On esitetty väitteitä siitä että suomalaisten lentäjien ilmavoittoväitteissä ja ilmatorjunna väitteissä vielä enemmän olisi rankaa liioittelu. Ja olen jossain määrin samoilla linjoille. Toisaalta enpä menisi luottamaan täysin neuvostoliittolaisten lentoyksiköiden tappiokirjauksiinkaan. Heidän sodanajan tappionsa on kirjattu 106,400 lentokonetta joista he ovat kirjanneet taisteluissa menetetyiksi 46,100. Näistä viimeksimainituista 43,100 on ilmoitettu olleen joko hävittäjäkoneita, pommikoneita tai maataistelukoneita (=taistelulentokoneita).
Neuvostoliiton kirjaamissa dokumenteissa on myös ilmoitettu sen lentojoukkojen taistelulentojen kokonaismääräksi 1941-45: 3,125,000 taistelulentoa (sisältänee myös tiedustelulennot). Määrä on suuri muttei ehkä niin valtava kuin alunperin kuvittelin. Luftwaffe lensi esim. vuonna 1944 itärintamalla 342,483 taistelulentoa amerikkalaisarkistojen tietojen mukaan. Edellisvuoden (1943) lentomäärät olivat olleet vielä suuremmat. Luftwaffe lensi itärintamalla varmuudella yli miljoona sotalentoa tai lähes 1.5 miljoonaa.
Vuoden 1941 katastrofi ja vuoden 1945 neljä kuukautta sivuuttaen punatähtisillä oli n. 2.5 miljoonaa sotalentoa itärintamalla 1942-44. Niissä se oman ilmoituksensa mukaan menetti 39,000 lentokonetta tuhoutuneena. Koko sodan ajan tappioprosentti oli 1.48% sotalennoilla ja 1942-44 1.56%. Siis suurinpiirtein 1 000 sotalentoa kohden se menetti 15-16 lentokonetta.
*** ------ Stieglitz-------***
Neuvostoliiton kirjaamissa dokumenteissa on myös ilmoitettu sen lentojoukkojen taistelulentojen kokonaismääräksi 1941-45: 3,125,000 taistelulentoa (sisältänee myös tiedustelulennot). Määrä on suuri muttei ehkä niin valtava kuin alunperin kuvittelin. Luftwaffe lensi esim. vuonna 1944 itärintamalla 342,483 taistelulentoa amerikkalaisarkistojen tietojen mukaan. Edellisvuoden (1943) lentomäärät olivat olleet vielä suuremmat. Luftwaffe lensi itärintamalla varmuudella yli miljoona sotalentoa tai lähes 1.5 miljoonaa.
Vuoden 1941 katastrofi ja vuoden 1945 neljä kuukautta sivuuttaen punatähtisillä oli n. 2.5 miljoonaa sotalentoa itärintamalla 1942-44. Niissä se oman ilmoituksensa mukaan menetti 39,000 lentokonetta tuhoutuneena. Koko sodan ajan tappioprosentti oli 1.48% sotalennoilla ja 1942-44 1.56%. Siis suurinpiirtein 1 000 sotalentoa kohden se menetti 15-16 lentokonetta.
*** ------ Stieglitz-------***
Vastaukset 19
Vanhimmat
Joten mikäli suomalaisilla on ollut sama kyky ampua alas neuvostoliittolaisia koneita kuin Saksalla (ja sen muilla liittolaisilla ) keskimäärin olisi NL menettänyt vuoden 1944 noin 40 000 sotalennoilla Suomenlahden pohjoisosissa, Viipurinlahdella, Kannaksella, Etelä-Suomessa, Laatokan Karjalassa ja Rukajärven suunnalla n.600 lentokonetta. Eri asia on sitten se että suomalaisten ilmatorjunta oli suhteessa heikompi kuin saksalaisten ja hävittäjävoima jonkin verran heiveröisempi lentokonemääriin verrattuna. Ammuskulutusmäärät ja lentojoukkojen lentomäärät eivät tue edes 600 koneen alasampumista, ei vaikka saksalaisia lentojoukkoja oli Suomessa noin kuukauden ajan kesä-heinäkuussa 1944. Puhumattakaan yli 1200 koneesta.
***----Stieglitz---***
Neuvostoliiton+lentokoneiden+määrien+kehitys+1942-44:
Jagdwaffen lentokonemäärä itärintamalla laski vuodesta 1943 vuoden 1944 lopulle vain parillakymmenellä koneella mutta suurelta osin kasvavan lentopolttoainepulan takia sen lentovolyymit laskivat. Samoin laski hävittäjälentäjien ilmavoittoväitteet usealla kymmenellä prosentilla. Todelliset pudotusmäärät ovat laskeneet vielä enemmän.
Myös Osasto Kuhlmeylle annettiin heinäkuun toisella viikolla määräys vähentää polttoainepulan takia lentomääriä. Eipä sillä ollut mitään merkitystä siihen että puna-armeijan hyökkäys pysähtyi Vuosalmella ja U-linjalla. Kuhlmeyn merkitys laski jo 2.heinäkuuta kun VVS iski sen lentotukikohtaan Immolassa tehokkaalla tavalla.
Osasto Kuhlmeyn vaikutus puolustukselle oli merkittävä sillä muutamiksi viikoiksi se kaksinkertaisti panoksellaan Suomen ilmavoimien torjuntakyvyn!
Lisäksi osasto oli merkittävä boosti Suomen rintamajoukoille, jotka näkivät konkreettisesti, että meillä oli tukea!
Jos ja kun Luftwaffe muuttui itärintamalla yhä merkityksettömäksi tekijäksi vuonna 1944 niin mitä pitäisi sitten sanoa heiveröisistä Suomen ilmavoimista?
Suomen ilmavoimat saivat vuoden 1944 aikana Saksasta yli sata Bf-109G konette! Se oliajankohtaan nähden täysin vertailukelpoinen neukkukoneisiin!
Puhumattakaan sitten Neuvostoliiton ilmavoimista: paljon porua, mutta todella vähän villoja.
"Suomen ilmavoimat saivat vuoden 1944 aikana Saksasta yli sata Bf-109G konette! "
Jos olet vilkaissut vuoden 1944 lentokesän raportteja ei kahdella mersulaivueella ollut enempää taisteluvahvuudessa kuin yhteensä noin 20 konetta mitä heittää taisteluun. Ja vastassa VVS Leningradin ilmapuolustus joka lensi esim. 14.6.44 peräti 1 680 taistelulentoa.
Eli på finska: EI MOPOLLA MAHOTTOMIA.
Lykkää pötyä.
Suomi sai Saksalta 1943-44 kaikkiaan 150 Me-109 hävittäjää, Niitä oli ainakin kolmessa laivueessa.
Kesällä-44 oli kunnossa olevien koneiden määrä päivittäin oli 50-80.
Sodan päättyessä oli jäljellä runsaat 100 konetta.
Kanaksella ei toiminut Leningradin ilmapuolustus, vaan 13. Ilma-armeija.
Suomalaiset lentojoukot kuluttivat vuonna 1944 yhteensä 7.7 miljoonaa kiloa lentopolttoainetta. Ei tietoa siitä kuin suuri osa tuosta kului itse sotalennoilla. 300 kilon keskikulutus viittaisi vajaaseen 26 000 lentoon. Melkoinen osa siitä on ollut harjoitus-, yhteistoiminta-, siirto- ja kuljetuslentoja. Onko sotalentoja ollut enempää kuin 10 000? Mistään en ole löytänyt tietoja yksiköiden sotalentomääristä. Vuonna 1943 lentojoukot kuluttivat 7.8 miljoonaa kiloa lentopolttoainetta.
Luftwaffen+lentopolttoainekulutusta+voi+verrata+tuotantolukuihin.+Pitkin+vuotta+1943+ja+vuoden+1944+alussa+Saksa+tuotti+150+000+-+180+000+tonnia+lentopolttoainetta+kuukaudessa+joten+sen+lienee+kuluttanut+melko+lailla+tuollaisia+määriä+lentotoiminnassa+kuukausittain+eli+ennen+synteettisen+polttoainetuotannon+romahdusta+(josta+95%+lentopolttoaineesta+tuli)+se+on+kuluttanut+ilmeisesti+1.5-1.8+miljoonaa+tonnia+lentopolttoainetta+vuodessa.+Nuo+määrät+ovat+olleet+siten+jotain+200-230-kertaisia+piskuisten+Suomen+ilmavoimien+lentopolttoainekulutuksen.+380+000+sotalentoa+itärintamalla+1943+olisi+tuhannen+litran+keskikulutuksellakin+(pommikoneiden+kulutus+suurinta)++vienyt+vain+20%+koko+Saksan+tuotetusta+lentopolttoaineesta.+Ilman+muuta+suurin+osa+suurvaltojen+lennoista+oli+aivan+muuta+kuin+taistelulentoja.+USAAF:llä+ja+Laivastolla+sotalentojen+osuus+kaikista+lennoista+taisi+olla+parin+prosentin+luokkaa.
Neuvostoliitolla kaikista käytettävissä olevista taistelulentokoneista tuskin enempää kuin puolet oli missään vaiheessa rintamajoukoilla. Suuri osa pidettiin reservissä ja koulutuskäytössä. Siirtolentoja oli paljon.
Suhteessa itärintaman konemääriin Luftwaffe lensi paljon sotalentoja. Jos koneita käytössä keskimäärin 2 000 on niillä lennetty vuonna 1943 keskimäärin lähes 200 sotalentoa. Sään puolesta lentokelpoisina päivinä enemmän kuin lento päivässä.
On kyettävä hahmottamaan mittasuhteet. Kahdella Suomen Ilmavoimien hävittäjälaivueella oli lopultakin parhaimmillaan heittää toimintakuntoisia bf-109 koneita lennolle vain 25 ja useimmiten määrät jäivät 20 koneeseen tai alle.
Sitä vastaan lensi VVS ja sitä tukien tarvittaessa Leningradin ilmapuolustuksen hävittäjiä sekä Itämeren Laivaston koneita. Esim. 9.6.44 oli pääsuunnassa Karjalan Kannaksella lentoja 62 ja niissä koneita 1 060 suomalaishavaintojen mukaan. 14.6.44 eli Kuuterselän-Siiranmäen taistelujen aikaan pääsuunnassa peräti 122 lentoja ja niissä yhteensä havainnoitu 1 560 lentoa. Suomen suunnalla yhteensä 1680 konetta havainnoitu.
20.6.44 putosi Viipuri kuin kypsä hedelmä hyökkääjille. Painopisteen muutos ja 21.6.44 lennettiin pääsuunnalla joka oli tällä kertaa Aunuksen Kannas 48 lentoa ja niissä 820 konetta. Koko Suomen suunnalla 1 390 lentoa.
Yksinkertaisesti Suomi ja sitä tukenut piskuinen Kuhlmey-osasto ei kyennyt tukemaan maavoimia ENNENKUIN LOGISTISET SYYT eli kasvanut VVS:n lentomatka rintamalle lyhensi fysiikan lakien mukaisesti operointiaikaa rintamanpäällä. Ja kun aina puhutaan joutavia että "Suomen ilmavoimat ja Kuhlmey saivat ilmaherruuden" kesä-heinäkuussa niin miten nämä hourailijat selittävät sitten tuon Kuhlmey-osasto ja suomalaisten kyykyttämisen heinäkuun 2.päivän iltana niin että peräti 15 konetta tuhoutuu lentokentille ja noin 20 vaurioituu, osa pahoin?
Lykkää pötyä.
Suomi sai Saksalta 1943-44 kaikkiaan 150 Me-109 hävittäjää, Niitä oli ainakin kolmessa laivueessa.
Kesällä-44 oli kunnossa olevien koneiden määrä päivittäin oli 50-80, piti aivan hyökkäyksen alussa.
Sodan päättyessä oli jäljellä runsaat 100 konetta.
Kanaksella ei toiminut Leningradin ilmapuolustus, vaan 13. Ilma-armeija.
Neuvostoliiton+lentojoukkojen+sotalennot+Suomen+rintamalla+Jatkosodassa:
"Neuvostoliiton+lentojoukkojen+sotalennot+Suomen+rintamalla+Jatkosodassa:
Kesällä-44 oli Suomen pommittajilla tärkeä tehtävä maavoimien taistelujen tukeminen.
Se onnisui kokonaisuutena hyvin ja oli tärkeä osa torjuntavoittoa.
Saathan sinä kehitellä kaavojasi miten tykkäät, mutta mihin uskot sen vaikuttavan? Ei noista mitään virallisia lukuja tule ja uskottavuutesi ei ole niitä parhaita?
KYSYMYS: onko suomalainen sotilas, lentäjä tai it-tykkimies mielestäsi huomattavasti parempi kuin hänen saksalainen kolleegansa? Uskotko todellakin että suomalainen it-mies ei tarvitse kuin kymmensosan jos sitäkään ammusmäärästä minkä saksalainen it-tykkimies pudottaakseen samanlaisen viholliskoneen?
Harkitse tarkkaan ennenkuin väität mitään. Tässä näet ei ole rasismi ja rotuöyhöttäminen mitenkään kaukana.