Noteeerasin kiintoisana: VALTION JA KIRKON SUHDE -keskustelutilaisuus ti 4. helmikuuta klo 17.00 - 19.00 keskustakirjasto Oodin Kuutiossa (2. krs, rautatieaseman pääty).
Asiaan johdattaa TT, YTM Leena Sorsa. Kommenttipuheenvuorot: Satu Honkala, Jyri Komulainen, Tuomas Kurttila, Esa Ylikoski. Juontaa Irma Peiponen.
TERVETULOA! Järjestävät Suomen Humanistiliitto, Vapaa-ajattelijoiden Liitto
Asiaan johdattaa TT, YTM Leena Sorsa. Kommenttipuheenvuorot: Satu Honkala, Jyri Komulainen, Tuomas Kurttila, Esa Ylikoski. Juontaa Irma Peiponen.
TERVETULOA! Järjestävät Suomen Humanistiliitto, Vapaa-ajattelijoiden Liitto
Vastaukset 57
Vanhimmat
Tälläisistä tilaisuuksista olisi hyvä saada digitaalinen tallenne katsottavaksi, joko suora tai edes jälkilähetyksenä. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tulla paikanpäälle.
Tämä koitetaan hommata. Streamaus ei sentään liene tulossa.
Tilaisuus liittyy uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikkoon 1.-9.2.2020.
Viikon teemana on puhu dialogia. #puhu dialogia
Tuossa on aika "vahva" kirkon edustus. Taitaa tulla kunnan keskustelua. Dialogia!?
Koulun erityisasema noussee keskustelun erikseen.
Panelistit ovat pääosin tuttuja nimiä, mutta en muista kaikkien viiteryhmää.
Pääsihteerit KOmulainen ja Ylikoski ovat tainneet joskus myös debatoida keskenään. Puhuvatko nyt dialogia?
Alustajan lisäksi myös panelistien taustat ja tittelit näyttävät mielenkiintoisilta keskustelua ajatellen. Satu Honkala on Opetushallituksen opetusneuvos, Jyri Komulainen on kirkolliskokouksen pääsihteeri, Tuomas Kurttila on Helsingin Ensi-Kotien toiminnanjohtaja (ex-lapsiasiavaltuutettu), Esa Ylikoski on Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri. Irma Peiponen on Suomen Humanistiliiton puheenjohtaja
Vai tittelit? Kiinnostavia keskuteluja voisi olla tilaisuudessa tarjolla, jos sinne olisi kutsuttu tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies. Voisi ehkä silloin myös tapahtua jotakin valtion ja kirkon erolle. Menisin kuuntelemaan, nyt ei maksa vaivaa!
Mainittakoon, että seuraavana päivänä 5.2. on samojen järjestöjen, Humanistiliiton ja Vapaa-ajattelijain järjestämä tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia Pikkuparlamentissa. Sinne on kutsuttu myös eduskunnan puhemies ja tasavallan presidenttikin, vaikka odotettavissa on, että katsovat vieelä nykytilanteessa velvollisuudekseen mennä Tuomiokirkon jumalanpalvelukseen.
Eikö Komulainen ole Piispankokouksen pääsihteeri?
Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon valtakunnallinen avajaistilaisuus pidetään 1.9. klo 18.00 Vantaan Korsossa, Lumossa.
Tilaisuuden ohjelmassa mm. tanssiteatteri GLIMS & GLOMSin tanssiesityksestä Kunnioitus – Respect ote.
Monipuolisista musiikkiesityksistä huolehtii Middle East Music co.
Puheenvuoroja käyttävät Yhteisymmärryksen viikon suojelija kirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, Rekolan kirkkoherra Laura Maria Latikka sekä Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri ja Fokuksen yhteisymmärrysviikon ohjausryhmän jäsen Esa Ylikoski. Juontajana toimii Marja Laine Focuksesta.
Avajaistilaisuuden ajankohta on tietysti 1.2. eli helmikuun 1. päivä.
Lupaavampi otsikko olisi ollut: "Valtion ja kirkon erottaminen puntarissa".
Kyllä. Jännä kuulla, onko kirkon mielestä kirkko ja valtio erotettu jo 1800-luvulla vai 1900-luvulla - vai onko se vasta tulossa.
Jos kirkon mielestä kirkko ja valtio on jo erotettu, niin silloin ei kirkolle pitäisi olla onkelmaa kirkon erioikeuksien poistamisessa, lähtien verotusoikeudesta.
Kyllä se teema kuitenkin keskustleusa nousee esiin ainakin Vapaa-ajattelijain edustajan toimesta.
Jokuhan tällä palstalla totesi, että "valtionkirkko"-nimityksestä kiistelyn sijaan pitäisi keskustella siitä, mikä ero juridisella asemalla on. Minulle se sopii kyllä, mutta heikostipa on noussut keskustelua silloinkaan.
Siis mikä ero juridisella asemalla on verrattuna mihin? Muihin uskonnollisiin yhdyskybtiinko?
Kyllä se nousee esiin, ainakin Vapaa-ajttelijain edustajan toimeesta. Nääin otaksun vahvasti.
Tästä ilmoittelua jakoon, kiitos. Eli joukkoistamisiin.
Kirkollliskokous vooisi tehdä aloitteen kirkollislain muttamisesta. Jyri Komulainen koville!?
Kouluasiat noussevat myös esille, vai mitä opetusneuvos Satu Honkala? Kynynp vaan.
Ohan se kuitenkin laajoja kansalaispiirejä koskettava kysymys. Myös isovanhemmat ovat kiinnostuneita, onso se yhän sitä samaa!?
Koulujen ja päiväkotien uskontoon ja vakauymukseen liittyvät syrjintäongelmat ovat olleet aliraportoituja pitkään, aina näihin aikoihin asti.
Mitä tarkoittaa aliraportointi?
Kun kriittinen kommentoija valitti kirkostaeroamiskeskustelun syrjääyttäneen kirkon valtiostaerotamiskeskustelun, tuli kriittinen reaktio siitä, että kyllähän täällä kirjoitetaan myös valtion ja kirkon suhteesta.
Tämö ei vaan meinaa pysyä etusivulla, ei niin millään.
Ei kai dialogi sitä tarkoita, että ei saisi sanoa omiaa kantaansa. Mutta mitä muuta kuin kannan saanominen?
Kerro tanne kysymyksesi, niin välitän sen panelisteille. Tilaisuus.
No vaikka, että mikä pitää kirkon jäsenosuuden olla, mihin laskenut, että kirkko on valmis vapaaehtoisesti luopumaan julkisoikeudellisesta erityisasemasta?
Velvoittaako uskonnonvapaus muka kouluja liittämään päiväohjlemaansa evl jumalanpalvleuksia? Yksinkertainen kysymys.
Alustaja Leena Sorsa on kirjoittanut mm. näin:
Kolme yksinkertaistettua polkua, joita pitkin kirkon ja valtion suhteissa on mahdollista kulkea tulevaisuudessa. Ratkaisut voivat toki olla myös näistä poikkeavia.
Valtiosuhde ennallaan ja valtiokirkon leima
Valtiokirkollinen asema ja sen takaamat mahdollisuudet kirkon toiminnalle ja yhteistyön muodoille koetaan säilyttämisen arvoisiksi. Julkisoikeudellinen asema, oikeudellinen ja taloudellinen rakenne kirkon ja valtion välillä, tahdotaan säilyttää. Historian ja perinteen sekä enemmistöaseman perustelujen katsotaan puolustavan kirkon erityisaseman säilyttämistä. Järjestely tukee kirkon taloudellista suunnitelmallisuutta ja jäsenmaksujen keräämistä verotuksen kautta. Kirkon hallinnollinen ja oikeudellinen sidonnaisuus valtion lainsäädäntöön sitoo kirkon julkiseen hallintorakenteeseen.
Tämä polku säilyttää kirkon nykyisen aseman, mutta se ei takaa sitä, että järjestely
säilyisi pitkään ennallaan. Suomalaisessa ilmapiirissä on havaittavissa piirteitä, joissa järjestely herättää kielteisiä mielikuvia, sillä se näyttäytyy helposti eriarvoisuutena ja yhdenvertaisuutta rikkovana asemana suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kaksi muuta vaihtoehtoa löytyvät täältä s. 60: http://notes.evl.fi/julkaisut.nsf/097E1791EA9D20EBC2257E2E0012D577/$FILE/verkkojulkaisu41.pdf
Tässä kolmas vaihtoehto:
"Irrottautuminen valtioyhteydestä ja yhdistyskirkollinen olemus
Valtiokirkollisuudesta luovutaan ja saatetaan loppuun kirkon ja valtion suhteiden
etäännyttäminen hallinnon, lainsäädännön ja talouden osalta. Tämä tarkoittaa julkisoikeudellisesta asemasta luopumista ja kirkon siirtymistä talouden osalta itsenäiseen varainkeruuseen. Kirkko irtaantuu julkisoikeudellisista velvoitteista ja asettautuu asemassaan puhtaasti yhdistysasemaan, kolmannen sektorin toimijaksi. Kirkon asema rakentuu uskonnonvapauslainsäädännön kautta samankaltaiseksi, millainen pienempien uskonnollisten yhdyskuntien asema on tällä hetkellä.
Kirkon ja valtion yhteistyö rakentuu ”tarpeen mukaan”.
Kirkko kerää tahtomallaan tavalla jäsenmaksuja ja tukea jäsenistöltään toimintansa
ylläpitämiseksi. Verotusoikeuden menettämisen johdosta kirkon taloudelliset resurssit
vähenevät merkittävästi ja tällä on suuria kirkon toimintaan ja henkilöstön määrään
heijastuvia vaikutuksia.
Kirkko voi muiden uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen tavoin anoa valtiolta avustusta esimerkiksi kasvatus- ja sosiaalityöhön ja muuhun yhteiskunnallisesti tärkeään tehtävään. Valtio osallistuu kulttuurihistoriallisten kohteiden säilyttämiseen. Hautaustoimi siirtyy yhteiskunnan järjestettäväksi ja kustannettavaksi kokonaisuudessaan.
Se, vaikuttaako kirkollinen perinne maan juhlapyhä- ja loma-aikoihin, jää valtiovallan
päätettäväksi. On mahdollista, että esimerkiksi arkipyhät eivät enää säily yhteiskunnan
yleisinä lomapäivinä."
Miten kirkon tulevaisuuskomitean mietintöä on käsitelty tai on tarkoitus käsitellä?
Ei!
Se on liian synkeä ja siksi kirkonvastainen;-DDDDDDD
Vapaa-ajattelijat eivät kannata kirkkollllisverosysteemin laajentamista muille uskonnolisille yhdyskunnille eikä sekulaareille katsomuksellisille järjestöille. Ei lisäveroa muille evl ja ort kirkoisveroedun säilyttämiseksi..
Aivan! Se on ei kiitos semmoiselle systeemille.
Hyviä kysymyksiä. Ovatkohan Sorsa ja Komulainen samoilla linjoilla? Puhukaa dialogia.
Voisi kuvitella, että Honkalalla ja Kurttilalka on sama suhtutuminen elämänkatsomustiedon avaamiseen. Lapsiasiavaltuutettuhan totesi eduskunnalle, että nykytilanne on yhdenvertaisuuden vasainen ja rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta.
Vapaa-ajattelijain tavoitteet on hyvä esittää kainostelematta dialogin kohteeksi. Ne perustuvat perusoikeuksiiin, yhden vertaisuuteen sekä uskonnon ja katsomuksen vapauteen.
Tämä siis tänään.
Mitä pitäisi todeta siitä, kun arkkipiispa sanois Porin SuomiAreenassa, että kirko ja valtio erotettiin jo 1860-luvulla. Jokun toisen mukaan se thtiin 1920-luvulla. Kolmas, että 2000-luvun alun perusoikeusuudistuksessa. Ja siitä, että silti Vapaa-ajattelijat vaativat kirkon ja valtion erottamista.
Pitäisi todeta, että homma jäi puolitiehen.
Kannatta tulla ajoissa, 17.00, koska akateemista varttia ei ole tarkoitus pitää.
Jaa että tulla. Oletkos ihan itse paikan päällä? Jos tulen vaikka katsomaan, että kukas se siellä aina näitä aloituksia nostelee?
Julkisoikeudelliseen asemaan kuuluu valtiokirkollisia piirteitä, jotka ilmenevät Suomessa käytännössä mm. näin:
Kirkkolain muutokset pitää vahvistaa eduskunnassa, vaikka Patentti- ja rekisterihallitus voisi hoitaa.
muutokset vain kirkolliskokouksen esityksestä; erityisasema vahvistettu perustuslaissa, PL 76 §,
Kirkollisverojärjestelmä
Tukimääräraha valtion budjetista kirkolle könttänä 116 miljoonaa
Uskonnonopetuksen pakollisuus kirkon jäsenille peruskoulussa ja lukiossa
Eduskunnan valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukset
Uskonnollisen valan vannominen (virkamiehet, ministerit, armeija; poistui oikeuslaitoksesta: todistajat 2016 ja tuomarit 2017)
Valtion palkkaamat papit puolustusvoimissa ja vankiloissa
Lakisääteiset jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat Yleisradiossa
Uskonnottomien järjestöillä ei ole vihkimisoikeutta
Jumalanpilkan kriminalisointi rikoslaissa
Uskonnon harjoittamisen organisointi kouluissa ja päiväkodeissa (hartaudet, jumalanpalvelukset)
Kirkosta eroajien rankaisu kirkollisverovelvollisuudella koko eroamisvuoden loppuun
Kirkon tulo kunnan tehtävien piiriin (mm. kriisityötä ”kaikille”).
Tilaisuuden yleinen sanoma oli, että muutoksia tarvitaan.
Seuraavasta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=qIUkQVZVlfQ
pääsee tallenteisiin
Kirkon ja valtion suhde 4.2. alustus ja kommenttipuheenvuorot erikseen (järj. Suomen Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikolla) sekä
Tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia 5.2.
Valikkoon pääsee tästä: https://www.youtube.com/channel/UCt7nyQoNKgFjqKKcZM2-GQQ
Tästä ketjusta kannattaa muistuttaa vielä erityiseti sen takia, että siitä on julkaistu videotallenteet. Yllä.
Tallenteita saisi tehdä enemm'n, eikä pelkästään live-tilaisuuksista vaan myös tekemällä tehtyjä.
Erityisesti paneeellin osuus on mielenkiintoinen. Neljä panelista. Myös alustja osallistuu.
Nostin tämän tallennelinkin takia. Vai pitäisikö siitä thdä eri ketju. Talteen. >Ks. yllä.
Katsotaan, pysyykö se piunnalla. Laitettu kuitenkin. Hyvä keskustleun kannlata, että on "historiaa" mukana. Perehtyville keskustelijoille.