Ylen attikkeli yle.fi/uutiset/3-11143116
Jonka mukaan enemmistä kannattaa yhteistä katsomusainetta.
Entä jos ET olisi kaikille oletulsena ja yleisuskonto valinnaisena niille, joita se kiinnostaa?
Jonka mukaan enemmistä kannattaa yhteistä katsomusainetta.
Entä jos ET olisi kaikille oletulsena ja yleisuskonto valinnaisena niille, joita se kiinnostaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuu miten kysytään. Nopea ensihoito olisi ET:n avaaminen. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/12/20/saadaanko-et-vihdoin-kaikille-valittavaksi/
Ja se olisi todennäköisesti ainut mitä tarvitaan oikeastaan tarvitaan. Halukkaat siirtyy ET tunnille ja eronnevat sen jälkeen aikuisena kirkosta pikimmiten. Voisi tulla massa ilmiö kun teinit valitsee kuten kaveritkin.
ET aineena on jo olemassa ja hyvä. Kirjat ja opetussisältö olemassa. Siihen todella helppo ja nopea siirtyä.
Lakiinkaan ei tarvitse tehdä kummoista muutosta. Eikä koulujen opetussisältöön tai opettajien osaamiseen. Riittää kun kun koulut kysyvät nykyisen vakaumusutelun sijasta, että mihin katsomusaineeseen oppilas haluaa.
Runsasta keskustelua Ylen sivuilla. Keskustelu on tällä kertaa auki klo 22 asti. Kannattaa kurkata ja osallistuakin.
Tuossa jutussa Iisalmelaisen koulun uskonnonopettajanainen puhui höpöjä. Itse asiassa tuossa linkin jutussa ei jostain syystä ole tämän uskonnonopettajan osuutta lainkaan, mutta Radio Suomen päivä -lähetyksen jutussa, haastattelussa oli.
Voi tätä uskovaisten omahyväisyyttä. Hän, tuo ussanope, ei edes tajua kuinka ontuva ja suorastaan kirkkoa ja uskovaisia nöyryyttävä hänen sanomansa oli.
Oppilaiden on tärkeää oppia uskonnosta, jotta voisivat ymmärtää yhteiskuntaa, maailmaa - vanha virsi.
Ja kun Suomessa yhä harvempi käy kirkossa, jumalanpalveluksissa, ja muisssa kirkon tilaisuuksissa, mm. sellaisissa joissa annetaan kristillistä opetusta, niin siksi on tärkeää, että koulussa uskontoon liittyvistä asioista kerrotaan oppilaille.
Eli uskovaiset ovat jo luovuttaneet, ja myöntävät sen, että he ja kirkkonsa eivät pysty perustehtäviään hortamaan tuiloksellisesti, noukuttamaan kirkon jäseniä, muista pouhumattakaan, osallistumaan kirkon järjestämiin jumalanpalveluksiin ja uskonnonopetustilaisuuksiin, esim. pyhäkoulut.
Helsingissä oli muutama vuosi sitten 892 pyhäkoululaista, siis vain muutama hassu prosentti påhäkouluikäisistä. monissa srk:issa Helsingissä ei ole pyhäkoulua. lainkaan.
Niinpä sitten uskovaiset omahyväisyydessään ajattelevat että kun kirkko ei siihen pysty, niin on oikein valjastaa yhteiskunta, koululaitos tekemään kirkon ja uskovaisten työt.
Sillä kritinuskohan on tietenkin heidän mielestään niin ylivertainen uskomusjärjestelmä, että sen pakottaminen kaikille on kailille hyväksi.
Ohjelman jontajat Juha Blomberg kertoi, että hän kävi koulussa (ilmeisen vastentahtoisesti) uskonnontunneilla, kun ei muuta vauhtoehtoa ,(ET), silloin ollut.
Hän kertoi esittäneensä kriittisiä kannanottoja uskonnontunneilla, ja tulleensa mm. poistetuksi luokasta sen takia, ja saaneensa todistukseen uskonnosta vitosen!
Toinen juontaja Linda vettanen kertoi olleensa uskontotunneilla rippikouluun asti, mutta vaihtaneensa sen jälkeen ET:n tunneille.
Kertoi katsoneensa vanhoja uskonnovihkojaan, ja hämmästelleensä, kuinka niiden perusteella koulun uskonnontuneilla Raamatun taruja opetettiin tapahtuneina tosiasioina.
Jutussa tämän iisalmelaisen koulun rehtori. ET -opettaja, mainitsi että koulujen uskonnonopetus on ollut tunnustuksetonta ehkä parikymmentä vuotta, ei muistanut tarkasti.
Minusta silloin vain poliitikot päättivät, että opetusta ei enää kutsuta tunnustukselliseksi, mutta eipä siinä opetuksessa itsessään tainnut juuri mikään muuttua.
Miten uskonnon optus kouluissa voisi olla nytkään tunnustuksetonta, kun se annetaan jokaiselle uskonnolle erillisissä ryhmissä, ja kirkko kutussu opetusta oman uskonnon opetukseksi?
Ihan sama vika mitä tulee 'valtiokirkkoon'. Poliitikot päättivät jossain vaiheessa, että evl, kirkon ja valtion suhdetta ei enää kutsuta valtiokirkkosuhteeksi - mutta mikä siinä suhteessa silloin muuttui? Ei oikeastaan mikään - oleellisesti ainakaan
Kun tänä ussanope sanoi miksi uskonnonopetus kouluissa on tärkeää, hän luetteli mitä tärkeää siellä oppii. Minä kävin koko kouluaikani pakon sanelemana uskontotunneilla, enkä osaa mitään niistä asioista joita tuo opettaja luetteli, mitkä olisi kaikkien hyvä oppia, ja jotka asiat muka ussantunneilla oppii.
Uskovaisilla on liian ruusuinen kuva koulujen uskonnonopetuksen vaikutuksista oppilaisiin. Ei se niin paljon lisää tietoa ja positiivista suhtautumista uskontooin kuin luulevat. Minun suhtautumiseni kristinuskoon ja uskontoihin ylipäätänsä muuttui ussantunneilla entistä negatiivisemmaksi.
Tärkeintä mitä koulun tulisi krsitinuskosta Suomessa kertoa, on se, että se tuotiin tänne pakottamalla ja väkivalloin luoden kristillinen hegemonia, joka ei kunnoittanut uskonnovapautta, eikä se vuoden 1923 uskonnonvapaulain voimaantultuakaan kuin sormia napasauttamalla toteutunut.
Jos lain voimaan tultua erosit kirkosta ja julistauduit ateistiksi, niin ei se ainakaan useimmiten ilman ikäviä seurauksia onnistunut.
Taas sivuuttin sitä väitettä, että meillä olisi paljon vähemmän vapaapäiviä ilman kristinuskon pyhiä, ja niiden kanssa pääleekkäin sijoitettuja arkivapaita. Ei pidä paikkaansa. Vapaiden määrällä ja kristillisillä pyhillä ei ole tuonkaltaista väitettyä yhteyttä.
Onhan meillä siirrytty jo 1970-luvulla viisipäiväiseen työviikkoon, vaikka se on krsitinuskon Jumalan työjärjestyksen vastainen. Jumalahan loi kuuden päivän aikana, ja huilasi seitsemäntenä.
Kuitenkin on 5-päiväinen työviikko kelvannut 'tosi'kristityillekin.
Ja silti jotku tollot kristityt esittävät, että ateisteilla ei tulisi olla vapaata töistä kristillisinä pyhinä
No niinhän se on, että uskovaisille kelpaa kyllä maallinen, mutta maallinen ei saisi saada mitään uskovaiselta. Noin niin kuin löyhästi sanottuna. Ihmisillä on aika huonosti asiat selvillä ja toiset varmasti kärjistävät tarkoituksella.
Eetee olisi hyvä vaihtoehto kaikille ja jos joku on kiinnostunut uskontotiedosta, sellainen voisi olla vapaaehtoista. Yläasteella ainakin lienee valinnaisia aineita.
Nyt jo 337 puheenvuoroa. Keskusteluaikaa vielä 4 tuntia. Ehkä joku viranomainen tai päättäjä lukee keskustelua...
Tässä tiedoksi Arno Kotron mainio, kriittinen, hienosti havainnollistava kirjoitus:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/ylen-outo-kysely/
Hyvin+sanottU+TÄMÄKIN:
Olisi todellakin tärkeää kertoa koululaisile kristinuskon historiasta se, kuinka kristinusko tuotiin mm. Suomeen pakolla ja väkivaltaisesti, jyräämällä aikaisempi kulttuuri ja perinteet.
Näin kristityt saavuttivat vuoisisataisen hegemonia-asemansa, jonka piirteitä on säilynyt Suomessa rynsaasti vielä tähänkin päivään asti.
Evl. uskontotunneilla siitä tuskin juurikaan kerrotaan. Ei ole itselleni ainakaan jäänyt sellaista mieleen koulun uskontotunneilta.
Siksi olisikin parempi, että asia kerrottaisiin jonkin muun aineen tunneilla, esim. ET ja historia.
Kotrolla hyvää tekstiä tämäkin: "Jos kaksi suomalaista käy kahvilakeskustelua siitä, onko kansalaistottelemattomuus oikein, tuoko raha onnea tai mitä onnellisuus ylisummaan on, he tuskin puhuvat uskonnosta. Onkin omituista, että heti kun mennään koulun portista sisään, arvo- ja moraalipohdinnat pitäisi vääntää uskontokysymyksiksi.
Jokainen voi miettiä, kuinka viisasta on arvioida vaikkapa punavihreiden tai arvokonservatiivisten somekuplien vaikutusta nuorten arvoihin uskontolähtöisesti. Mitähän buddhalaisuus mahtaa asiasta sanoa?
Ei eettistä kasvatustakaan ole syytä ankkuroida uskontoihin. Tuskin opettaja kieltää Aatua kiusaamasta Eetua siksi että Jeesus ei salli sitä, tai kehottaa miettimään ilmastonmuutokseen liittyviä eettisiä valintoja Tooran pohjalta.
Sopii pohtia sitäkin, kuinka puuduttavaa olisi istua peruskoulussa yhdeksän luokkaa kuuntelemassa vuosi toisensa perään samojen uskontojen esittelyä. Alkaisi epäilemättä tulla korvistakin.
Turhan usein unohtuu, että meillä on tällä hetkellä olemassa hieno oppilaslähtöinen ja eri oppiaineita yhdistelevä katsomusaine, elämänkatsomustieto. Sen suosio on myös vahvassa kasvussa, vaikka jostain kumman syystä oppiaine onkin kielletty kirkkoon kuuluvilta.
Elämänkatsomustieto on valitettavasti uhanalainen laji. Jos siirtyisimme yhteiseen oppiaineeseen, siitä helposti tulisi, kuten Ylen kyselykin viitoittaa, uskontoihin tutustumista – siis hyvän katsomusopetuksen irvikuva."
Opetusministerikin ottaa kantaa pitää keskustelua aiheesta hyvänä sekä selvitettävänä ja kertoo ajavansa eeteen avaamista. Artikkelissa kerrotaan ettei demareilla ilmeisesti oke vielä kantaa tuohon. yle.fi/uutiset/3-11146687
Isompi remontti ei ole nyt ajankohtainen, koska oppiaine- ja tuntijako tai lukion oppiaine- ja kurssijako oovat varsin uusia. Niihin pohjautuvat ops tuli peruskoulussa käyttöön vasta syksyllä 20019 kokonaisuudessaan (siirtymäajan jälkeen kaikilla luokkatasoilla), ja lukion ops tulee paikallisesti voimaan vasta syksyllä 2021.
Sen sijaan ET:n avamaien voidaan hoitaa nykyisen oppiaine- ja tuntijaon puitteissa sekä nykyisten opetusssuunnitlemien pohjalta. Siinä on iso ero pragmaattisesti katsoen.
Jos ja kun oppiainejakoa mutetaan, ei tarvita enää mitään yhtä, 9 tai 12 vuotta jatkavaa yksittäistä uskontoja ja katsomuksia ruotivaa oppiainetta. Teeman voi hajauttaa.