aikana yhtään osumaa vihollisen laivoihin. Hangon evakuoinnin yhteydessä huhutaan jostain osumasta mutta varmuutta ei ole. Ei myöskään Laatokalla. Ainoa merkitys on Kotkan suunnalla erään linnakkeen (nimi hukassa) toiminta tuhotessaan jäällä hyökännyttä vihollisen jalkaväkeä.
Saikohan Suomen rannikkotykistö 2. Msodan
Anonyymi
24<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tuliko ryssän aluksia tykkien kantaman sisäpuolelle? Varmasti olisi jos tykkejä ei olisi ollut. Kuten huomaat rannikkotykeillä oli pelotevaikutus ilman että ne olisivat ampuneet laukaustakaan. Talvisodassa rannikkotykit auttoivat torjunassa ampumalla maaleja jäällä ja mantereella. Monien tykkien piiput ammuttiin loppuun.
----Tuliko ryssän aluksia tykkien kantaman sisäpuolelle? ----
Kirjassa Mantsi, Järisevä, Koivisto kerrotaan kovista kaksintaisteluista Suomen linnakkeitten ja neukun sotalaivojen Marat ja Oktrjabrskaja Revolutsija välillä. Luepas kirja !
Ilman rannikkotykistöä olisi neukkujen sota-alukset tulleet ampumaan Helsinkiä.
Talvisodassa käytiin ainakin Inon linnakkeen ja neukkulaivaston kesken kova tykkitaistelu. Siinä suomalaiset saivat osumia vihollislaivoihin, mutta upotuksia ei ilmeisesti tullut.
No eipä tullutkaan ja tulos on linjassa Suomen hämmästyttävän sotahistorian kanssa sikäli et-
tä kauhiasta sähläämisestä huolimatta aina hävittiin kahinat vaikka torvi soi komeesti, eiks
vaan? Mutta kaiken parast Suomen sodis olivat rauhat, silloin loppuivat vihollisuudet eikä
tarvinnut enää tappaa luvan kanssa ihmisiä. Se on ollut varmasti herkkä hetki monelle.
Kun Talvisota päättyi niin kansa todella järkyttyi rauhanehdoista että miten on mahdollista kun koko ajan on kuitenkin voitolla oltu !
Mutta eniten on Bupi kyynelehtinyt siitä, että sodista selvittiin vapaina ja itsenäisinä eikä idän hirmuvaltio meitä sovjetisoinut!
Stallarille on yllätys se, että sodan kestäessä ei takaiskuja mainosteta?
Russarön linnakkeen historia:
"Tasan 80 vuotta sitten varhaisessa aamunkoitteessa Neuvostoliiton laivaston suuri ylpeys, risteilijä Kirov ja Gnevnyi-luokan hävittäjät Stremitelnyi sekä Smetlivyi lähestyivät hyökkäävänä osastona täydellä vauhdilla etelä-kaakosta kohti Russarön linnaketta, jossa oli sattumalta järeän patterin harjoitus käynnissä. Tunnistamisen jälkeen linnakkeella annettiin heti täysi taisteluhälytys.
Kirov oli 24 km:n etäisyydellä, kun vasemman jaoksen oikea tykki (234/50 Be) ampui ensimmäisen laukauksen klo 9:55. Kun muutama laukaus häirintätulta oli ammuttu Kirov käänsi oikean kylkensä kohti ja ampui Russarön linnaketta.
Kun Russarön patterin tuli oli peittävää aloitettiin vaikutusammunta 20 km:n etäisyydeltä. Se ammuttiin vasemmalla ja keskimmäisellä jaoksella – neljällä tykillä – ja kesti viisi minuuttia.
Molemminpuolisen vaikutustulen ampumisen aikana Kirov ja Stremitelnyi saivat Russarön linnakkeen 234 mm järeiden merikanuunoiden ampumista kranaateista pahoja vaurioita, joiden johdosta Kirov syttyi tuleen. Kirovin päällikön käskystä koko osasto kääntyi välittömästi savuverhon suojassa takaisin.
Hyökkäävä neuvosto-osasto menetti taistelussa 17 miestä kaatuneina ja noin 30 haavoittuneina.
Suomalaiset eivät kärsineet Russarön taistelussa henkilötappioita.
Kirovin ampumat 180 mm:n kranaatit olivat osuneet ensin Russarön eteläpuoleiseen rantaveteen ja tappoivat suuren määrän kalaa. Seuraavaat kranaatit tulivat pohjoispuoleiseen laiturin maastoon. Kranaattien aiheuttamat vauriot olivat pienet. Majakanvartijan tyhjä mökki tuhoutui ja linnakkeen laituri ja ruokala saivat vaurioita.
Taistelun jälkeen Russarön ruokalistalla oli viikon verran ”molo-torskia” ja ”silakkaa Kirovin tapaan”.
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen olivat myös hälytetty ja matkalla kohti Hankoa, mutta vihollisosaston välittömän vetäytymisen vuoksi niillä ei ollut ollut mahdollisuuksia ottaa osaa taisteluun."
Suora lainaus Välskärin kertomuksista.
Paikkansa pitävä selostus, jonka venäläiset tutkimusjulkaisut vahvistavat.
Neukkulaivastolle tuli heti Talvisodan alussa kerrasta selväksi, että sillä ei ole asiaa Suomen rannikoille.
Viittaan myös: Åselius The rise and fall of Soviet Navy in the Baltic 1921-1941 (Routledge 2005).
"Suora lainaus Välskärin kertomuksista."
Samansuuntaisen taistelukertomuksen kertoo "Talvisodan Historia".
Ei vaikuta tuo kuvaus taistelusta 'kovalt sähläämiseltä' vaan rautaisen ammattitaidon omaavan sotilasosaston toiminnalta. Ei ihme että ryssä ei enää jatkosodassa operoinut Suomenlahdella kuin sukellusveneillä.
'Suora lainaus Välskärin kertomuksista.'
Väität siis punikki että tuo on sepitettä?
Ei ole.
…….Ei ihme että ryssä ei enää jatkosodassa operoinut Suomenlahdella kuin sukellusveneillä.....
Se johtui Saksasta, ei Suomesta. Ja siitä, että Itämeren laivaston tykit oli viety maihin Leningradin puolustukseen.
Saksalaisen kauppalaivan kapteenilta saadun tiedon mukaan Ryssärän linnakkeen pattereiden ampuma neljäs laukaus osui risteilijän takakannelle.
Ei alueellisen ilmatorjunnan ykköstarkoitus ole pudottaa vihollisen pommikoneita vaan pakottaa ne nousemaan niin korkealle että pommitus muuttuu epätarkaksi. Edes hävittäjäkoneiden päätarkoitus ei ollut ampua pommikoneita alas vaan hajoittaa muodostelmat.
Rannikkotykillä saattoi kyllä helposti upottaa isommankin paatin, kun se pääsi ampumaan suoraan vesirajaan. Eikö tiedetty, että Kirovin panssari on vain 50 mm.
Rannikkotykistö+hoiti+tehtävänsä+100+%:sti.+Puna-armeija+ei+tehnyt+maihinnousua+eikä+punalaivasto+tulittanut+satamia.
------ Puna-armeija ei tehnyt maihinnousua eikä punalaivasto tulittanut satamia.-----
Ei niin koska Kriegsmarine ja Luftwaffe hallitsivat Itämeren alueita. Ja muutenkin, mitä neukku olisi maihinnousulla tavoitellut, sen intressissä oli Kannas.
Et ilmeisesti tiedä mitään talvisodasta tai N-liiton jääoffensiivista.
Rannikkotykistö turvasi Suomen kauppamerenkulkua omalla panoksellaan.
Kesällä -44 Suomella oli Laatokan rannoilla paljonkin rannikkotykistöä mutta mitä hyötyä siitä oli, ei mitään. Edes Tuuloksen maihinnousua ne eivät kyenneet estämään eivätkä huoltoliikennettä sinne.
"Edes Tuuloksen maihinnousua ne eivät kyenneet estämään eivätkä huoltoliikennettä sinne."
Oli ennakoitu ja viety parhaat kauaskantoiset tykit pois, koska alueelta oltiin muutenkin vetäytymässä pois.
Puolustusta hoidettiin kenttätykeillä.