Millainen laiva on Rosella?

Miten Rosella saadan maihin ? Enko Eckerö hankkinut uutta kalustoa ihan lähiaikoina Italiasta ?

Jääluokitus 1A eli on helkatin vahvaa peltiä.

Anonyymi kirjoitti:

Jääluokitus 1A eli on helkatin vahvaa peltiä.

Ollut silloin sata vuotta sitten purkkia kasaan niitatessa. Nykyisin vastaa lujuudeltaan erittäin vahvaa aluminifoliota.

Anonyymi kirjoitti:

Ollut silloin sata vuotta sitten purkkia kasaan niitatessa. Nykyisin vastaa lujuudeltaan erittäin vahvaa aluminifoliota.

Ehkä se kuitenkin hitsaamalla tehtiin, ei ole niittaamalla tehty laivoja pian sataan vuoteen. Suurin niittaamalla tehty alus jossa olen käynyt, on Pietarissa museoituna oleva jäänmurtaja Krasin. On siellä kyllä se Aurorakin vissiin niittaamalla tehty, ei vain ole tullut käydyksi.
Kun tehdään laiva johonkin jääluokkaan, se asia vaikuttaa moneen muuhunkin kuin vain niihin ulompiin levyihin. 1A ja varsinkin 1A super ovat jo tiukkoja vaatimuksia. Kun tuo Krasin poistettiin käytöstä, sen rungossa alkoi olla merkkejä väsymisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se kuitenkin hitsaamalla tehtiin, ei ole niittaamalla tehty laivoja pian sataan vuoteen. Suurin niittaamalla tehty alus jossa olen käynyt, on Pietarissa museoituna oleva jäänmurtaja Krasin. On siellä kyllä se Aurorakin vissiin niittaamalla tehty, ei vain ole tullut käydyksi.
Kun tehdään laiva johonkin jääluokkaan, se asia vaikuttaa moneen muuhunkin kuin vain niihin ulompiin levyihin. 1A ja varsinkin 1A super ovat jo tiukkoja vaatimuksia. Kun tuo Krasin poistettiin käytöstä, sen rungossa alkoi olla merkkejä väsymisestä.

Lue lisää

Valmetin ja Wärtsilän telakoilla paukkui niittivasarat vielä 50-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Valmetin ja Wärtsilän telakoilla paukkui niittivasarat vielä 50-luvulla.

Jaa, sanopa sitten muutama, tai yksikin, niittaamalla noilla telakoilla 1950- luvulla valmistunut laiva.

Anonyymi kirjoitti:

Valmetin ja Wärtsilän telakoilla paukkui niittivasarat vielä 50-luvulla.

Valmet synnytettiin muistaakseni 1951 ja ainakaan tuon ajankohdan jälkeen ei Katajanokan telakalla valmistettu laivoja niittaamalla.

Anonyymi kirjoitti:

Jääluokitus 1A eli on helkatin vahvaa peltiä.

Ei peltiä vaan laivateräslevyä.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä se kuitenkin hitsaamalla tehtiin, ei ole niittaamalla tehty laivoja pian sataan vuoteen. Suurin niittaamalla tehty alus jossa olen käynyt, on Pietarissa museoituna oleva jäänmurtaja Krasin. On siellä kyllä se Aurorakin vissiin niittaamalla tehty, ei vain ole tullut käydyksi.
Kun tehdään laiva johonkin jääluokkaan, se asia vaikuttaa moneen muuhunkin kuin vain niihin ulompiin levyihin. 1A ja varsinkin 1A super ovat jo tiukkoja vaatimuksia. Kun tuo Krasin poistettiin käytöstä, sen rungossa alkoi olla merkkejä väsymisestä.

Lue lisää

Tosin Auroraan liittyy eräs myytti. Vallankumouksen pyörteissä Aurora tuhoutui ja sen paikalle otettiin toinen Pallada-luokan panssariristeilijä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei peltiä vaan laivateräslevyä.

Onko levyä käsittelevän työntekijän ammattinimike laivateräsmies?

Anonyymi kirjoitti:

Onko levyä käsittelevän työntekijän ammattinimike laivateräsmies?

Levyseppä-hitsaaja.

Anonyymi kirjoitti:

Tosin Auroraan liittyy eräs myytti. Vallankumouksen pyörteissä Aurora tuhoutui ja sen paikalle otettiin toinen Pallada-luokan panssariristeilijä.

Tiedän myytin. On kuitenkin niinkin, että Aurora ei edes ole Pallada- luokan alus. Pallada ja kaksi sisaralustaan olivat Auroraa kookkaampia, Auroran kolmen savupiipun sijaan neljällä savupiipulla varustettuja laivoja.
Aurora ei tuhoutunut vallankumouksessa, se kylläkin sai pahoja vaurioita pommituksissa sodan aikana 1941 ja upposi, nostettiin sodan jälkeen ja kunnostettiin museoitavaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän myytin. On kuitenkin niinkin, että Aurora ei edes ole Pallada- luokan alus. Pallada ja kaksi sisaralustaan olivat Auroraa kookkaampia, Auroran kolmen savupiipun sijaan neljällä savupiipulla varustettuja laivoja.
Aurora ei tuhoutunut vallankumouksessa, se kylläkin sai pahoja vaurioita pommituksissa sodan aikana 1941 ja upposi, nostettiin sodan jälkeen ja kunnostettiin museoitavaksi.

Lue lisää

Suoraa kopiota: "Aurora (ven. Авро́ра, Avrora) oli Venäjän keisarikunnan laivaston Pallada-luokan panssarikansiristeilijä, joka tuli kuuluisaksi osallisuudestaan lokakuun suureen vallankumoukseen. Laiva on museoitu.

Kannattaa huomioida, että laiva ja sen sisaralukset sekä alusluokka eivät ole suinkaan yksi ja sama asia.

Anonyymi kirjoitti:

Suoraa kopiota: "Aurora (ven. Авро́ра, Avrora) oli Venäjän keisarikunnan laivaston Pallada-luokan panssarikansiristeilijä, joka tuli kuuluisaksi osallisuudestaan lokakuun suureen vallankumoukseen. Laiva on museoitu.

Kannattaa huomioida, että laiva ja sen sisaralukset sekä alusluokka eivät ole suinkaan yksi ja sama asia.

Lue lisää

Ai eivät ole yksi ja sama asia, mikä asia ne sitten ovat, mitä sillä alusluokalla sitten ollenkaan tarkoitetaan?
Minun Pallada- luokkani on se jonka Pallada- niminen laiva makaa pohjassa Hangon edustalla, Aurora edustaa pykälää vanhempaa laivasukupolvea, siinäkin oli Pallada- niminen alus.
Muuten, montako savupiippua oli Titanicissa?

Anonyymi kirjoitti:

Ai eivät ole yksi ja sama asia, mikä asia ne sitten ovat, mitä sillä alusluokalla sitten ollenkaan tarkoitetaan?
Minun Pallada- luokkani on se jonka Pallada- niminen laiva makaa pohjassa Hangon edustalla, Aurora edustaa pykälää vanhempaa laivasukupolvea, siinäkin oli Pallada- niminen alus.
Muuten, montako savupiippua oli Titanicissa?

Lue lisää

Kolme ja yksi kulissipiippu.

Kuten Suomen armeijassa olivat K-luokan kelirikkoveneet. Koko vaihteli, samoin varustelu ja koneteho. Silti samaa luokkaa. Kuten myös sota-ajan työhevoset VMV-veneet. Sama luokka, erilaiset alukset.

Anonyymi kirjoitti:

Kolme ja yksi kulissipiippu.

Kuten Suomen armeijassa olivat K-luokan kelirikkoveneet. Koko vaihteli, samoin varustelu ja koneteho. Silti samaa luokkaa. Kuten myös sota-ajan työhevoset VMV-veneet. Sama luokka, erilaiset alukset.

Lue lisää

Jep, joissakin K- kuljetusveneissä oli moottorina Wikström, toisissa jokin muun merkkinen moottori. Miten nuo veneet muutoin erosivat toisistaan? Mitään erityistä varustelua noissa ei ollut missään, ellei sitten ihan käytön loppuvaiheissa johonkin laitettu esim. tutkaa tms, siitä en varmaksi tiedä.
Aurora on aivan eri sarjan alus kuin mainitsemani Hangon edustalle uponnut Pallada. Tämä Hangon edustalle uponnut Pallada oli siis nimeltään Pallada. Aurora on yksi jo 1800- Luvun puolella rakennetuista laivoista, joista niistäkin yksi oli nimeltään Pallada. Tämä kolmen laivan sarja, johon em. uponnut alus kuului, tehtiin vasta 1900- luvulla. Samalla voidaan väittää että esim. jäänmurtajat Murtaja, Karhu tai Sampo olisivat Tarmo- luokkaa, tai että Tarmo, Apu ja Varma olisivat Urho- luokkaa jne.
Jos kaikki koskaan tehdyt Pallada- nimiset menneet ja olevat alukset niputetaan samaan luokkaan niin sama se minulle, mutta aika sekalainen kasa siitä tulisi.

Anonyymi kirjoitti:

Kolme ja yksi kulissipiippu.

Kuten Suomen armeijassa olivat K-luokan kelirikkoveneet. Koko vaihteli, samoin varustelu ja koneteho. Silti samaa luokkaa. Kuten myös sota-ajan työhevoset VMV-veneet. Sama luokka, erilaiset alukset.

Lue lisää

Se kulissipiippukaan ei ollut pelkkä kulissipiippu, sitä käytettiin laivan ilmanvaihdossa, sen sisällä oli useita ohuempia torvia, erityisesti paremman väen tiloja pyrittiin tehokkaasti "raikastamaan".

Anonyymi kirjoitti:

Jääluokitus 1A eli on helkatin vahvaa peltiä.

Laivan kyljet eivät ole peltiä vaan laivaterästä. Voi teitä pöljiä!

Mitä sitten?

Myönnät siis trollauksen.

Anonyymi kirjoitti:

Myönnät siis trollauksen.

Trolaus keskustelut kalastamis palstalle.

Anonyymi kirjoitti:

Trolaus keskustelut kalastamis palstalle.

Sinulla paha lukihäiriö?

Sisaralus RIGEL III seilaa loistokuntoisena Välimerellä.

Anonyymi kirjoitti:

Sisaralus RIGEL III seilaa loistokuntoisena Välimerellä.

Onko tuo joku saksalainen keskiolut?

Muistat osittain väärin. Siltsuhan sen keksi mutta lautta oli Siljan Serenade tai Symphony, en muista kumpi.

Anonyymi kirjoitti:

Muistat osittain väärin. Siltsuhan sen keksi mutta lautta oli Siljan Serenade tai Symphony, en muista kumpi.

Rosellan historiaa:

1995 05 29 - 1995 08 23. Insatt mellan Kapellskär - Mariehamn - Nådendal.

1995 08 23 - 1996 06 16. Insatt mellan Stockholm - Mariehamn - Åbo.

1996 06 17 - 1996 08 18. Insatt mellan Kapellskär - Mariehamn - Nådendal.

1996 08 18 - 1997 04 18. Insatt mellan Stockholm - Mariehamn - Åbo.

1997 04 18. Insatt på 24 timmars kryssningar mellan Stockholm - Mariehamn med artistnamnet "DANCING QUEEN". Fanns rykten om att hon skulle sättas in i trafiken på kvarken, men det vart Ålandskryssningar.

1997 06 15 - 1997 08 18. Insatt mellan Kapellskär - Mariehamn - Nådendal med morgonavgång från Kapellskär. Ankomsten till Åbo var 21,15, en kvart efter ISABELLAs avgång. Då bägge fartygen använde samma kajplats i Åbo och inte kunde mötas i inloppet till hamnen, så kom ROSELLA till Slottshamnen i Åbo ca 20,30 och gjorde en tillfällig förtöjning vid kajplatsen utanför ISABELLA och avvaktade hennes avgång innan ROSELLA förhalades till kajen vid terminalen. Avgången var kl 23,00 men ofta låg fartyget kvar vid kaj en till två timmar innan hon avgick mot Kapellskär för tidtabellen var väl tilltagen och ofta (måndagar) var det livbåtsövningar utanför Granhamn innan ankomst till Kapellskär.

Noita tarinoitahan on muitakin, keksijästä nimittäin.

Anonyymi kirjoitti:

Noita tarinoitahan on muitakin, keksijästä nimittäin.

Keksijäksi voitaneen merkitä SF-line, valmistajaksi Wärtsilä Turku ja kastajaksi Gudmor Agneta Lundqvist.