18.03.2005
ProKarelia
KURIILIEN KYSYMYS ETENEE
Kuriilien kysymys oli 21.11.04 – 18.03.05 käytännössä täydellisessä uutispimennossa Venäjällä. Asiasta ei kirjoitettu mitään. Marraskuussa Venäjän television Ykköskanava ilmoitti, että Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen puolesta Kuriilien kysymyksessä. Tätäkään uutista ei ko. aikana varmistanut mikään muu uutistaho. Ainoa kommentti Kuriilien kysymykseen on sen jälkeen ollut venäläinen uutinen, jossa kerrottiin seitsemän Kauko-Idän piispan sanoneen, ettei Kuriileja ja Karjalaa pidä palauttaa.
Venäläinen www.utro.ru raportoi 18.03.05, että Venäjän ulkoministeri Lavrov ja Japanin ulkoministeri Matimyra keskustelivat puhelimessa presidentti Putinin vierailun järjestämisestä ja aikataulusta. Venäjän ulkoministeriön mukaan 22. huhtikuuta on Venäjän ja Japanin kansainvälinen tapaaminen Tokiossa, jossa keskustellaan taloudesta.
30-31.05.05 ulkoministeri Lavrov matkustaa Japaniin, jossa käsitellään Venäjän ja Japanin huippukokousta ja miten siitä saataisiin mahdollisimman onnistunut. Seuraavan kerran Japanin ja Venäjän välisiä kysymyksiä käsitellään ensi viikon aikana puhelimitse.
Kuriilien kysymystä on vuoden 2005 aikana käsitelty vähän tiedotusvälineissä. The New York Times 06.02.2005 uutisoi ennenaikaisesti, että Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa maanantaina 07.02.05 rauhansopimuksen. Artikkelin mukaan ”Japani ja Venäjä ovat päättäneet kunnioittaa maitten välisen diplomaattisen sopimuksen 150. vuosipäivää panemalla lopun II maailmansodalle. Virallinen rauhansopimus, joka selittää vihollisuuksien loppumisen saatetaan allekirjoittaa maanantaina edellyttäen, että riita neljästä Hokkaidosta pohjoiseen olevasta saaresta, jotka ovat olleet Venäjän miehittämiä II maailmansodasta lähtien, voidaan ratkaista.”
Marraskuussa 2004 Kuriilien kysymys oli paljon esillä venäläisissä tiedotusvälineissä. Moscow Newsin mukaan (16.11.04) ulkoministeri Sergei Lavrov on 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutshevin aikana annetun lupauksen mukaisesti. Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyi hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. ”Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu”, on pääministeri Juichiro Koizumi sanonut UPI:n mukaan.
Tuore uutinen osoittaa, että Kuriilien kysymys etenee ja osapuolten tavoitteena on järjestää huippukokous, jossa sopimus voidaan allekirjoittaa. Tällä hetkellä tärkeimpänä ongelmakohtana voidaan arvioida olevan se taloudellinen panostus, minkä Japani tulee Kuriilien palauttamisen vastapainona tekemään.
Vastavuoroisuuden luonteen osalta Kuriilien ja Karjalan kysymykset eroavat toisistaan. Japani oli hyökkäysvaltio, kun Suomi ei sitä ollut, Suomi oli uhri. Sen vuoksi Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio Venäjä kantavat vastuun sodan seurauksista ja niiden korvaamisesta. Avoimia kysymyksiä on paljon, esim. sotakorvaukset, ns. saksalaisen omaisuuden takavarikointi, sodan tuhot, sodan uhrit ja Suomen maksamat valtavat sotakorvauksen nimellä kulkeneet maksut.
ProKarelia
KURIILIEN KYSYMYS ETENEE
Kuriilien kysymys oli 21.11.04 – 18.03.05 käytännössä täydellisessä uutispimennossa Venäjällä. Asiasta ei kirjoitettu mitään. Marraskuussa Venäjän television Ykköskanava ilmoitti, että Venäjä ja Japani ovat päässeet sopimukseen puolesta Kuriilien kysymyksessä. Tätäkään uutista ei ko. aikana varmistanut mikään muu uutistaho. Ainoa kommentti Kuriilien kysymykseen on sen jälkeen ollut venäläinen uutinen, jossa kerrottiin seitsemän Kauko-Idän piispan sanoneen, ettei Kuriileja ja Karjalaa pidä palauttaa.
Venäläinen www.utro.ru raportoi 18.03.05, että Venäjän ulkoministeri Lavrov ja Japanin ulkoministeri Matimyra keskustelivat puhelimessa presidentti Putinin vierailun järjestämisestä ja aikataulusta. Venäjän ulkoministeriön mukaan 22. huhtikuuta on Venäjän ja Japanin kansainvälinen tapaaminen Tokiossa, jossa keskustellaan taloudesta.
30-31.05.05 ulkoministeri Lavrov matkustaa Japaniin, jossa käsitellään Venäjän ja Japanin huippukokousta ja miten siitä saataisiin mahdollisimman onnistunut. Seuraavan kerran Japanin ja Venäjän välisiä kysymyksiä käsitellään ensi viikon aikana puhelimitse.
Kuriilien kysymystä on vuoden 2005 aikana käsitelty vähän tiedotusvälineissä. The New York Times 06.02.2005 uutisoi ennenaikaisesti, että Venäjä ja Japani voivat allekirjoittaa maanantaina 07.02.05 rauhansopimuksen. Artikkelin mukaan ”Japani ja Venäjä ovat päättäneet kunnioittaa maitten välisen diplomaattisen sopimuksen 150. vuosipäivää panemalla lopun II maailmansodalle. Virallinen rauhansopimus, joka selittää vihollisuuksien loppumisen saatetaan allekirjoittaa maanantaina edellyttäen, että riita neljästä Hokkaidosta pohjoiseen olevasta saaresta, jotka ovat olleet Venäjän miehittämiä II maailmansodasta lähtien, voidaan ratkaista.”
Marraskuussa 2004 Kuriilien kysymys oli paljon esillä venäläisissä tiedotusvälineissä. Moscow Newsin mukaan (16.11.04) ulkoministeri Sergei Lavrov on 14.11.04 luvannut palauttaa Kuriilien saarista kaksi Hrutshevin aikana annetun lupauksen mukaisesti. Japani kuitenkin UPI:n mukaan (17.11.04) kieltäytyi hyväksymästä presidentti Putinin ehdotusta vain kahden saaren palauttamiseksi. ”Rauhansopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin on tehty selväksi, keille neljä saartaa kuuluu”, on pääministeri Juichiro Koizumi sanonut UPI:n mukaan.
Tuore uutinen osoittaa, että Kuriilien kysymys etenee ja osapuolten tavoitteena on järjestää huippukokous, jossa sopimus voidaan allekirjoittaa. Tällä hetkellä tärkeimpänä ongelmakohtana voidaan arvioida olevan se taloudellinen panostus, minkä Japani tulee Kuriilien palauttamisen vastapainona tekemään.
Vastavuoroisuuden luonteen osalta Kuriilien ja Karjalan kysymykset eroavat toisistaan. Japani oli hyökkäysvaltio, kun Suomi ei sitä ollut, Suomi oli uhri. Sen vuoksi Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio Venäjä kantavat vastuun sodan seurauksista ja niiden korvaamisesta. Avoimia kysymyksiä on paljon, esim. sotakorvaukset, ns. saksalaisen omaisuuden takavarikointi, sodan tuhot, sodan uhrit ja Suomen maksamat valtavat sotakorvauksen nimellä kulkeneet maksut.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Vastavuoroisuuden luonteen osalta Kuriilien ja Karjalan kysymykset eroavat toisistaan. Japani oli hyökkäysvaltio, kun Suomi ei sitä ollut"
Olet väärässä tässä. Jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen sijaan Japani ei koskaan hyökännyt Neuvostoliittoon, vaan Neuvostoliitto hyökkäsi sodan viimeisinä päivinä sinne ja otti Kuriilit.
"Suomi oli uhri. Sen vuoksi Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio Venäjä kantavat vastuun sodan seurauksista ja niiden korvaamisesta. Avoimia kysymyksiä on paljon, esim. sotakorvaukset, ns. saksalaisen omaisuuden takavarikointi, sodan tuhot, sodan uhrit ja Suomen maksamat valtavat sotakorvauksen nimellä kulkeneet maksut."
Elämme vapaassa maassa, mitä tahansa saa vaatia. On eri asia, onko niillä mitään realismipohjaa.
"Olet väärässä tässä. Jatkosodassa Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen sijaan Japani ei koskaan hyökännyt Neuvostoliittoon, vaan Neuvostoliitto hyökkäsi sodan viimeisinä päivinä sinne ja otti Kuriilit."
N:liitto hyökkäsi Suomen asevoimia vastaan ennenkuin ne olivat hyökkäämässä N:liittoon. Sen sijaan Saksan asevoimat hyökkäsivät ennen suomalaisia.
Laittoman hyökkäyssodan aloitti N:liitto 1939. Siitä johtuva Jatkosota ei ollut laiton vaan yritys palauttaa Suomen lailliset alueet. Vasta Voittajien tuomio teki siitä "laittoman".
Sen sijaan Japani ei tietääkseni puolustanut alueitaan vaan hyökkäsi valloitusmielessä.
"Jatkosota ei ollut laiton vaan yritys palauttaa Suomen lailliset alueet. "
Mitähän lakikirjaa mahdat lukea?
Sodan jälkeen Suomen hyökkäys tuomittiin "laittomaksi" kansainvälisen yhteisön toimesta. Voittajat todellakin tuomion antoivat. Suomi oli häviäjä.
Häviäjiä on oikeussaleissakin, ei tuomiot ole vääriä sillä perusteella että tuomion saanut ei jälkeenpäin tunnusta tuomitsijoiden tuomiovaltaa, vaikka tuomion hetkellä syyllisyytensä myöntäisikn.
Käytännössä Suomi oli jatkosodassa kyllä hyökkääjä, vaikka juttu muodollisesti saatiin ehkä käännettyä NL:n hyökkäykseksi siten, että jotkut meikäläiset patriootit edelleen uskovat asian olevan niin. Japani hyökkäsi moneenkin maahan juu, mutta eipä hyökännyt Neuvostoliittoon.
Mitä tulee laillisuuteen, Pariisin rauhansopimuksesa on ratifioitu kyseiset alueluovutukset Suomen ja NL:n osalta. Sen sijaan Japanin ja NL:n (Venäjän) välillä ei ole rauhansopimusta ollut olemassa. Tässäkin Karjalan ja Kuriilien palautusasia eroaa, Kuriilien eduksi. Toinen missä ne eroavat on yksinkertaisesti se, että Japani on hieman toisen kokoluokan maa kuin Suomi (ja Kuriilit Karjalaa vähäisempi alue).
Jos kuriilien saarten palautuksen jälkeen tulee karjalan palautus mahdolliseksi, niin olisi kauhistuttavaa jos se kaatuisi Suomalaisiin karjalan palautuksen vastustajiin. Toivottavasti pian saadaan enemmisto kansasta hankkeen taakse ja miehittäjä pois suomen alueelta.
Suomihan on jo rauhansopimuksensa tehnyt, eli rajat on vahvistettu molemmin puolin, miten tämä muuttaisi Suomen asemaa, aukaistaisiinkos sopimus uudestaan? Sopimuksettomassa tilassa voidaan neuvotella, varsinkin näin kauan sodan jälkeen, kun tunteet on laantuneet, etenkin kun molemmat osaa kaupankäynnin.
joo-o onhan rauhan sopimus vahvistettu mutta NL neuvot saneli. Naurettavaa ajattelua...Kuuluuhan Karjala Venäjälle mutta moraalisesti Suomelle ( ei kauaa tuskin enääkään )
Mutta niinhän sodissa tehdään kun toinen häviää ja toinen voittaa. Ja häviäjä vielä on aloittanut hyökkäyssodan.Moraalin mukaanhan tässä maailmassa kuuluu yks jos toinenkin asia vähän itse kullekin, mutta se ei riitä rajojen muuttamiseen.
"Vastavuoroisuuden luonteen osalta Kuriilien ja Karjalan kysymykset eroavat toisistaan. Japani oli hyökkäysvaltio, kun Suomi ei sitä ollut, Suomi oli uhri. "
Prokarelia sekoaa vielä tähän omaan nokkeluuteensa :)
Suomi oli uhri talvisodassa ja hyökkääjä jatkosodassa. Kaksi eri sotaa, rauha välissä.
Kuriilit ovat tosiaan aivan eri asia, kuin Karjala.
Käsittääkseni Kuriileista jää joka tapauksessa osa kummallekin valtiolle. Kuriilit eivät ole samalla tavalla asuttua aluetta kuin Karjala. Ei siellä harjoiteta maataloutta, jossa pellot ja metsät ovat elannon tuottajia.
Elanto liikkuu siellä meressä rajoista piittaamatta.