt sen kanssa sitten keulitaan. Vaikka pinta-alaa on vain 44 % (canuunalla 39 %) täysikoon kennon pinta-alasta.

Anonyymi kirjoitti:

> kutsumalla kaikkia asp-c kennoa pienempiä kennoja yhteisesti vaikkapa pilipali kennoiksi.

Piltin rahat riitti vai aps-c kokoon ja nyt sen kanssa sitten keulitaan. Vaikka pinta-alaa on vain 44 % (canuunalla 39 %) täysikoon kennon pinta-alasta.

Lue lisää

Kamera on kompromissi. Ne jotka painottavat suorituskykyä kuvaavat joko keskarilla tai kinokokoisella. Ne jotka taas painottavat kaluston keveyttä, kuvaavat APA-C tai MFT rungoilla.