Ei orjuutta ollut yksin Venäjällä, pahempaa oli saksalaisisäntien alaisuudessa Baltiassa. Vaikka aina Venäjän maaorjuudesta puhutaankin.
https://yle.fi/uutiset/3-11140511
Hyvä kun Baltian kansat ovat niistä loiseläjistään päässeet eroon. Tuskin kukaan kaipaa näitäkään natokumppaneitaan takaisin.
https://yle.fi/uutiset/3-11140511
Hyvä kun Baltian kansat ovat niistä loiseläjistään päässeet eroon. Tuskin kukaan kaipaa näitäkään natokumppaneitaan takaisin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kun saksalainen paroni on isäntänä niin siinä ei haitari soi eikä mennä ripaskaa kaulakkain iltanuotiolla. Ainoa mikä soi on isännän nahkaruoska orjatalonpojan selässä. Ei saksalaisia kauheasti Baltiassa rakasteta vaikka nykyinen meno siellä kaiken lännestä tulleen ikävän pyrkiikin kiistämään.
Käy joskus Baltiassa katsomassa! Saksalaiset turistit saavat ystävällistä palvelua ja venäläiset ynseätä ainakin Virossa ja Latviassa.
Tietenkin näin koska eiväthän nykybaltit tiedä mitään saksalaisparonien ajan hirmuvallasta ja ruoskinnoista koska siitä ei puhuta, puhutaan vain venäläisistä. Ja onhan venäläisaika paljon lähempänäkin.
Koska venäläisen isännän piiskatessa tuli uusi vihankohde.
Kyllähän ne juhlii saksalaisista voittoa ja sen on pinnan alla, vaikka saksalaisten perseitä nuolevat rahan toivossa. Virossahan on oikein hauskasti oma voitonpäivä saksalaisista.
Baltian maat kuuluivat Venäjään suoraan 1700-luvun alusta saakka. Venäjän talonpojista suurin osa oli juuriltaan muita kuin slaaveja. Suurin osa oli suomalais-ugrilaisia joiden esi-vanhemmat olivat pakotettu vaihtamaan kielensä. Kyseessä oli siis sama juttu kuin Meksikon köyhän maatalousväestön kanssa jotka ovat intiaaneja, mutta puhuvat espanjaa.
Kubanissa ja muilla viljavilla mailla olivat itäslaaveja. Luovutetussa Karjalassa lahjoitusmaita hoitivat juuri saksalaiset virkamiehet ja kirkko. Suomalaiset samaistivat vihaamansa saksalaisen 'ryssään', koska ei ollut samanlaista 'yhteistä historiaa' kuin Hansa-päiviä viettävillä virolaisilla näiden herrasmiesten kanssa. Ryssävihassa kiehuvien suomalaisuutta rakastavien lahjoitusmaiden aikana tulleiden saksalaisten kanssa täkäläiset tulivat oikein hyvin juttuun. Saksalainen harmittavalla tavalla todisti köntsät housuissa suomalaisuuttaan vaihtamalla äidinkielensä suomeen ja ruotsiin. Viipurissa puhuttiin vielä sata vuotta sitten saksaa.
Tyypillisiä saksan sanoja: Mie, sie, hää...
Tukivat kuitenkin juttuun ja hyvä niin. Kyllä saksalainen tämän maan eteen on enemmän tehnyt kuin yksikään sinun täitä perseestään kaivellut sukulainen. Virossa tuhosivat elinvoimaisen saksalaisen yhteisön vuoden 1919 jälkeen ja näivettyivät Venäjän tasolle.
Kun 'vanha Suomi' liitettiin Suomen yhteyteen takaisin 1812, palautettiin alueelle Suomen (Ruotsin) vanha laki. Maaorjuus lakkautettiin ja aatelisten maat lunastettiin väestölle.
Saksankielisiä+oli+v.+1920,+Viipurin+väestöstä+-+1%.
Stubbin esi-isä Wilhelm Breitenstein oli äidinkieleltään täysin saksalainen. Petrogradista tullut pakolaisaalto varmasti lisäsi saksaa äidinkielenään puhuvien määrää. Breitensteinilla ei ollut maaorjia hänen kaukaisten Viron serkkujen tavoin.
Voi olla, mutta Viipurissa oli vuonna 1920 äidinkieleltään saksalaisia n. 500. Näistä on olemassa tilastot.
Thesleffit tuskin sukupolvessa ruotsalaistuivat tai suomalaistuivat täysin. Merkittäviä saksaa suomea tai ruotsia paremmin puhuneita oli Suomen poliittisessa elämässä ennen talvisotaa.