ISIS-LAPSET, SAKSALAISTEN SOTILAIDEN JA VENÄLÄISTEN VANKIEN LAPSET

Saksalaisten siittämät useimmiten yksinhuoltajaäidille jääneet lapset olivat vihattuja.

Onkohan kukaan heistä selviytynyt hengissä näin pitkälle.

On asiaa joskus käsiteltykin. Vesa-Matti Loirin ensimmäinen rooli elokuvassa Poika. oli hänen läpimurtonsa. On joskus myöhemmin kertonut, kuinka raskaana koki roolinsa- - Poikahan oli saksalaisen äpärä. Äiti läjti yksin Saksaan. Elokuva lopuu kohtaukseen, jossa näkyy pois ajava juna, jonka perässä poika juolksee ja huutaa: äitiiiiii--

Venäläisten sotavankien isyyttä pystyttiin jkv. salaamaan, kun olivat maatiloilla töissä. Menin jonkiun rengin tai kulkumiehen piikkiin.

Ne, jotka jäivät kiinni isästään, saattoivat kokea sadistisen kohtalon. Eräässä tv tai radio-ohjelmassa tällainen ihminen vietiin takaisin kotipaikkaan käymään. Oli niin sadistisesti rääkätty ja traumatsoitu, että jo paikkakunnalle saapuminen aiheutti voimakasta oirehdintaa. Itse maataloon meneminen oli mahdontonta.

En puutu vuoden 1918 tapahtumiin muuten, kuin totean, että tuli paljon punaisia puoli/orpoja. Toki valkoisten lasten isiäkin ammuttiin.

Mutta valkoisten lapset olivat vain orpoja, punaisten punikkilapset joutuivat halveksunnan , syrjimisen ja kaltoinkohtelun kohteeksi loppuiäkseen. MISSÄ OLIVAT LAPSEN OIKEUDET ?

Nyt 2018 koko vuosi muisteltiin ja käsiteltiin sadan vuoden takaisia asioita. Ne kulkevat mukana olleiden traumojen jälkien jatkumisena seuraavassa sukupolvessa.

LASTENKODIT

Ei vain Suomessa, vaan muuallakin, ovat lapset lastenkodeissa joutuneet monenöaisen deprivaation ja julmuuksien kohteeksi.

Muualla maaimassa aikuisille on korvattu kokemiaan kärsimyksiä. Ruotsissakin. Suomessa asiaa on harkittu. En tiedä, onko tehty päätöksiä.

Tunnen yhsen ihmisen, joka lapsena joutui muiden kanssa CIA:n koehenkilöksi tutkimukseen, ovat saaneet aikuina korvauksen.

Minkälaisia aikuiset ovat. MISSÄ OLIVAT LASTENOIKEUDET.

POIKAKODIT, "KASVATUSLAITOKSET"

Kun -50 luvulla joku naapuriston poika joutui poikakotii, koko kulmakunta suri ja kauhisteli hänen kohtaloaan.
1970 - 90 luvuilla työssäni kuulin koulukodeista, kasvatuslaitoksistam jne kauheita juttuja, Jossakin paikassa tiedettiinn johtajan olevan sadistinen psykopaatti.
Ei näille asioille kukaan mitään voinut. - Aikuisena jotkut ovat saaneet korvauksia julman kohtelun aiheuttamista fyysisistä vammoista ja henkisistä traumoista.

Ei ollut tietoa ihmisoikeuksista.

Hoidokit ovat muuttuneet jatkuvasti vaikeammiksi. Vaarallisia henkilökunnalle. Karkailevat. Kaikkia ei edes etsitä.

Mutta myös tarkastuksissa on huomattu, että ihmisoikeuksia loukataan. Yhteyden pidon estäminen, riisuttaminen .eristys, ovat pientä verrattuna siihen, mitä ennen tehtiin.

Mielenkiintoista. MINÄ olen joskus aikaisemmin kirjoittanut edellä olevat viestit johonkin ketjuun,ehkä tähän.

Nyt joku on kopioinut ne tänne.