Miksi on vaikeaa löytää tietä parannukseen? Ei siinä oikeastaan ole mitään vaikeaa vaan se on maailman yksinkertaisin asia: Jokainen ihminen on jo syntyessään perisyntinen, Jumalan kirkkautta vailla! Tämä paha taipumus kulkee perintönä ihmissuvussa ja niin lapsi kasvaessaan alkaa toteuttaa pahan perusluontonsa mukaisesti pahuuden täitä; -tekemällä syntiä jokaisena elämänsä päivänä ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein!
Herra Jeesus kutsuu parannuksen askelille lahjoittamalla syntien anteeksiantamuksen, niin että kuka ikinä uskoo tähän evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta ja ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan, häntä ei tuomita vaan hän saa kaikki syntinsä anteeksi ja tämän anteeksiantamuksen turvissa hän kestää viimeisellä tuomiolla ja säästyy rangaistukselta joka kaikkia jumalattomia kohtaa jotka ovat hylänneet Hyvän sanoman, evankeliumin, jotka siten vielä ovat synneissään!
Mutta evankeliumin aarteen ja uskon löytyminen tulee vaikeaksi ihmiselle synnin takia! Ei Jumalan sanassa itsessään ole mitään peitettä, ei vaikeutta eikä ristiriitaisuuksia, -ei mitään epäselvää vaan Jumalan sana on suora, yksinkertainen, johdonmukainen ja se on yksinänsä koko totuus! Peite on siis jumalattomaksi syntyneen ihmisen omissa silmissä!
Eräs eksyttävimpiä ja voimallisimpia valheita joita sielunvihollinen on ihmiskuntaan istuttanut, on synnintunnon puute! Paholaisen taktiikka on pyrkiä kaikin keinoin, kaikilla elämisen sektoreilla hävittämään ihmiskunnasta SYNNINTUNTO! Tämä näkyy mm. erilaisina poliittisina pyrkimyksniä hävittää syyllisyyden ja moraalisen velvoittavuuden käsitteet arkikeskustelusta ja jopa lainsäädännöstä jos mahdollista.
Jumalaton, uskosta osatoon moderni ihminen on omaksunut näkökannan jonka mukaan ei ole olemassa absoluuttista oikeaa ja väärää joka tulisi ihmisenulko- tai yläpuolelta, vaan ihminen itse ja ennenkaikkea hänen pohjaton egoistinen nautinnonhalunsa olkoon ainoa "mittari"! Jos siis joki palvelee hedonistista ja itsekästä nautinnonhalua, -nykyihminen ei siedä että siihen puututaan ulkopuolelta. Tällainen elämänasenne mahdollistaa monenlaiset moraalittomuudet, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sodat yms.
Mutta miten siis voidaamn löytää tie parannukseen? Miten voidaan löytää kristinuskon ydin, sanoma syntisten Vapahtajasta ja miten voidaan käsittää elävä omakohtainen uskoa jonka kautta varjellutaan kuoleman kidasta ja helvetin rangaistuksesta?
Ensiksi ihmisen tulee nöyrtyä tunnustamaan syntinsä Jumalan ja ihmisten edessä sillä armo kelpaa vain sille joka ymmärtää tarvitsevansa sitä, eikö niin rakkaat ystävät? Eikö vesi maistu janoiselle ja ruoka nälkäiselle? Mutta miten kylläinen voi isota ja janota? JOllei ihmisellä ole synnintuntoa niin ei hän kaipaa anteeksiantamustakaan, ei hänellä ole surua vaan hän on kuten tavataan sanoa: "suruton!"
"Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. " (Matt. 9:12)
-------------------------------
Ihmisessä on luonnostaan jonkinlainen sisään istutettu taju että on olemassa oikea ja väärä. Siitä todisteena on omantunnon toiminta ja että kaikissa maailman kulttuureissa pääpiirteittäin suunnilleen samanlaisina esiintyvät oikean javäärän peruskäsitteet, riippumatta uskonnosta tai kulttuuritaustasta. Tämän tajun on istuttanut Jumala ihmiseen jo luomisessa. Ymmärrys on tosin ihmisen syntisyyden takia epätäydellinen ja turmeltunut eikä oihminen siten voi itse omaam luonnolliseen järkeensä perustuen ymmärtää oikein ja luotettavasti oikean ja väärän eroa vaan se tulee jokaisen oppia Jumalan sanan ilmoituksesta, Jumalan laki ilmoittaa meille oikean ja väärän!
Näin modernin nykyaikaisen, perisynnin vaikutuksen turmeleman ihmisen tulee OPPIA syntisyytensä Jumalan sanasta! Synnin tunto on siinä määrin ihmiskunnasta pimentynyt meidän aikoihimmetultaessa että voidaan sanoa ihmisparkojen olevan lähes tietämättömiä omasta syntisyydestään ja siitä seuraavasta rangaistuksesta!
Synnintunto ei välttämättä tarkoita synnin tuntemista tunteiden tasolla. Se on usein sitäkin mutta ennen kaikkea on kyse synnin TUNNISTAMISESTA JA TUNNUSTAMISESTA! Vaikka synniin turmelema järki sanoisikin jotain muuta, niin Jumalan sana sen meille ilmoittaa että jokainen ihminen sekä yhteisesti ihmiskuntana että henkilökohtaisesti on syntinen ja sellaisenaan "Vihan lapsi" kuten Raamatussa sanotaan: JUmalan tuomion ja vihan alla!
Jollein parannusta tule, jollei uskoa löydy niin ei ole osaa pelastuksessakaan! Pelastus on vain syntinsä' anteeksi saaneille! Niille jotka tunnistavat ja tunnustavat syntinsä sekä syntisyytensä!
Miten SINÄ? Ymmärrätkö olevasi syntinen ja kadotukseen matkalla oleva sellaisenasi? Muista: kukaan ei kelpaa "sellaisenaan" vaan kainoa tie Jumalan armon osallisuuteen on syntien anteeksi saaminen joka kulkee syntien tunnustamisen kautta!
Herra Jeesus kutsuu parannuksen askelille lahjoittamalla syntien anteeksiantamuksen, niin että kuka ikinä uskoo tähän evankeliumiin syntien anteeksiantamuksesta ja ottaa Jeesuksen vastaan henkilökohtaisena Vapahtajanaan, häntä ei tuomita vaan hän saa kaikki syntinsä anteeksi ja tämän anteeksiantamuksen turvissa hän kestää viimeisellä tuomiolla ja säästyy rangaistukselta joka kaikkia jumalattomia kohtaa jotka ovat hylänneet Hyvän sanoman, evankeliumin, jotka siten vielä ovat synneissään!
Mutta evankeliumin aarteen ja uskon löytyminen tulee vaikeaksi ihmiselle synnin takia! Ei Jumalan sanassa itsessään ole mitään peitettä, ei vaikeutta eikä ristiriitaisuuksia, -ei mitään epäselvää vaan Jumalan sana on suora, yksinkertainen, johdonmukainen ja se on yksinänsä koko totuus! Peite on siis jumalattomaksi syntyneen ihmisen omissa silmissä!
Eräs eksyttävimpiä ja voimallisimpia valheita joita sielunvihollinen on ihmiskuntaan istuttanut, on synnintunnon puute! Paholaisen taktiikka on pyrkiä kaikin keinoin, kaikilla elämisen sektoreilla hävittämään ihmiskunnasta SYNNINTUNTO! Tämä näkyy mm. erilaisina poliittisina pyrkimyksniä hävittää syyllisyyden ja moraalisen velvoittavuuden käsitteet arkikeskustelusta ja jopa lainsäädännöstä jos mahdollista.
Jumalaton, uskosta osatoon moderni ihminen on omaksunut näkökannan jonka mukaan ei ole olemassa absoluuttista oikeaa ja väärää joka tulisi ihmisenulko- tai yläpuolelta, vaan ihminen itse ja ennenkaikkea hänen pohjaton egoistinen nautinnonhalunsa olkoon ainoa "mittari"! Jos siis joki palvelee hedonistista ja itsekästä nautinnonhalua, -nykyihminen ei siedä että siihen puututaan ulkopuolelta. Tällainen elämänasenne mahdollistaa monenlaiset moraalittomuudet, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sodat yms.
Mutta miten siis voidaamn löytää tie parannukseen? Miten voidaan löytää kristinuskon ydin, sanoma syntisten Vapahtajasta ja miten voidaan käsittää elävä omakohtainen uskoa jonka kautta varjellutaan kuoleman kidasta ja helvetin rangaistuksesta?
Ensiksi ihmisen tulee nöyrtyä tunnustamaan syntinsä Jumalan ja ihmisten edessä sillä armo kelpaa vain sille joka ymmärtää tarvitsevansa sitä, eikö niin rakkaat ystävät? Eikö vesi maistu janoiselle ja ruoka nälkäiselle? Mutta miten kylläinen voi isota ja janota? JOllei ihmisellä ole synnintuntoa niin ei hän kaipaa anteeksiantamustakaan, ei hänellä ole surua vaan hän on kuten tavataan sanoa: "suruton!"
"Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. " (Matt. 9:12)
-------------------------------
Ihmisessä on luonnostaan jonkinlainen sisään istutettu taju että on olemassa oikea ja väärä. Siitä todisteena on omantunnon toiminta ja että kaikissa maailman kulttuureissa pääpiirteittäin suunnilleen samanlaisina esiintyvät oikean javäärän peruskäsitteet, riippumatta uskonnosta tai kulttuuritaustasta. Tämän tajun on istuttanut Jumala ihmiseen jo luomisessa. Ymmärrys on tosin ihmisen syntisyyden takia epätäydellinen ja turmeltunut eikä oihminen siten voi itse omaam luonnolliseen järkeensä perustuen ymmärtää oikein ja luotettavasti oikean ja väärän eroa vaan se tulee jokaisen oppia Jumalan sanan ilmoituksesta, Jumalan laki ilmoittaa meille oikean ja väärän!
Näin modernin nykyaikaisen, perisynnin vaikutuksen turmeleman ihmisen tulee OPPIA syntisyytensä Jumalan sanasta! Synnin tunto on siinä määrin ihmiskunnasta pimentynyt meidän aikoihimmetultaessa että voidaan sanoa ihmisparkojen olevan lähes tietämättömiä omasta syntisyydestään ja siitä seuraavasta rangaistuksesta!
Synnintunto ei välttämättä tarkoita synnin tuntemista tunteiden tasolla. Se on usein sitäkin mutta ennen kaikkea on kyse synnin TUNNISTAMISESTA JA TUNNUSTAMISESTA! Vaikka synniin turmelema järki sanoisikin jotain muuta, niin Jumalan sana sen meille ilmoittaa että jokainen ihminen sekä yhteisesti ihmiskuntana että henkilökohtaisesti on syntinen ja sellaisenaan "Vihan lapsi" kuten Raamatussa sanotaan: JUmalan tuomion ja vihan alla!
Jollein parannusta tule, jollei uskoa löydy niin ei ole osaa pelastuksessakaan! Pelastus on vain syntinsä' anteeksi saaneille! Niille jotka tunnistavat ja tunnustavat syntinsä sekä syntisyytensä!
Miten SINÄ? Ymmärrätkö olevasi syntinen ja kadotukseen matkalla oleva sellaisenasi? Muista: kukaan ei kelpaa "sellaisenaan" vaan kainoa tie Jumalan armon osallisuuteen on syntien anteeksi saaminen joka kulkee syntien tunnustamisen kautta!
Vastaukset 81
Vanhimmat
Totisesti!
"mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät" (Matt. 7:14)
Tie on erittäin helppo löytää. Et vain halua lähteä sille.:)
Niin, ihmisen itsekkyys on se suurin este.
On parasta, että on lainkuulisinen. Ei saa poliiseja peräänsä.
Tuo perisyntioppi on lähtöisin paavilta, ei Raamatusta.
Jisreel
"Miksi on vaikeaa löytää tietä parannukseen?"
Koska lääkäriasemat on nykyisin niin huonosti viitoitettu.
Mutta Jumalan luokse on helppo päästä
Niin, sinne pääsee hyvinkin äkkiä, jos ei pääse lääkäriin ajoissa.
Olisi siis parempi karttaa lääkäreitä.
Ilman pahuksen lääkäreitä olisin itse päässyt Taivaaseen jo syntyessäni!🧚✨
Eivät kysyneet lupaani häärätessään happikaapeillaan!
Miten niin?
Raamatun mukaan Jumala istuu taivaassa paikassa, jota ei tiedetä.
Onko sinusta helppo päästä?
Joo, mutta ajatteles, jos olisit ihan vauvana lennähtänyt Taivaaseen, etkä olisi saanut ymmärrystä siitä, että olet syntinen tai edes ihminen! Tiennyt edes sukupuoltasi tai seksuaalista suuntautumistasi! Kyllä siinä varmaan olisi ollut pikkuinen ihan ymmällään, että missä nyt ollaan, kun ei olisi koskaan edes tiennyt maailmaankaan tulosta.
Kannattaa elää ja oppia. Tieto lisää tuskaa.
Onko jopa niin, että Jumalan luokse mennään vain mielikuvissa?
"Ymmärrätkö olevasi syntinen ja kadotukseen matkalla oleva sellaisenasi?"
Me teemme harkitsemattomia jopa pahoja tekoja, mutta ei tämä tee ihmisistä pahoja sinänsä. Pääasia, että pyydämme anteeksi niiltä ketä olemme loukanneet ja yritämme korvata heille parhaamme mukaan tehtyä vahinkoa.
Syntisellä ihmisellä kai tarkoitetaan ihmistä, joka ei osaa antaa itselleen pahoja tekoja anteeksi ja rypee jossain synnintuskissaan. Sellainen ei ole tervettä.
Kadotukseen me kaikki olemme matkalla. Kukaan ei ole tullut hautausmaalta takaisin.
Kadotukseen ovat matkalla vain ne, joilla ei ole Jeesusta puolustajanaan 🤓
<<Me teemme harkitsemattomia jopa pahoja tekoja, mutta ei tämä tee ihmisistä pahoja sinänsä. Pääasia, että pyydämme anteeksi niiltä ketä olemme loukanneet ja yritämme korvata heille parhaamme mukaan tehtyä vahinkoa.<<
Jeesuksen puhuma parannuksen teko liittyi kyllä itsensä muuttamiseen ja alhaisten tunteiden voittamiseen, joka psykologisesti on järkevä asia, koska tunteiden merkitys ihmisellä on ainoastaan ja vain toiminnan käynnistämisessä.
Eli ellet muuta tunnetilaa, tunnetta, motiivia, syytä siihen, että miksi menet loukkaamaan jotakin ihmistä, jota joudut pyytämään anteeksi, niin et ole anteeksipynnölläsi tehnyt minkänlaista parannusta. Jos nyt halutaan käyttää synti-sanaa, joka ei kuulu Jeesuksen opetuksiin, niin se korkeintaan voi olla seuraus, mutta ei koskaan itse syy.
"Kadotukseen ovat matkalla vain ne, joilla ei ole Jeesusta puolustajanaan."
Jos elää vaarojen keskellä, niin puolustaja voi olla tarpeen, mutta useimmat meistä kuolevat ihan vaan vanhuuteen ja hyvä niin. Harva sitä ikuisesti haluaa olla olemassa.
"Eli ellet muuta tunnetilaa, tunnetta, motiivia, syytä siihen, että miksi menet loukkaamaan jotakin ihmistä, jota joudut pyytämään anteeksi, niin et ole anteeksipynnölläsi tehnyt minkänlaista parannusta."
Varsin järkevä näkökohta - Jeesus tiesi mistä puhui. On todellakin hyvä aina ymmärtää omien tekojen taustat. Minä erehdyn tekemään hölmöyksiä väsyneenä tai kiireessä. Pitäisi osaa ottaa aikaa itselleen.
Vain ruumis kuolee 🤓
Äläs nyt. Lääkärit hehkuttavat, että tällä vuosikymmenellä nähdään jo ensimmäiset onnistuneet päänsiirtoleikkaukset.
Jaksat vielä jankuttaa muutamat vuodet, niin sinullakin on vielä toivoa päätyä kroppaan, joka sinua persoonanvaihtajaa miellyttää.
Ethän sinä malta sinne Jeesuksen luo lähteä, jos vaihtoehtona on ikuinen jäkätys S24:ssä :D
Minulla ei ole mitään halua elää yhtään kauenpää täällä kuin Jumala on suunnitellut 😂
Minä veikkaan, että jos minä lähden tästä ajasta ennen sinua niin sinulle tulee ikävä ja kova homma etsiä seuraava kohteesi 😃
"Vain ruumis kuolee 🤓"
Niin, vain muistot sinusta jäävät...
"Hänen henkensä lähtee, hän palaa maahan.
Sinä päivänä hänen ajatuksensa häviävät."
Psalmi 146:4
”Elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään.”
Saarnaaja 9:5
"sillä sekä ihmiset että eläimet kohtaavat loppunsa – molemmilla on sama loppu. Niin kuin toinen kuolee, niin toinenkin kuolee. Molemmilla on sama henki. Ihmiset eivät siis ole paremmassa asemassa kuin eläimet, vaan kaikki on turhuutta. Kaikki menevät samaan paikkaan. Kaikki ovat tulleet tomusta, ja kaikki palaavat tomuun."
Saarnaaja 3:19-20
Ihminen ei ole pelkkää lihaa ja verta. Ihmiseen kuuluu salattu, sisäinen ja tuhoutumaton osa. Tämä on sielu. Sielu ei ole pelkkä ajatusten ja tunteiden paikka, vaan koko eläminen. Raamatussa ihmisen näkymätön sielu ja näkyvä ruumis muodostavat yhteyden. Tässä yhteydessä molemmat osat ovat arvokkaita ihmisen olemuksen osina. Jeesuksen sovitustyön tähden sekä ruumis että sielu ovat osallisia iankaikkisuudesta.
Kuoleman hetkellä ruumis ja sielu irtaantuvat toisistaan. Kuolemassa ihmisen maallinen maja puretaan (2. Kor. 5:1; 2. Piet. 1:13, 14) ja Jumala vaatii hänen sielunsa takaisin (Luuk. 12:20). Tämän ajan päättyessä Jeesus nostaa ruumiimme haudasta ja sielu ja ruumis liittyvät yhteen käydäkseen viimeiselle tuomiolle.
Ihmisen sielu tekee tästä erityisen Jumalan edessä. Sielu ei tarkoita pelkkää ruumiissa olevaa elämää tai elinvoimaa. Jumala on luonut myös eläimet ja jokainen eläinten omistaja tietää, että niillä on myös oma persoonansa ja sisäinen maailmansa. Kuitenkaan eläimillä ei ole iankaikkista sielua. Ihminen ja eläimet on luotu eri tavalla. Ihminen sai sielun luomisen yhteydessä, kun Jumala muovasi tämän omaksi kuvakseen. Luomiskertomuksen yhteydessä kerrotaan: Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. (1. Moos. 2:7) Sielu liittää ihmisen Luojaansa peruuttamattomasti. Ihminen ei siksi ole myöskään vastuussa ainoastaan ruumiinsa teoista.
Sielu ja henki
Raamatun lukijaa voi hämmentää puhe sielusta ja hengestä. Usein ei olekaan selvää mitä kummallakin termillä tarkoitetaan. Näin on erityisesti Vanhassa Testamentissa. Sanoja (nefes ja ruah) käytetään ajoittain kuvaamaan samoja asioita.
Uudessa testamentissa ihmisen sielu (psykhe) ja henki (pneuma) erotellaan selvemmin. Käyttötavat kuitenkin vaihtelevat. Joskus puhutaan ainoastaan ruumiista ja sielusta ikään kuin henkeä ei olisikaan. Esim: Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. (Matt. 10:28). Joskus taas ruumiiseen liittyy selkeästi sekä sielu että henki: Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija, (Hepr. 4:12) tai: Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. (1. Tess. 5:23)
Sielu ja henki vastakohtina
Sielu ja henki saatetaan asettaa myös vastakkain: Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole. (Juud. 1:19) Paavali käyttää sielua ja henkeä kuvaamaan selkeästi eri, ja jopa vastakohtaisia, asioita. Korinttolaisille hän puhuu sielullisesta ja hengellisestä ruumiista. (1. Kor. 15:44). Sielullinen rinnastuu tässä kuten myös edellä mainitussa Juudan kirjeen kohdassa maalliseen tai jopa Jumalan mielen vastaiseen. Paavali kuvaa miten jo alussa oli sielullinen ihminen mutta Kristus on se (viimeinen Aadam), joka voi hengellään tehdä tuon sielun eläväksi.
Sielu Jeesuksen puhdistamana
Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella ihmisellä on sielu, koska jokainen ihminen on erityisellä tavalla Jumalan kuvaksi luotu. Kuitenkin syntiinlankeemuksen vuoksi Jumala vaatii kerran tuon ihmisen sieluineen ja ruumiineen tilille. Synnin tähden sekä ruumis että sielu voidaan heittää iankaikkiseen kadotukseen. Jaakobin kirjeessä kehotetaankin: Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa. (Jaak. 1:21) Armonvälineiden kautta Jeesus antaa henkensä meidän ruumiimme ja sielumme pelastukseksi ja tekee niistä Jumalan edessä kelpaavia.
Kristitty elää hengessä. Esim: Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. (Gal. 5:25) tai sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. (1. Kor. 12:13) Tuo henki merkitsee Jeesuksen sovittamaa ja Jumalalle kelpaavaa ihmistä. Henki ei ole ruumiin vastakohta. Paavalin kielenkäytössä vastakkain asetetaan toistuvasti liha ja henki. Tällöin liha tarkoittaa suunnilleen samaa kuin langennut sielu ja ruumis yhdessä – syntiä. Tämä on tärkeä huomata. Muuten ihminen kuvittelee saavuttavansa hengellistä puhtautta halveksimalla omaa ruumistaan. Hengellinen puhtaus tulee Jeesuksen työstä. Hän on ristillä antanut henkensä ihmisen syntien sovittamiseksi. Hän kerran vie kristittyjen ruumiin ja sielun luokseen iankaikkiseen juhlaan.
Luterilainen.fi 😃
Helpottiko 😄❓
Et tosin tiedä keitä Jeesus puolustaa.
Sinua tai minua tai ei kumpaakaan?
Kiitos kiitos, ihan tässä liikuttuu... 💋💋💋
Niin kauniit ja pysyvät muistot jäävätkin... 30.000 viestin vuosivauhdista... onnistuneesta ja tasapuolisesta moderoinnista...
ps. laitathan peukutuksen. 👍
Siis mitä?
Onko usko.vainen nyt jättämässä meidät!?
Voi taivahan talikynttilät, tätä se mun uneni tiesi!
kepeät mullat, 🔔🔔🙏
<<Sielullinen rinnastuu tässä kuten myös edellä mainitussa Juudan kirjeen kohdassa maalliseen tai jopa JUMALAN MIELEN VASTAISEEN. Paavali kuvaa miten jo alussa oli sielullinen ihminen mutta Kristus on se (viimeinen Aadam), joka voi hengellään tehdä tuon sielun eläväksi.<<
Ja sitten:
<<Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jokaisella ihmisellä on sielu, koska jokainen ihminen on erityisellä tavalla Jumalan kuvaksi luotu.<<
Ja Paavalin Jumalalle tuo Jumalan kuvaksi luotu ihmissielu on Jumalalle vastenmielinen. Tässä jälleen näkyy selvästi, että Paavalin Jumala on jotain muuta kuin meidän luomiskertomuksen Jumala, joka teki ihmisen omaksi kuvakseen - hän sanookin sitä luonnostaan vihattavaksi, joka ei ole armoa ansainnut.
Syntiinlankeemus muutti kaiken 😃
Etsitkö nyt sen luomiskertomuksen, jossa tuollainen syntiinlankeemus tapahtuu, koska sitä ei ole meidän Raamatun luomiskertomuksessa (1.Moos.3:22).
Siinähän se on 1 Mooses 3 🤓
Että kaksi ihmistä teki väärin syödessään väärän puun hedelmää? Tuskin moista puuta on ollut olemassakaan.
Eivät kaikki jotka huutavat "Herra, Herra!" ...
Ei siinä ole mitään sytiä tai lankeemusta, siinä on hyvä ja paha tieto ja Jumala pelkäsi, kun ihminen tuli Jumalien kaltaiseksi, että söisi vielä elämän puusta ja eläisi ikuisesti, josta syystä karkoitti ihmisen paratiisista ja sitoi aikaan ja materiaan. Jeesus sitten opettaa tien takaisin paratiisiin - on tie, totuus ja elämä.
Miksi Jumala pelkäsi ihmisen elävän ikuisesti, kun ihminen tuli jumalien kaltaiseksi ja tietämään hyvän ja pahan - sehän tässä on ydinkysymys, eikä mikään synti, lankeemuksesta nyt puhumattakaan.
Katso tässä:
1.Moos. 3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
Ei tässä ole mitään syntiä - ihminenhän tuli jumalien kaltaiseksi!
Haloo, haloo 'usko.vainen', korjaahan nyt vihdoinkin käsityksesi tuosta väittämästäsi syntiasiasta. Tai näytä nyt sormella, että missä tässä kohtaa on synti tai syntiinlankeemus.
Hän heittelee ilmaan mitä tahansa ottamatta mitään vastuuta.
Usko.vainen ei voi näyttää sormella, koska hänellä on ainoastaan peukut, ne kaksi omaa ja sitten 12 keskellä kämmentä ja nekin vain omille kommenteilleen.
Onhan hän vastuussa palstan ylläpidosta, asiavastausten poistosta ja Utopiasta.
Ei vaan jos ihminen olisi totellut Jumalaa hänen ei koskaan olismtarvinnut joutua kokemaan pahuutta 🤓 Jumalahan sanoi, että kaikki oli sangen hyvää.
Jaa en oikein tiedä. 1980-luvulla kykeni kun oli hyvät jokapäiväiset safkat esiintymään nöyränä. Itse esim. kysyin aina luvan äidiltä saanko syödä jotakin tai mennä jääkaapille. Mutta en silloin paastonnut päivääkään. Kun ekan kerran jouduin pois kotoa niin illalla tuli välillä nälkä ja lähdin kauppaan ostamaan pari nami-nami vanukasta, vaikka kerrostalon lapset sanoivat hengessää: et saa mennä kauppaan ostamaan vanukkaita. En kyennyt hillitsemään tai paastoomaan lasten vetoomuksesta huolimatta. Sitten muutin kokonaan pois kotoa ja hillittömyys senkun lisääntyi. Aloin syödä miten sattuu enkä edelleenkään paastonnut kertaakaan.
Niin israelilaistenkin kävi luvatussa maassa, että he rupesivat ensin syömään hillittömästi ja sitten vielä naimaan vailla rajoituksia.
Jehovan todistajat opettavat, että ihminen luotiin MIELIHYVÄN PARATIISIIN KOKEMAAN MIELIHYVÄÄ. Nautiskelemaan elämästä. Ja he opettavat myös, että viini on ainoa pahe liikaa nautittuna. Älkää siis juoko viiniä kuin vain vähän tai kohtuudella. Samoin muslimit opettavat, että paratiisi tulee olemaan nautiskelun paikka.
Uskon ennen Jehovan todistajia ja muslimeja kuin itsensä kiduttajia, mutta tieteellä on tässä mielestäni viimeinen sana. Onko ihminen luotu mielihyvää varten. Antiikin filosofit sanoivat: Nautinto on suurin hyve elämässä ja kärsimys on suurin pahe ja tuskatila.
Ihminen on luotu pysymään hengissä, ja mitä suurempi tarve on sen puolesta, sitä vähemmän on itsemurhia. En tiedä kenenkään tehneen mm. keskitysleirillä itsemurhaa, ja tästä on tehty omat oppinsa ja tutkimuksensakin liittyen elämän tarkoitukseen ja sen etsimiseen. Tuskin kyse on pelkästä nautinnonhalusta, jos mielihyvä nähdään hyvänä asiana. Varmasti on kyse myös mielihyvän lähteestä.
Filon Alexandrialaisen oppia 2000 vuoden takaa:
" Fyysinen ruumis on sielun asunto aistien kautta, ja vaarana on se, että sielu näiden aistien kautta omistautuu liikaa nautinnoille, mikä lopulta johtoaa sietämättömään elämään ja tyhjyyden tunteeseen. Sielu on ärtynyt, irrationaalisten (järjenvastaisten) impulssien kiihottama ja levoton, jolloin sisäinen tyhjyys tuottaa jatkuvaa halua. Lopputuloksena on moraalisen halpamaisuuden tila, velvollisuuden tunteet katoaminen ja sielun korruptoituminen."
Etsikääpä uudempaa lähempää - vaikka uskonnosta - joka on fiksumpaa kuin tuo Filon psykologinen ja filosofinen ajattelu.
Joku sairas vanhus sanoo mulle koko ajan että Jeesus pelastaa hänet.
Ei se ketään pelasta.
Ollu muslimin kans naimisissa.
Kun täytyisi nyt tietää, että mistä tässä pelastutaan, mutta minun villi veikkaus on, jos kyse on Jeesuksen pelastamisesta (vapahtaja), niin tarkoitus on pelastua tuolta Paavalin syntiopilta ja hänen luomalta vihattavalta ihmiskuvalta, jonka Jumala todellisuudessa teki omaksi kuvakseen, ei vihattavaksi.
Kun heittää sekä raamatun että koraanin olan yli takavasemmalle ja kiroaa perään niin siitä se parantuminen alkaa.
Sillä Vapahtaja Olet Sinä. Ei uskontoa - ei ongelmaa. Pitäydy tosiasioissa.
Sarjamurhaajat kannattavat lämpimästi tuon kaltaista maailmankuvaa.
Oma tie löytyy katumuksen kautta.
Eletty elämä erehdyksineen alkaa vaivata, tekojaan ei saa takaisin vaan ne seuraavat sisimmässä. Ei voi muuta kuin katua ja parantua sisimmässään.
<<Sillä Vapahtaja Olet Sinä. Ei uskontoa - ei ongelmaa. Pitäydy tosiasioissa.<<
Juurikin näin - Jeesus psykologisilla opetuksillaan auttaa ihmisen voittamaan alhaiset tunteet, joka kasvaminen auttaa myös pääsemään irti auktoriteettiuskon kahleista (vapahtaja) - pidetään mahdollisena syynä miksi kirkko määräsi Jeesuksen alkuperäiset opetukset hävitettäviksi.
Jeesuksen opetuksetko ovat sarjamurhaajan kannattamia?! Ohoh! Olet sotkenut ne Paavalin opetuksiin.
Mitähän jos se oma tie löytyykin oikein tekemisen kautta, niin ettei tarvitse katua? No, tämä nyt olikin vain Jeesuksen ajatus (Matt.7).
Mitä helkkaria pitää mennä tekemään tuollaista, jota pitää sitten katua?? Idioottejako te olette??
Ketjussa ilmeisesti kirjoittaa pari sarjamurhaajaa, jotka ovat sittemmin löytäneet uskon. Vankilassahan on tietysti aikaa lukea Raamattu vaikka kuinka monta kertaa.
Ihan hyvä vaan, jos jostakusta tulee katu.vainen, eikä rikoksen.uusija.
No saahan sitä katua, mutta ei se kaikkien ihmisten uskonnoksi kyllä käy., eikä katumus ole mikään uskonto edes - se on sitä, että keljuttaa kun meni mokaamaan.
Tarkoittaa sitä, että se ei voi olla minkään uskonnon perusidea, koska silloinhan pitää ensin tehdä pahaa, jotta voi katua ja saada armon! (suorastaan vihainen tästä asiasta).
Uskomatonta. Mielestäni hyvin kauniisti kirjoittamani teksti katumuksesta ja uskosta, siteeraten Lutheria ja joka edusti nimenomaista luterilaista teologiaa, on poistettu.
Mutta etenkin helluntailaisten ja satanistien luterilaista uskoamme herjaavat viestit sen sijaan jätetty.
Mitä virkaa on S24:n aihealueilla, kun mainitulta alueelta poistetaan aihetta edustavat viestit ja jätetään vain aihetta vastustavat?
S24:ssä on nyt jotain todella mätää. Tämä ei ole luotettava foorumi.
<<Uskomatonta. Mielestäni hyvin kauniisti kirjoittamani teksti katumuksesta ja uskosta, siteeraten Lutheria ja joka edusti nimenomaista luterilaista teologiaa, on poistettu.<<
No jos se nyt on tarkoitettu sinulle viestiksi samasta asiasta, kun edellä sanoin: katumus ei voi, eikä missään nimessä saa olla minkään uskonnon perustana, koska silloin pitää tehdä ensin pahaa voidakseen katua tekemäänsä pahaa ja päästä 'uskoon' kiinni ja saada armon. Ymmärrätkö! Jos joskus on ollut tällainen järkyttävä käsitys kristinuskosta, niin ei ole ainakaan enää, kun ihminen on tuon luomiskertmuksen pahuuden verran edes hiukan viisaastunut.
Ehkä tällä foorumilla on nyt - ja toivottavasti on - missio tukea oikeanlaista uskonto, jotta saadaan nämä pahuudet pois uskonnosta, jotka edellyttävät sitten katumusta, jotta voidaan anoa armoa.
Hyvästä syntyy hyvää, ei pahasta ja hedelmistään puu tunnetaan eikä katumuksesta.
Siirtymällä kotiasketismiin rajaa pois ulkoisia tekijöitä, aika ei mene turhanpäiväiseen.Tunnen elävän etsikkoaikaa, tämä edellyttää lukemista. Toki mielenkiintoinen keskustelu kumppani toisi uusia näkemyksiä.
Luostareissa samoin rajataan pois ulkoisia tekijöitä,pääpaino on rukoilussa unohtamatta kuuliaisuustyötä.
Mikä on luostarin kuuliaisuustyö, kun kentällä tarvitaan työntekijöitä, eikä pakenijoita?! Olen satavarma, että Jumala ei kiitä yhdestäkään rukoilusta, vaan hyvin - ja sydämellä - tehdystä työstä.
Jos elää opiskelu tai työ elämää ei ole aikaa hiljentyä ja avata uutta ovea elämässä. Se mikä on uuden oven takana vaatii aikansa ja teologian opiskelun.
Kiireinen elämä maailmassa jossa paha on olemassa johtaa väärälle tielle. Ihminen väsyy vallitsevaan ympäristöön menettäen suuntansa, joutuu tuuliajolle.
Näin kävi minullekkin, muut asiat veivät mukanaan kunnes huomasin oman suunnattomuuteni.Samoin jouten olo,esim. työttömyys luo ympäristön jossa alttiina monille pahoille asioille.
Kotiasketismissa tulee velvollisuutensa hoitaa ensin kuntoon ennenkuin pystyy siirtymään hiljaisuuteen,lukemiseen ja mietiskelyyn.
Luostareissa tehdään mm.kynttilöitä, puutarhatöitä ym.
Paha on kaiken syy maailman murheisiin, luostareissa hyljätään maailma. Toki maailma pitää ensin kokea,tietää minkä hylkää.Kun tämän ymmärtää voi avautua muille asioille.
Omia sanojaan ja tekojaan tulee katua, paha vallitsee tässäkin maassa. Emme elä missään lintukodossa todellakaan.
Asketismilla on myös ekologisesti positiivinen vaikutus, turhasta luopuminen kautta voi keskittyä olennaiseen kun kaiken todellakin turhan karsii pois.
Suomessa on äärimmäisen vähän luostarissa eläviä.
Lisäksi on näytetty, että uskonnollisuus on hulluutta.
Yhdysvalloissa myydään talot ja rahat annetaan maailmanloppua saarnajalle. Jotkut tekevät itsemurhan saarnaajan innoittamana.
Suomessa annetaan rahaa ja perinnöt esimerkiksi Patmokselle. Islamissa tapetaan nykyään kuten kristinuskossa muinoin.
Luostareissa ehkä alle 20 henkilöä, paljonko on yksittäisiä munkkeja/nunnia/ askeetikkoja vaikea sanoa.
Uskonnoissa on erehdyttäjiä, heistä on varoitettu.
Ei taida olla mitään järkeä missään uskonnollisuudessa. Kehen voi luottaa?
Yhteisöissä on omat vaaransa, kotiasketismi.Siinä eletään yksinäistä eristäynyttä elämää erilaisin ehdoin. Käyn orto doksien Jumalanpalveluksissa kun on mahdollisuus.
Aloittaa itsestään, käy läpi elämänsä synnit ja virheet. Itsesääliin ei kannata vajota vaan hyväksyy itsensä sellaisena kun on.
Tuskien tiehän se on sisällä, pitää vaan pyytää syntinsä anteeksi. Elämän muutoksen kautta löytää uuden tie ja teologian lukemisen kautta. Maailman pahuus on ymmärrettävä ja kestettäväkin.
OMG! Mikä tuskien tie!? Pyytää anteeksi!? Ymmärtääkö edes mitä pyytää anteeksi!? Maailman pahuus on totta..mutta syyllistää yhtä ihmistä teoista joita ei ole edes tehnyt!!
Kerrotteko tämän kaiken ihmiselle joka on joutunut muiden uskonnollisten saastaisten ihmisten kaltoin kohtelemaksi!? Olen onnekas. Minun annettiin löytää SANA!. Uskoni peitettiin! Etten enää voinut itsekkään uskoa Jumalan hyvyyteen. Kuitenkin sain kokea JU MALAN. Rakkauden, huolimatta näistä ihmisistä jotka jakoivat väärää tietoa! Sanon vain tämän elämässä eksyneille, Lopeta etsiminen ulkopuoleltasi! Olet jo valmis Jumalan lapsi. Rukoile Ja rukoile!! Olet jo "valittu"! .
Näinhän Jeesus opetti.
Olet jo itsessäsi hyvä. Olet riittävä. Totta kai sinussa on pahaa ja vääriä valintoja! Meissä kaikissa on! Jumala ei ole sinulle muissa ihmisissä. HÄN on sinussa! Hän Rakastaa juuri sinua! Koska olet sinä! Arvokas ihminen! Minäkin rakastan sinua! Koska Jaan Sitä Mitä Olen ITse Saanut .
Haluan vain kertoa, että kelpaat juuri sellaisena kuin olet. Elämäsi on ollut kovaa. Olet selvinnyt kuitenkin? Kenen elämä olisi helppoa. Kuuntele sisintäsi, älä luovuta ( olet IHMINEN jonka JUMALA loi omaksi KUVAKSEEN! Sinuksi ja Minuksi HÄN meidät loi! Rakkaudella I!
Aivan, itse sääliin, moitiskeluun itseään kohtaan on turha ryhtyä. Jumala teki meistä tälläisiä. Jolle on paljon annettu,heiltä paljon vaaditaan. Onneksi tälläisiäkiäkin ihmisiä on olemassa jotka saavat aikaan hyvää.
Omat erehdykset painavat eniten, niitä joutuu katumaan. En itsekkään ymmärrä mikä toiminnoissani,sanoissani oli tarkoitus. Olin vaan elämässä tuuliajolla, ilman suuntaa.Etsin itselleni sisäistä rauhaa tässä maailmassa, olen silti vielä alussa. Etsien oikeaa tietä.
Kun teologiaa lukee niin ymmärrys kasvaa, tärkeintä nimenomaan on rakkaus. Jos sen hylkää niin katkeria kyyneleitä, surua ja murhettaa saa kantaa sisällään.Niitä olen joutunut myöskin kantamaan.
Hiljentymällä, rukoilemalla,mietiskelemällä ja lukemalla asiat avautuvat. Olen puhunut papin kanssa ja hän ymmärsi minua hyvin.Tässä pahassa maailmassa me olemme ja jokainen on pahuutta joutunut kohtaamaan.
Ihmissuhteet eivät toimineet, työkin osottautui vääräksi.Paljon sisäistä yksinäisyyttäkin.Onneksi nyt on aikaa lukea monien syiden takia ja kirjoittaakin.
Pahan olemassa olo tuli taas luettavaksamme.
Lukeminen avaa monta uutta ovea, asiat tulee punnita sisimmässään.
Pahaa ja hyvää on ollut luultavasti aina. Niistä on saanut kuulla ja lukea jatkuvasti.
Niin . Jeesus ratsasti aasilla aikanaan , nykyisin jeesuksella ratasastaa aasi ylistäen itseään .
Maailma ei ole neutraali vaan hyvän ja pahan taistelukenttä.
”Pelastus on vain syntinsä' anteeksi saaneille! Niille jotka tunnistavat ja tunnustavat syntinsä sekä syntisyytensä!”
Ja anteeksi pyydetään Jumalalta, joka armossaan antaa anteeksi. Tämä ei tarkoita sitä, että joidenkin ihmisten edessä ja mielipiteiden mukaisesti pitäisi toimia.
Elämässä on avattava uusi ovi ja entinen suljettava. Myös elämän muutos,pois tyhjästä kohti hiljaisuutta.