UMPISOLMU ei ratkea enää uusilla ehdotuksilla, vaan nyt on aika vaihtaa koko keskustelu. Näin ranskalaisen Montaigne-instituutin tutkimusjohtaja Nicolas Bauquet luonnehtii eurooppalaisen maahanmuuttokeskustelun nykytilaa.
Umpisolmu on kieltämättä kiertynyt tiukalle. Vuoden 2015 kriisi yllätti Euroopan ja paljasti, etteivät nykyiset säädökset toimi. Vuosien aikana on yritetty useaan otteeseen yhteisen turvapaikkapolitiikan täysremonttia, mutta erityisesti itäiset jäsenmaat Puola, Unkari ja Bulgaria ovat haranneet vastaan.
Viime syksynä Suomen EU-puheenjohtajakaudella sopua haettiin pienestä osittaisratkaisusta: Välimerellä pelastettujen sijoittamismekanismista. Italian, Saksan, Ranskan ja Italian ehdotukselle ei ole löytynyt toivottua laajaa kannatusta.
Saksalaisen Ursula von der Leyenin uusi komissio on luvannut maahanmuuttokeskustelulle ”uuden, tuoreen alun”. HS keräsi ydinkysymykset Euroopan uudesta maahanmuuttopolitiikasta.
Umpisolmu on kieltämättä kiertynyt tiukalle. Vuoden 2015 kriisi yllätti Euroopan ja paljasti, etteivät nykyiset säädökset toimi. Vuosien aikana on yritetty useaan otteeseen yhteisen turvapaikkapolitiikan täysremonttia, mutta erityisesti itäiset jäsenmaat Puola, Unkari ja Bulgaria ovat haranneet vastaan.
Viime syksynä Suomen EU-puheenjohtajakaudella sopua haettiin pienestä osittaisratkaisusta: Välimerellä pelastettujen sijoittamismekanismista. Italian, Saksan, Ranskan ja Italian ehdotukselle ei ole löytynyt toivottua laajaa kannatusta.
Saksalaisen Ursula von der Leyenin uusi komissio on luvannut maahanmuuttokeskustelulle ”uuden, tuoreen alun”. HS keräsi ydinkysymykset Euroopan uudesta maahanmuuttopolitiikasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eurooppaan tulijoiden määrä on pienentynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2019 Eurooppaan tuli meriteitse hieman yli 60 000 maahanpyrkijää, kun vuonna 2015 pyrkijöitä oli yli miljoona. Välimeren reitistä on tullut kuitenkin suhteessa paljon vaarallisempi. YK:n arvion mukaan yli tuhannen ihmisen pelätään hukkuneen matkalla vuonna 2019.
Vuoden 2015 kriisin seurauksena Euroopassa on myös suuri joukko ihmisiä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, ovat valittaneet päätöksestä tai kiertävät paperittomina eri jäsenmaissa. Vuosi 2015 kriisiytti myös vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen. Maat ovat ottaneet käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia, joiden ehdoista pitäisi löytää sopu jäsenmaiden kesken.
Miten yhteinen turvapaikkajärjestelmä etenee?
Jäsenmaat ovat neuvotelleet seitsenkohtaisesta säädöspaketista, jonka tarkoituksena on yhtenäistää EU:n turvapaikkapolitiikka. Viidestä kohdasta on sovittu, mutta lopullinen sopu kiikastaa erityisesti Dublin-asetuksen uudistamisesta. Dublin-käytännön mukaan turvapaikanhakija lähetetään takaisin siihen maahan, johon hänet on rekisteröity ensimmäiseksi, kuten Kreikkaan ja Italiaan.
Euroopan tilintarkastajien tuore arviointiraportti kertoo, etteivät Kreikan ja Italian järjestelmät pysty käsittelemään edes nykyistä maahanmuuttotilannetta. Dublinin uudistamisessa tärkein kysymys on, voiko maahanpyrkijöitä ylipäätään palauttaa tulomaahan.
Ranskalaistutkija Bauquet’n mukaan koko Dublin-säädös olisi jo aika heittää romukoppaan.
”Nykyinen Dublin-asetus pudottaa taakan sellaisille jäsenmaille, jotka eivät taakasta selviä. Jos Dublin ei toiminut menneisyyden kriiseissä, miten se voisi toimia tulevaisuudessa”, Bauquet sanoo.
Mitä uusi komissio suunnittelee?
Von der Leyen on luvannut julkistaa uuden ratkaisumallin maahanmuutosta. Julkistusta odotetaan tämän vuoden alkupuolella. Komission maahanmuutosta vastaava tiedottaja Adalbert Jahnz kertoo, että von der Leyen hakee tasapainoista kokonaisuutta.
”Ratkaisun pitäisi olla sellainen, joka ei avaa loputtomia neuvotteluita, jotka lopulta jäävät jumiin. Kaikki mahdollisuudet ovat pöydällä.”
Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Ensin pitää ratkaista, edetäänkö nyt kesken olevan lakipaketin pohjalta, säilytetäänkö se kokonaan vai vain osittain. Maahanmuuttokomissaari Ylva Johansson ja eurooppalaisen elämäntavan varapuheenjohtaja Margaritis Schinas ovat jo aloittaneet vierailut jäsenmaissa. Johansson on sanonut haastatteluissa uskovansa kompromissin olevan mahdollinen, ja siinä kaikki kantavat vastuuta.
Johansson on jo torjunut esimerkiksi Tanskan kannattamat, Euroopan ulkopuolella sijaitsevat maahanmuuttokeskukset. Maahanmuuttokeskukset tai -pisteet, joko EU-maissa tai Euroopan ulkopuolella, ovat olleet myös EU-johtajien keskusteluissa. Niiden mahdollisuutta selvitettiin, mutta tähän mennessä mikään maa ei ole tarjoutunut keskuksen sijoituspaikaksi.
Miten Unkari ja Puola saadaan mukaan?
Umpisolmun ytimessä ovat erityisesti Puola ja Unkari, jotka ovat kieltäytyneet osallistumasta EU:n vastuunjakoon maahanmuuttopolitiikassa. Ranskalaistutkija Bauquet’n mukaan ”EU ei voi jatkaa palomiehenä kriisistä toiseen, vaan sen on uudistettava koko maahanmuuttokeskustelu”. Tämä tarkoittaa Bauquet’n mukaan erityisesti suhdetta itäiseen Keski-Eurooppaan.
Montaige-instituutti valmistelee parhaillaan laajaa tutkimusraporttia, jossa keskitytään maahanmuuttoumpikujaan erityisesti itäisen Keski-Euroopan jäsenmaissa. Merkittävin huomio on, että maahanmuuttokysymystä pitäisi käsitellä paljon laajemmin kuin vain Eurooppaan tulijoiden osalta.
”Jos pyydämme itäisiltä jäsenmailta, että niiden pitäisi ottaa lisää maahanmuuttajia, huomiota pitäisi kiinnittää myös niitä koskeviin sisäisen maahanmuuton ongelmiin: aivovuotoon, työvoimapulaan ja väestön vanhenemiseen”, Bauquet sanoo.
Edellisen komission budjettikomissaari Günther Oettinger ehdotti, että EU-rahoitus pitäisi tehdä ehdolliseksi suhteessa siihen, ottaako jäsenmaa vastaan turvapaikanhakijoita. Bauquet’n ehdotus on monin tavoin päinvastainen: maahanmuuttokeskustelua pitää laajentaa ja liittää osaksi alue- ja kehitysrahoitusta.
Uusi keskustelu ei koske pelkästään itäisiä jäsenmaita.
”Esimerkiksi Saksa imee työntekijöitä ympäri Eurooppaa ja luo omalta osaltaan epätasapainoa. Saksan maahanmuutto- ja työvoimakeskustelu pitäisi olla myös eurooppalainen keskustelu.”