Väite 3: Suomen sähköverkot eivät kestä, jos sähköautojen määrä kasvaisi nopeasti
https://yle.fi/uutiset/3-11103633
Väärin.
Sähköautojen tuoma kulutuksen lisäys ei juuri hetkauttaisi sähköverkkoja, koska lisäys olisi sen verran pieni.
– Sähköautojen lataaminen ei tuo merkittävää lisäystä siihen, paljonko sähköä tarvitsee tuottaa. Varovainen arvio 250 000 sähköautosta vuonna 2030 lisäisi sähkönkulutusta Suomessa yhdellä prosentilla, Jäppinen kertoo.
Jos pohditaan teoreettisella tasolla tilannetta, jossa kaikki Suomen henkilöautot rysäyksessä vaihdettaisiin sähköautoiksi, kasvaisi sähkön kulutus 10–11 prosenttia.
– Silloin sähkön kulutus nousisi Suomessa samalle tasolle, jossa se oli ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Energiamielessä muutos olisi siis maltillinen, Jäppinen toteaa.
Kantaverkossa sähköautot eivät aiheuttaisi sikälikään ongelmia, kun niiden lataukset tapahtuvat eri puolilla maata. Jäppinen on verrannut tätä sähkökiukaisiin, jotka nekin ovat hajautettuna eri puolille maata.
Kodin sähkösaunan lämmityskerran viemällä sähkömäärällä sähköauto kulkee 40–50 kilometriä.
Kantaverkkoa pienitehoisemman jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä.
– Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo.
Voisiko sähköautoista olla verkoilla jotakin ongelmia? Jäppinen sanoo, ettei ole verkkoja ajatellen tarkoituksenmukaisinta, jos jokainen laittaa sähköautonsa lataukseen kello 17.00 töistä tultuaan.
Myös lataajalle on edullisempaa ajoittaa latausta aamuöille, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.
– Älykkäiden latausratkaisujen hyödyt korostuvat, sillä niiden avulla voidaan samalla automaattisesti järjestää kuluttajalle lataus halvalla hinnalla ja estää tarpeettomat lisäinvestoinnit sähköverkkoon sekä kiinteistön omaan sähköjärjestelmään.
– Suomi on liikenteen sähköistymistä ajatellen hyvässä asemasssa, sillä sähkölämmityksen ja sähkökiukaiden takia verkkomme ovat jo ennestään vahvoja. Keski-Euroopassa tilanne on toinen, Jäppinen toteaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11103633
Väärin.
Sähköautojen tuoma kulutuksen lisäys ei juuri hetkauttaisi sähköverkkoja, koska lisäys olisi sen verran pieni.
– Sähköautojen lataaminen ei tuo merkittävää lisäystä siihen, paljonko sähköä tarvitsee tuottaa. Varovainen arvio 250 000 sähköautosta vuonna 2030 lisäisi sähkönkulutusta Suomessa yhdellä prosentilla, Jäppinen kertoo.
Jos pohditaan teoreettisella tasolla tilannetta, jossa kaikki Suomen henkilöautot rysäyksessä vaihdettaisiin sähköautoiksi, kasvaisi sähkön kulutus 10–11 prosenttia.
– Silloin sähkön kulutus nousisi Suomessa samalle tasolle, jossa se oli ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Energiamielessä muutos olisi siis maltillinen, Jäppinen toteaa.
Kantaverkossa sähköautot eivät aiheuttaisi sikälikään ongelmia, kun niiden lataukset tapahtuvat eri puolilla maata. Jäppinen on verrannut tätä sähkökiukaisiin, jotka nekin ovat hajautettuna eri puolille maata.
Kodin sähkösaunan lämmityskerran viemällä sähkömäärällä sähköauto kulkee 40–50 kilometriä.
Kantaverkkoa pienitehoisemman jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä.
– Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo.
Voisiko sähköautoista olla verkoilla jotakin ongelmia? Jäppinen sanoo, ettei ole verkkoja ajatellen tarkoituksenmukaisinta, jos jokainen laittaa sähköautonsa lataukseen kello 17.00 töistä tultuaan.
Myös lataajalle on edullisempaa ajoittaa latausta aamuöille, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.
– Älykkäiden latausratkaisujen hyödyt korostuvat, sillä niiden avulla voidaan samalla automaattisesti järjestää kuluttajalle lataus halvalla hinnalla ja estää tarpeettomat lisäinvestoinnit sähköverkkoon sekä kiinteistön omaan sähköjärjestelmään.
– Suomi on liikenteen sähköistymistä ajatellen hyvässä asemasssa, sillä sähkölämmityksen ja sähkökiukaiden takia verkkomme ovat jo ennestään vahvoja. Keski-Euroopassa tilanne on toinen, Jäppinen toteaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.