Aikoinaan eräs teologian tohtori opetti minulle hihhuli -nimityksen taustan. Hänen mukaansa sana otettiin käyttöön joskus 1800 - 1900 -lukujen taitteessa pilkkanimeksi lestadiolaisille, koska nämä kokouksissaan vajosivat hurmostilaan hihkuen 'Hih! Hih!'.
Sittemmin sana levisi kuvaamaan kaikkea hurmoskristillisyyttä, ja nyt tuota leimaa jaellaan jo huoletta jokaiselle, joka kävelee kirkon ovesta sisään muutoin kuin häiden, hautajaisten tai muiden perhetapahtumien yhteydessä.
Kysymys kuuluu: tietääkö kuka kirkkohistoriallista tai kieliopillista lähdettä, josta hihhulin etymologian voi tarkistaa? Jossainhan sanan alkuperä on.
Sittemmin sana levisi kuvaamaan kaikkea hurmoskristillisyyttä, ja nyt tuota leimaa jaellaan jo huoletta jokaiselle, joka kävelee kirkon ovesta sisään muutoin kuin häiden, hautajaisten tai muiden perhetapahtumien yhteydessä.
Kysymys kuuluu: tietääkö kuka kirkkohistoriallista tai kieliopillista lähdettä, josta hihhulin etymologian voi tarkistaa? Jossainhan sanan alkuperä on.
Vastaukset 19
Vanhimmat
tohtorismiestä? Hän kertoi sinulle asian oikean taustan!
Arvelen, että pitääkin paikkansa, hän kun oli vielä itse yhden sortin lestadiolainen (ei SRK). Kiinnostaisi vain saada mustaa valkoisella jos joku kysyy. Muuten, kerran kun kerroin tuon asian sinulle, et uskonut!
että olet käsittänyt väärin. En muista tapausta, mutta ehkäpä vain pottuilin. Olen tuon tarinan hihhuli-sanan syntyhistorian tiennyt jo ammoisista ajoista lähtien.
tuo hihuli nimitys.
En muista tarkkaan, mistä historian teoksesta nuoruudessni luin siitä nimityksestä; jotenkin se liittyi Ranskan hugenotteihin 1500-luvulla. Suomessa sitä tosin alettiin käyttämään 1800-luvun loppupuolella lestadiolaisen herätysliikkeen levitessä täällä. Se sai kirkon voimakkaan vastustuksen monilla paikkakunnilla, sitä kun papit yleisesti pitivät harhaoppina. Mm. silloinen piispa Gustaf Johansson vaati jopa valtiovaltaa aoimatoimin estämään näiden kokoontumiset ja seuratilaisuudet. Papiston suhdetta ko. liikkeeseen kuvaa selvästi myös polvijärveläisen pappi Tanskasen kirjoittama häväistyskirja " Hihulilaisuus oikeassa karvassaan", josta tuo nimitus voimakkaasti levisi kansan keskuuteen. Myös Tyko Sallisen kuuluisa maalaus "Hihhulit" teki nimen kansan keskuudessa tunnetuksi.
On kuitenkin syytä huomata, että lestadiolaiseen herätysliikkeeseen liittyi myös useita kirkkomme pappeja, mm. siinä keskeisenä vaikuttajanakin toiminut khra Aatu Laitinen, joka monta vuotta julkaisi liikkeen epävirallista äänenkannatajaa " Siionin Sanomat ".
Katso vaikkapa 1960-luvun Nykysuomen sanakirjasta. Siinä sanotaan näin: hihhuli, usk. ( uskontotieteessä ) kans. ( kansanomaisesti ) jyrkimpään lestadiolaiseen suuntaan kuuluva henkilö. - kuv. ( kuvakielessä ) poliittinen hihhuli.
Jos katsot jostakin uudemmasta sanakirjasta, niin siinä sanotaan näin: hihhuli, halv. ( halventava ) ( usein uskonnollinen ) kiihkoilija
Hihhulista on siten viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tullut halventava sana. Luulisi, että jokainen tietää, että se on nykyaikana halventava sana, mutta ehkä jotkut uskomattomat sitä sen vuoksi mielellään käyttävätkin halveksuntansa osoittamiseksi. Vai olenko väärässä?
sanakirjafriikkinä saatat päästä itse historiaan.
Voihan käydä niin että 2005-2006 tapahtuneen murroksen, jossa merkittävänä tekijäni oli suomi24-sivusto, ansiosta sana hihhuli korvattiin termilä vernoit (= vernistuminen), josta edellen kehittyi ilmais verno.
Olen jo aikaisemmin kertonut, että käytän nimimerkkiä Verna lähinnä silloin, kun kirjoitan suomen kielestä. Halusin mainita asian siksi, että juuri sinun kaltaisesi voisivat hyppiä tällaisten heitä häiritsevien viestien yli lukematta niitä.
Jos joku kysyy sanojen merkityksistä, niin kyllä minulla on oikeus niistä kertoa, vaikka se sinulle ei sopisikaan. Neuvoni: Jätä kaikki Vernan kirjoittamat viestit lukematta.
luen mielelläni kaikki Vernan kirjoittamat tekstit. Niissä on joskus ihan asiaakin.
Samat sanat. On sinunkin teksteissäsi toisinaan ollut myös vähän asiaa. Kiitos siitä. Tosin en ihan kaikkia kirjoituksiasi ole tullut lukeneeksi.
Joku varmaaan pettyy, kun en puhu mitään suomen kielestä, mutta ei voi mitään. Välillä täytyy jakaa kiitoksiakin.
Äidinkieli kiinnostaa aina, samoin suomalainen kulttuuri ja historia. Valitettavasti en vain tätä nykyä enää muista kaikkia kielioppisääntöjä, on katsos kulunut opiskeluista 'vähän' aikaa, heh! Tosin Emil Nestor Setälä löytyy kyllä kirjahyllystä.
Kysyt, että kuka on hihhuli? Sitten kysyt hihhuli-sanan etymologiaa.
Sanan etymologiasta ei useinkaan voida päätellä tai poissulkea sanalle myöhemmin ilmaantuneita merkityksiä. Sille, että sinun kaltaisistasi käytetään yleisesti hihhuli-nimitystä, et voi mitään todistelemalla, että sana syntyi tarkoittamaan lestadiolaista hihhulia. Käytännön kieli ei ole koskaan väärässä. Kun sanan käyttäminen koskemaan jotain asiaa yleistyy, sanan merkitykseksi kyseisenä ajankohtana automaattisesti muodostuu se mitä sillä tarkoitetaan.
"Sille, että sinun kaltaisistasi käytetään yleisesti hihhuli-nimitystä, et voi mitään todistelemalla, että sana syntyi tarkoittamaan lestadiolaista hihhulia."
Jos hyväksyt käyttöön halventavat sanat, niin sinua voisi kutsua pakanahihhuliksi, kun kiihkoilija näytät olevan sinäkin. Puhutaan sitten pakanahihhuleista ja uskonnollisista hiihuleista, jos tuota sanaa hihhuli on kerran ihan pakko käyttää.
http://www.kultala.com/Suomisivu/tavausoppia.htm
*kullittelee Vernaa*
Sana on vapaa. Ei sillä kovin paljon ole väliä, miten sinä minua nimität keskusteluissa. Täällähän olemme keskustelemassa uskonnollisista kysymyksistä, emmekä henkilöistä jotka täällä keskustelevat.
Aikoihin en ole lukenut palstan sääntöjä, mutta aikoinaan säännöissä jopa luki, että "chattaaminen kiellettyä" tms.
Käytännön kieli ei ole väärässä, mutta se voidaan kohdistaa väärälle henkilölle. En tosiaan ole hihhuli. Ei ole tapana hihkua, täristä, kaatuilla, nähdä näkyjä tms. hurmoksellista.
"uskovaista", joka on enemmän kuin tavallinen tapauskovainen. Kyllä sinä nykykielenkäytössä täytät hihhuli-nimikkeen edellytykset, koska sinulle "hihhulointi" on elämäntyö tai -tapa.
kyllä sinä fiksuna miehenä varmaan huomasit pointtini. Tarkoitukseni ei ole se, että täällä alettaisiin yhä enemmän käyttää sanaa hihhuli vaan se, että sana jätettäisisn kokonaan pois käytöstä, kun ei ole mitään mieltä siinä, että ateisti ja uskova puhuvat eri tavalla ajattelevasta halventavasti hihhulina.
"Täällähän olemme keskustelemassa uskonnollisista kysymyksistä, emmekä henkilöistä jotka täällä keskustelevat."
Tuon mukaan sinä olet kanssani samaa mieltä. Eikö niin?
Kohteliaisiin tapoihin (varsinkin anglosaksisessa maailmassa) kuuluu, että opponentin nimi tms. mainitaan ajoittain keskustelussa, vaikka hänestä ei sinänsä keskusteltaisikaan!
Sanaan sisältyy paljon muutakin kuin usko: fanaattinen, raivokas saarnaaminen, kykenemättömyys normaaleihin sosiaalisiin kontakteihin, arkitodellisuudesta vieraantuminen... Ne ei-uskovat, jotka tuntevat minut, eivät ole nähneet minussa noita taipumuksi. Päin vastoin, pitävät minua järkevänä, sosiaalisena ja maltillisena.