Mikä tuuman kennossa on tuumaista?
Ei taida olla mikään.
http://photoseek.com/2013/compare-digital-camera-sensor-sizes-full-frame-35mm-aps-c-micro-four-thirds-1-inch-type/
"Tuuman kenno" onkin vain 13,2 x 8,80 mm !!!!
Siitä ei saa mitenkään tuumaa eli 25,4 mm vaikka miten päin laskisi.
Eli on kalavaletta runsaasti enemmän kuin kahen kilon siiassa.
Ja ei ole 1 ja 1/3 tuumaa mistään vinkkelistä Four Thirdskään.
Ei taida olla mikään.
http://photoseek.com/2013/compare-digital-camera-sensor-sizes-full-frame-35mm-aps-c-micro-four-thirds-1-inch-type/
"Tuuman kenno" onkin vain 13,2 x 8,80 mm !!!!
Siitä ei saa mitenkään tuumaa eli 25,4 mm vaikka miten päin laskisi.
Eli on kalavaletta runsaasti enemmän kuin kahen kilon siiassa.
Ja ei ole 1 ja 1/3 tuumaa mistään vinkkelistä Four Thirdskään.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Mikäli olen oikein ymmärtänyt tuo tuuma on peräisin vanhasta videokameraputkesta jonka halkaisija oli tuuman luokkaa. Se sen aktiivinen kuva-alue taas oli tuota mainitsemaasi kokoa.
Sen tuumaisuus perustuu siis historiaan!
Tästä on kirjoitettu perusteellisesti jo ennenkin, mutta toistettakoon taas että nämä tuumakoot perustuvat tosiaan muinaisiin TV-kameroitten tyhjiöputkiin, joitten ulkohalkaisija oli suunnilleen kaksinkertainen verrattuna varsinaiseen tasaiseen kuva-alaan putken keskellä. Jostain ihmeen syystä tämä tapa kuvailla kennon kokoa on siirtynyt nykyaikaan. Turha repiä pelihousujaan sen takia.
Paljon isompi virhe on kutsua 36mm, eli 135 koon (kinofilmi) kennoa "täysikokoiseksi", kun kyseessä on miniatyyrikamera. Täysikoko on historiallisesti joko luokkaa 4x5 tuumaa/9x12 cm tai vähintään 120 rullafilmi koossa 6x9 cm.
"Täyskenno" onkin epävirallinen nimitys, ja johtuu siitä, että on olemassa pienempikennoisia järjestelmäkameroita kennoineen kuten APS-C ym., ja joita verrataan kooltaan siihen isompaan.
Täyskokoinen = täyden kinoruudun kokoinen!
Jo ennen digiähän suurin osa järjestelmäkameroista käytti tuota kino kokoa filminään, harrastajilla ainakin, joten täyden koon kenno on aivan hyväksyttävä nimitys!
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Totta kai minä tuon tiedän, 40 vuotta ammatikseni kuvannut ihminen.
Kunhan kommentoin, että jos kerran tuuman kenno -nimitystä käytetään historiallisista syistä ihan virallisesti, niin miksi 135 kennoisia kameroita ei saisi nimittää miniatyyrikennoisiksi? Sellaiseksi pikkuruiseksi taskukameraksihan ne reilu sata vuotta sitten Oskar Barnackin toimesta rakennettiin, kun siihen asti kamerat olivat 120 rullafilmiä käyttäviä tai vielä isompia.
Ja oli se ihan äijää louskautella menemään Mamiya RZ67 härpäkkeellä tai Fuijin "Texas Leicalla" filmikoossa 6x9. Oletten jääneet paljosta vaille.
Olishan se komeaa, 60 x 90 mm kenno kamerassa ja siihen vaikka 600 mm F2.8 teleputki niin aika komiaa kantajaa tarvittaisiin pidemmillä reissuilla!
Kehitys on mennyt käytännölliseen suuntaan, muistan senkin ajan jolloin kuvat sai pintavedoksina juuri tuon suuren negakoon vuoksi mutta nyt asiat ovat muuttuneet!
Joillekin 120 on täysi koko ja on niitäkin, joille vasta laskafilmi on se täysi koko.
Joillekin on joku jotain mutta nykyisessä digissä se vanha kinokoko on täyskenno kennon koko ja muut jotain muuta.
Sama asia kuin tänään auto nokalla voi olla satojen hevosten verran voimaa mutta joskus tyydyttiin pääosin yhteen kärryjen nokalla vaikka tarkoitus oli sama, mennä kirkkoon sunnuntain palvelukseen!!
Maailma muuttuu!
https://www.canon.fi/for_home/product_finder/cameras/digital_slr/eos_1dx_mark_ii/
"Täysikokoinen CMOS-kenno"
Kyllä sitä ihan "virallisesti" käytetään. Lainausmerkeissä, koska vain viranomaisen käytännöt ovat virallisia,.
Tuo Täyskoko on jotenkin hämäävä nimitys. On olemassa myös kinokokoa isompia kokoja. S-Leican kennon koko on 30x45mm Sen kroppikerroin on tasan kaksi. Ennen puhuttiin 645 kameroista ja 6x9 Nämä molemmat käyttivät 120 filmiä. Myös oli monia muitakin kokoja. Ne ilmoitettiin filmikoon mukaan. Kinofilmistä oli myös puolikas kokoa käyttävä kameraversio. Tätä kutsuttiin puolikaskinoksi. Nämä vanhat nimitykset kertoivat selkeesti minkä kokoisesta negasta oli kyse.
Keskikoko lienee se sekavin nykyään. Sille ei ole määritelty mitään yhtä kokoa.
Voidaan tietysti vaikka ajatella camera obscuraa jossa kinssinä on reikä seinässä ja koko takaseinä on katettu valoherkällä paperilla jolloin täyskoko olisi luokkaa 4m x 3 m.
Kyse lienee siitä tässä termistössä mitä ihmiset eniten käyttävät/käyttivät siinä filmirullakinofilmikoneiden loppuvuosina.
Ei noin määrällisesti, prosentteina ainakaan, käyttäjiä ollut niin paljoa kuin kinofilmijärkkäreillä oli.
Miksi sitten digilläkin niin veikkaan sen olevan käytännön kysymys. Vaikka digissä on ollut pientä ja suurta kennoa saatavilla niin hinta ratkaisee sekä se millä saadaan kohtuullista laatua ja millä kennokoolla kyetään tekemään kohtuullisia laseja pienemmilläkin kuvakulmilla.
Eikä sillä sinänsä ole merkitystä koska se mikä on käytäntö se ratkaisee ja jos haluat täyskennoksi 3m x 2m kennon niin senkun vaan ostat moisen taskukameran!
En näköjään lukenut loppuun asti joten, kuvan tulostuksen kannalta oli ehkä enemmän merkitystä nega koolla kuin nyt kennolla jota et siinä tulostuksessa juurikaan tarvitse, vaan saat kuvan digi muodossa tietyllä pikselimäärällä, josta sitten printtaat sen kuvan.
Tänään juuri printtailin kaksi 36 Mpix kuvaa A3 muotoon matta valokuvapaperille. Tiedän kamerassa olleen "täyskennon" mutta se ei siinä vaiheessa ollut isommin merkityksellinen tieto!
Samanlaista huijausta on nimitys Four Thirds, näissä m4/3 kameroissa. Niissäkään kenno ei ole lähelläkään 1 ja 1/3 tuumaa millään tavalla mitattuna.
Samallalailla tässäkin kennokoon nimitys tulee niistä antiikkisista videokameraputkista. Eli 1 ja 1/3 tuuman putkea vastaa se m4/3 kameroiden kennokoko.
Korostettakoon vielä eityisesti, että Four Thirds -nimitys ei tule 4/3 ja m4/3 kameroiden natiivista kuvasuhteesta 4:3, kuten jotkut luulevat.
Ketjusta on kahdesti poistettu linkki Ken Rockwellin sivustolle. Mitähän ylläpidolla on häntä vastaan.
Huonosti kirjoitettu algoritmi. Hölmöintä on, ettei loppukäyttäjä edes voi opettaa algoritmia näissä tapauksissa.
Olisko ollu liian vähän tekstiä? Tämä ehkä alkaa olla juuri ja juuri riittävä määrä.
Loppukäyttäjä voi infota ylläpitoa. Jos eivät saa palautetta luulevat että ollaan tyytyväisiä eikä mikään muutu ainakaan paremmaksi. Periaatteessahan käyvät läpi mitä automaatti poistaa mutta ei taida olla kuitenkaan käytäntö. Aina kun olen valittanut niin tekstit on palautettu.
Kyllä se vain kolmannenkin kerran poistettiin. En ymmärrä. Aivan viaton sivusto.
Tyypillistä nykyihmisen narinaa. Nähdään ongelma jota ei oikeasti ole olemassa. Missään tapauksessa ei ainakaan edes yritetä ottaa asiasta selvää vaikka mieltä vaivaakin. Tämän kaltaisen asian voi selvittää alle puolessa tunnissa eikä tarvitse edes lähteä minnekkään. Onneksi on yksisarvisia, enkelihoitoja ja muuta mukavaa jotka ovat totta ja joihin voi luottaa toisin kuin kameroiden kennokokoihin.
Mitä jos sinulle myytäisiin autoa laskien moottorin iskutilavuudeksi moottorin ulkomittojen tilavuus?
Olisiko se sinusta totuudenmukainen tapa ilmoittaa moottorin iskutilavuus?
Voihan sen niistä teknisistä tiedoista katsoa jos kiinnostaa. Autoja, kameroita ja muutakin myydään kaikenlaisilla termeillä. Jotkut ovat osuvampia kuin toiset. Tekniikka tapaa kehittyä ja ajan myötä termien alkuperä ja tarkoitus hämärtyy. Asiaa voisi korjata tuomalla uusia termejä mutta se todennäköisesti sekoittaisi asiaa vain entisestään. Nykyään yritetään päästä eroon hevosvoimista koska insinöörit tykkää enemmän kilowateista. Automiehet käyttää hevosvoimia vielä pitkään. Taitää moni vielä laskea hintoja markkoinakin. Keskivertoihmistä ei tekniset yksityiskohdat kiinnosta. Asiaan vihkiytyneet ja valistuneet kuluttajat ottaa asioista selvää. Enemmän olisin huolissani yleisestä myyntijargonista joka saattaa antaa tuotteesta aivan väärän kuvan.
No tuo "tuuman kenno" on kyllä just yksi esimerkki väärän kuvan antamisesta. Ja aiemman kommentin "ottaa selvää" paasaukseen viitaten, juurihan täällä kysyjä on ottamassa selvää.
Ei auton renkaissakaan pelkkä tuumakoko kerro kuin vanteen halkaisijan. Hyvin monenkokoista rengasta saat kaupasta samalla tuumakoolla. Onko tämä sinulle yhtäsuuri ongelma?
Varmaan hyvin älyät, että samoin kuin kameran kennokoko, vaikuttaa auton moottorin iskutilavuus olennaisella tavalla kameran ominaisuuksiin.
Älyämpä hyvinkin. Tosin mootorin tilavuuskaan ei kaikkea kerro. Tekniset yksityiskohdat voi kuitenkin tarkistaa jos kiinnostavat. Turha jostain nimeämistavoista on tehdä ongelmaa. Otetaan vain selvää mitä ne tarkoittavat. Niin se toimii kaikissa asioissa. Lamppuakaan ei enää osteta kuten ennen kannan koon ja wattimäärän perusteella.
Olisi, jos se olisi vallitseva käytäntö.
Polkupyörän renkaissa 27" on suurempi kuin 28". Milleissä nuo ovat 630 ja 622.
Kun useimmissa maapallon maissa, myös Japanissa missä tärkeimmät kameroita valmistavat yritykset pitävät päämajojaan, vallitsee SI-yksiköt ja metrijärjestelmä pituuden mittaamisessa, niin miten ihmeessä USA:n hegemonia lykkää noita antiikkisia tuumia ja unsseja joka paikkaan?
Pitäisi saada YK:n päätös SI-järjestelmän voimaansaattamisesta vaikka väkipakolla USA:ta myöten.
Japanilaisilla on huijaus verissä. Luonnollisesti valitsevat aina sen mittayksikön, millä saa asiat näyttämään todellista paremmilta.
Esim. autoissa hevosvomat/japaninponit kilowattien sijaan.
Kuvittelen noita tuuma yms kennokokoja objektiivin kuvaympyrän halkaisijan kautta. Eli kuinka suuren kuvaympyrän (halkaisijaltaan) kenno pystyy käyttämään.
"Tuuman kennon" (13,2 x 8,80 mm) diagonaali on 15,86 mm.
Jää aika paljon vajaaksi 25,4 mm:stä eli tuumasta.
Saat siinä kuvitella paljon muutakin.
Huijaus on vakiintunut tapa kameroista puhuttaessa.
Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B).
Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen".
Kennon tapauksessa tämän vielä voi ymmärtää, mutta sama linja jatkuu kameroiden näytöissä. Jos pöydälläni on HD-tason monitori, niin siinä on 1920x1080 = 2,07 megapikseliä. Tarkoittaen, että vehkeessä on 2,07 miljoonaa punaista, 2,07 miljoonaa vihreää ja 2,07 miljoonaa sinistä (osa)pikseliä ts. resoluutiona ilmoitetaan vain "täysväristen" pikselien määrä.
Vaan jos kameran LCD näytön tarkkuudeksi ilmoitetaan 922 kilopikseliä, niin se EI tarkoita, että näyttö olisi resoluutioltaan n. 1200x800 pikseliä... ei, koska kaikista muista vekottimista poiketen, kameroiden näytöissäkin lasketaan osavärit erikseen. Eli todellinen resoluutio onkin VGA = 640×480 pikseliä. Tämän kun kertoo kolmella, saa mainoksiin painettavaksi 922 000 feikkipikselin resoluution.
Kameroiden tyylillä ilmaistuna HD näytön tarkkuus on 6,22 megapikseliä ja 4K telkkarin 25 megapikselä.
"Esim. 12 megapikselin kennossa on kyllä 12 megapikseliä, mutta ne ovat "värisokeita" eli jokainen rekisteröi vain yhden osavärin (R/G/B)."
Eli että 12 megapiks. kenno onkin oikeasti vain 4 megapiks., ja sillä otetut kuvat myös?
4000 x 3000 piks. kuva onkin vain 1333 x 1000 piks.?
"Vrt. jos meillä on 12 megapikselin digikuva, niin joka pikseli on "täysvärinen"."
Mistä tuo edellämainittu 12 megapiks. valekenno taikoo aidon 12 megapiks. RBG-digikuvan?
Vähän googlasin ja se selvitti että itse asiassa Bayer-filtterin takia 12 megapiks. värikuva onkin vain 3 megapiks.!
Värit kameran tuottamissa valmiissa digikuvissa onkin harhaa huijausta ja algoritmien tuotosta!
Kamalaa! Näin meitä on huijattu ja pitkään!
Kun vähän otta selvää niin saa selville vähän. Kenno koostuu rgb soluista joista kuvan pikselit muodostetaan. Yhden pikselin muodostamiseen käytetään cmos kennossa yleensä neljää solua. Vihreitä on kaksi, punaisia ja sinisiä yksi. Kameran kennon ns. pikselimäärä kertoo siis vain sen monenko pikselin kuvan se muodostaa ei valoherkkien solujen määrää. Tästä ei kannata lähteä laskemaan yksittäisten solujen määriä koska menee heti metsään. Netistä kyllä löytyy tietoa jos sitä kaipaa. Käyttäjän kannalta vain pikselimmäärällä on merkitystä, unohtamatta tietenkään kuvanlaatua mutta se ei lyyty tähän keskusteluun.
Tuo huijaus itse asiassa jatkuu myös tietokoneiden näytöissä, mutta toisella tavalla. Tavanomaiset tietokoneiden littunäytöt, kannettavissa eritoten, kun on 6- eivätkä 8-bittisiä. Ei siis saadakaan 256 sävyä per värikanava vaan vaivaiset 64.
Ei+kannata+liikaa+lähteä+oikomaan.+Lopullinen+kuva+muodostetaan+laskennallisesti+ja+12+megapikselin+kameran+kuvassa+on+12+miljoonaa+pikseliä,+joista+jokainen+on+erilainen+vierustoveriinsa+verrattuna.+Tämän+voi+jokainen+tolkun+ihminen+tarkistaa+omalta+monitoriltaan+100%+suurennoksesta.+Ei+siinä+ole+4+pikselin+palikoita.
Niin juuri! 12 megapiks. kuvassa onkin vain 3 megapiks. oikeita, ja 9 megapiks. pelkkiä laskettuja!
Väärin. Kenno koostuu rgb soluista joita on huomattavasti enemmän kuin kennon ns pikselimäärä. Yksi pikseli muodostuu yleensä neljästä solusta. Pikselimäärä kertoo ainoastaan kameran muodostaman kuvan pikselimäärän.
>+Eli+että+12+megapiks.+kenno+onkin+oikeasti+vain+4+megapiks.,+ja+sillä+otetut+kuvat+myös?
Digikamerat eivät ole ihan uusi juttu. Miten olet onnistunut pysymään näin tyhmänä näin kauan?
> Ei kannata liikaa lähteä oikomaan. Lopullinen kuva muodostetaan laskennallisesti ja 12 megapikselin kameran kuvassa on 12 miljoonaa pikseliä, joista jokainen on erilainen vierustoveriinsa verrattuna.
Erilainen, kyllä, mutta informaatiota siinä on paljon vähemmän kuin 36 megatavun (3x12 megapikseliä) edestä. Johtuen siitä tosiseikasta, että jokaista värikanavaa erikseen tarkasteltaessa monen pikselin arvon havaitaan olevan naapuriensa arvosta riippuva (koska ne ovat interpoloinnin tuotetta). Sattuneesta syystä kuvia pystyykin pakkaamaan aika reilusti ilman suurta hävikkiä laadussa.
Digijärkkäriensä kanssa tumputtavat viisastelija toki vannovat RAW tiedostojen nimeen ja huutavat jihadia, jos heille tosiasioista huomatetaan. Kuten vaikkapa siitä, että nykykameroiden RAW on käsiteltyä, kohinanpoistoa, kuumien pikselien maskausta yms. kun tehdään jo kennollakin. RAW kuvissakin voi olla interpoloituja pikseleitä (kuumien pikselien maskaus).
Ongelma voidaan ratkaista kutsumalla kaikkia asp-c kennoa pienempiä kennoja yhteisesti vaikkapa pilipali kennoiksi. Nimi kuvaa niitä osuvasti eikä sellaisia kannata ylipäätään ostaa. Hankkikaa kunnon kamera tai elämä.
Trolli, tuuman kompaktit antavat saman kuvanlaadunkuin järkkärit kittizoomilla.-
Aika vahva väite. Paras kompakti vs huonoin järkkäri voivat ehkä olla samalla viivalla. Tuuman kenno on aika paljon pienempi kuin aps-c. Mft on suurempi kuin tuumainen eikä sekään pärjää aps-c kennolle. Täällä ja muuallakin on vallinnut aika vahva mielipide siitä että suurempi kenno on parempi ja nyt aiot kumota sen? Uusimmat kittizoomit ovat optisesti varsin hyviä. Niillä ei ole mitään tekemistä takavuosien mallien kanssa.
Ei suurempi kenno ole välttämättä "parempi". Riippuu valokuvaamisen tarkoituksesta ja resursseista.
Aloituksessahan oli kysymys lähinnä siitä epäkurantista tavasta jolla nuo kennokoot ilmaistaan kamerateollisuuden toimesta.
Outo väite kun ainakin Olympuksella ja Panasonicilla on ollut erinomaisia kittiobjektiiveja vaikka kuinka pitkään.
No hitonko väliä kennojen koon ilmoitustavalla sitten on jos kennon koolla ei ole väliä?
Pointti onkin siinä, että kompaktin valovoima on suurempi. Katsotaan vaikka Canonin G7 X:ää, niin objektiivi on 24-100 mm (vast.) f/1.8-2.8. Jos valovoiman myös muuttaa vastaavuuksiksi niin saa f/5.0-7.7. Kittiobjektiivi on 18-55 mm f/3.5-5.6. Jos nämä muuttaa vastaavuuksiksi, saa 29-88 mm f/5.6-9.0. Siis G7 X on zoomiltaan laajempi ja valovoiman kinovastaavuudelta parempi.
Toki joku pikselinviilaaja ja nurkien kurkkija voi jotain eroa huomata.
Noissa pieni kenno, ei juuri tuumaista suurempi.
Mft kennon pinta-ala on melkein kaksinkertainen tuumaiseen verrattuna.
On sillä ilmoitustavalla tietysti väliä, jos toinen valmistaja ilmoittaa koon rehellisesti mm x mm, ja toinen puhuu vaan "tuuman" kennosta, ja se todellinen koko on piilotettu johonkin pienellä painettuun tekstiin manuaalin alaviitteisiin.
Kennon koolla nimenomaan on väliä kuvauksen tarkoituksen kannalta. Eli sillä on erinomaisen suuri merkitys.
Lisäksi se "tuuman" kenno on melko uusi innovaatio, muista kennokoista kuluttaja jo on oppinut tietämään kryptisistä ilmoitustavoista huolimatta niiden koon.
"Tuuman" kennon suhde 2/3" kennoon on suunnilleen sama kuin Four Thirds kennon suhde "tuuman" kennoon.
"Tuuman" kenno ei siis ole juurikaan 2/3" kennoa isompi? Niinkö yrität väittää?
https://en.wikipedia.org/wiki/Image_sensor_format#/media/File:Sensor_sizes_overlaid_inside.svg
Tavallisen+tapaasi+olet+täysin+väärässä+jälleen.+Kennon+KOOLLA+ei+ole+mitään+vaikutusta+objektiivin+valovoimaan.
Noilla aloilla aina puhutaan, kun halutaan erojen näyttävän isoilta. Tuo vastaa yhden aukon eroa. Mutta kun sen tuuman kennoisen valovoima on kaksi aukkoa parempi.
Tässä emme puhu valituksesta vaan siitä, mikä on kennolle kokonaan tulevan valon määrä. Jos valo otetaan samasta kuvakulmasta samankokoisen aukon läpi, on aika yhdentekevää, otetaan kiitos se suurelle kennolle pidemmällä polttovälillä ja pienemmällä valovoimalla vai pienelle kennolle pienellä polttovälillä ja suurella valovoimalla. Tuuman kennon kameran suurempi valovoima antaa mahdollisuuden pitää ISO-arvo alhaalla, jolloin kohina pysyy kurissa. Suurella kennolle ja pimeällä kitillä ISO:a joutuu nostamaan niin, että kohina nousee ja lopputulos on samaa luokkaa tai huonompi.
Mitä tulee tuohon jälkikäteen kroppaamiseen, noin jos kuvan sitte tulostaa suurennettuna, niin kyllä se kohina sietää tulee esiin. Tulos on kuin jos olisi otettu pidemmällä vähemmän valovoima udella objektiivilla nostamalla ISO arvoa.
En tiedä etkö aidosti ymmärrä mätä vai trollaatko.
Siis näitä, ei mätä.
Kaikki puhuvat tuuman kennoista. Kaikki itseasiassa käyttävät samoja Sonyn kennoja, vain vähän eri versioita. Tuuman kennoa käytti ensimmäisenä tietääkseni Nikon Nikon 1 sarjassa. Tämä oli vuonna 2011 eli lähes vuosikymmenten sitten. Sony toi RX100:n 2012 ja Canon tuli mukaan 2014.
"Kaikkihan" puhuvat tuuman kennoista. Ihan kaikki. Mummot torillakin.
>+kutsumalla+kaikkia+asp-c+kennoa+pienempiä+kennoja+yhteisesti+vaikkapa+pilipali+kennoiksi.+
Kamera on kompromissi. Ne jotka painottavat suorituskykyä kuvaavat joko keskarilla tai kinokokoisella. Ne jotka taas painottavat kaluston keveyttä, kuvaavat APA-C tai MFT rungoilla.