Nykyhallitukselta odotetaan paljon. Uudistuksia. Rakennemuutoksia. Parannuksia. Tehtyjen virheiden korjaamista... Samalla kun hallitusta "tytötellään" ja kun ei tiedetä hallitusohjelman sisällöstä tai keskeneräisistä uudistuksista parjauskampanja jatkuu.
Minkä vuoksi? Haluttaisiinko kenties, että viime kauden porvarihallituksen harjoittama politiikka jatkuisi? Monet kepu-kok-persu-hallituksen yritykset jäivät yrityksiksi, arvioiden mukaan noin kolmannes.
Perutuiksi tulivat Sipilän hallitukselta:
- asumistuen osa-asunnon normi, kiinteistöveron alarajan korotukset, asumistuen neliövuokrakatto, esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito kerhoissa, laki eläkesäätiöistä sekä eläke- ja vakuutuskassoista, moottoripyörä- ja venevero, saaristoliikenteen lauttamaksut, rike- ja päiväsakkojen jättikorotukset, autoveron poisto ja väylien yhtiöittäminen (keskeytetty)...
Osa hankkeista peruttiin perustuslain vastaisina:
- sote, maahanmuuttajien kotoutumisraha, sakkojen korotukset jne.
Myös muutosten taloudellisia vaikutuksia ei asiantuntijoiden mukaan selvitetty riittävästi, minkävuoksi peruutuksia jouduttiin tekemään. Keskeneräisiä päätöksiä kyllä julkistettiin, mutta päätösten peruuttamisista hyssyteltiin. Anne Bernerin (kepu): "liikennetaloudellisia edellytyksiä liikenneverkon kehittämiseksi ei siten ole olemassa, joten keskeytämme selvityksen", ministeri totesi.
Löytyisikö nykyiseltä hallituksia eväitä liikenneverkon kehittämiseksi siten, että "liiketaloudellinen kannattavuus" ei olisikaan kaikkein tärkeintä, vaan tärkeää olisi esim. julkisen liikenteen merkitys ilmasto-ongelmien ehkäisyssä.
Sipilän hallitus (kepu-kok-persut) sai aikaan: lisää köyhyyttä ja leipäjonoja mutta myös lisää osinkoja pääomasijoittajille.
Sipilän hallituksen työehtosopimuspolitiikkaan puuttuminen:
1) palkankorotusten jäädyttäminen (Suomeen pienemmät palkankorotukset kuin esim. Ruotsissa ja Saksassa)
2) työnantajamaksujen siirto palkansaajille (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan maksujen siirto palkansaajille merkitsi yhteensä 6,5 miljardin euron tulonsiirtoa yrityksille)
3) työnantajien sosiaaliturvamaksua oli alennettu prosentilla ja sovittiin, että sosiaaliturvamaksujen korotukset jaetaan puoliksi tämän jälkeen
4) palkatonta työaikaa pidennettiin 24 tuntia (kiky-sopimuksen palkaton työ)
Sipilän hallitus kiristi palkansaajajärjestöjä hyväksymään kiky-sopimuksen ja aktiivimallin, muutoin leikkauksia olisi tehty lisää ja jo sovituista verokevennyksistä olisi luovuttu.
Kiky-sopimuksen piti lisätä kilpailukykyä ja työpaikkoja. Ei lisännyt. Asiantuntijoiden mukaan työajan pidennys ei lisännyt investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin, vaan yritysten varoja käytettiin voittojen jakamiseen osinkoina omistajille. Kahtena peräkkäisenä vuotena Sipilän hallituksen aikana osingot kasvoivat, mutta pääomaverotus ei.
"Töissä, mutta köyhä" selvityksen tehnyt tutkija Niina Tanner sanoo, että yhteiskunta maksoi noin 500 miljoonaa euroa sosiaalitukia työssäkäyville v. 2017. Kun palkka ei riitä elämiseen ilman yhteiskunnan apua tarvitaan lisää työttömyyspäivärahoja, asumistukea, toimeentulotukea jne. Soviteltua päivärahaa maksettiin noin 170.000 TYÖNTEKIJÄLLE v. 2017 aikana. Tutkija Mikko Jalosen selvityksen mukaan Suomessa on jopa puoli miljoonaa suomalaista työssäkäyvää, jotka elävät KÖYHYYDESSÄ.
Silppu- ja pätkätyöt sekä osa-aikatyö ajavat ihmisiä köyhyyteen, jossa täytyy hakea erilaisia yhteiskunnan tukia. Tutkijan mukaan ainakin sellaisilla aloilla, joissa yritystoiminta on erityisen kannattavaa, on väärin vyöryttää kuluja veronmaksajille. Tutkija Tanner kysyy: "kenen pitäisi maksaa työssäkäyvien elatus?"
"Jos yhteiskunta maksaa osan toimeentulosta, sen olisi oltava ainakin toimiva systeemi. Loputon byrokratian pyörittäminen hankaloittaa työssäkäyvien ihmisten arkea. Ihmiset saavat tuet jälkijunassa, kun selvitellään elämäntilanteiden muutoksia", Tanner sanoo.
Samaan aikaan, kun Sipilän hallitus järjesti työehtojen heikennyksiä kiky-sopimuksella, aktiivimallin työttömien kyykyttämiseen, mutta uuden sijoitusmuodon "sijoitustilit" sekä hallintarekisterin, suomalaisten köyhyys kasvoi.
Palkallaan ei enää tule toimeen, kun suuri joukko työntekijöitä - jopa puoli miljoonaa suomalaista työssäkäyvää delää KÖYHYYDESSÄ.
Köyhyyden ja leipäjonojen poistamisessa on tekemistä tuleville hallituksille ja pohtimista äänestäjille. Että miten tulikaan äänestettyä, kun Sipilästä tuli porvarihallituksen pääministeri ja mitä sitten seurasi. Entä aikooko kepu nykyhallituksessa toimia kuten edellisessä hallituksessa - tai muutoin? Ei hyvältä näytä kepu:n toiminta hallituskumppani SDP:n pääministeri Rinteen erottamisasiassa: "tämä hallitus ei polje työehtoja". Tuohon pitää lisätä: "kuten edeltäjänsä teki".
Minkä vuoksi? Haluttaisiinko kenties, että viime kauden porvarihallituksen harjoittama politiikka jatkuisi? Monet kepu-kok-persu-hallituksen yritykset jäivät yrityksiksi, arvioiden mukaan noin kolmannes.
Perutuiksi tulivat Sipilän hallitukselta:
- asumistuen osa-asunnon normi, kiinteistöveron alarajan korotukset, asumistuen neliövuokrakatto, esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito kerhoissa, laki eläkesäätiöistä sekä eläke- ja vakuutuskassoista, moottoripyörä- ja venevero, saaristoliikenteen lauttamaksut, rike- ja päiväsakkojen jättikorotukset, autoveron poisto ja väylien yhtiöittäminen (keskeytetty)...
Osa hankkeista peruttiin perustuslain vastaisina:
- sote, maahanmuuttajien kotoutumisraha, sakkojen korotukset jne.
Myös muutosten taloudellisia vaikutuksia ei asiantuntijoiden mukaan selvitetty riittävästi, minkävuoksi peruutuksia jouduttiin tekemään. Keskeneräisiä päätöksiä kyllä julkistettiin, mutta päätösten peruuttamisista hyssyteltiin. Anne Bernerin (kepu): "liikennetaloudellisia edellytyksiä liikenneverkon kehittämiseksi ei siten ole olemassa, joten keskeytämme selvityksen", ministeri totesi.
Löytyisikö nykyiseltä hallituksia eväitä liikenneverkon kehittämiseksi siten, että "liiketaloudellinen kannattavuus" ei olisikaan kaikkein tärkeintä, vaan tärkeää olisi esim. julkisen liikenteen merkitys ilmasto-ongelmien ehkäisyssä.
Sipilän hallitus (kepu-kok-persut) sai aikaan: lisää köyhyyttä ja leipäjonoja mutta myös lisää osinkoja pääomasijoittajille.
Sipilän hallituksen työehtosopimuspolitiikkaan puuttuminen:
1) palkankorotusten jäädyttäminen (Suomeen pienemmät palkankorotukset kuin esim. Ruotsissa ja Saksassa)
2) työnantajamaksujen siirto palkansaajille (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan maksujen siirto palkansaajille merkitsi yhteensä 6,5 miljardin euron tulonsiirtoa yrityksille)
3) työnantajien sosiaaliturvamaksua oli alennettu prosentilla ja sovittiin, että sosiaaliturvamaksujen korotukset jaetaan puoliksi tämän jälkeen
4) palkatonta työaikaa pidennettiin 24 tuntia (kiky-sopimuksen palkaton työ)
Sipilän hallitus kiristi palkansaajajärjestöjä hyväksymään kiky-sopimuksen ja aktiivimallin, muutoin leikkauksia olisi tehty lisää ja jo sovituista verokevennyksistä olisi luovuttu.
Kiky-sopimuksen piti lisätä kilpailukykyä ja työpaikkoja. Ei lisännyt. Asiantuntijoiden mukaan työajan pidennys ei lisännyt investointeja uusiin koneisiin ja laitteisiin, vaan yritysten varoja käytettiin voittojen jakamiseen osinkoina omistajille. Kahtena peräkkäisenä vuotena Sipilän hallituksen aikana osingot kasvoivat, mutta pääomaverotus ei.
"Töissä, mutta köyhä" selvityksen tehnyt tutkija Niina Tanner sanoo, että yhteiskunta maksoi noin 500 miljoonaa euroa sosiaalitukia työssäkäyville v. 2017. Kun palkka ei riitä elämiseen ilman yhteiskunnan apua tarvitaan lisää työttömyyspäivärahoja, asumistukea, toimeentulotukea jne. Soviteltua päivärahaa maksettiin noin 170.000 TYÖNTEKIJÄLLE v. 2017 aikana. Tutkija Mikko Jalosen selvityksen mukaan Suomessa on jopa puoli miljoonaa suomalaista työssäkäyvää, jotka elävät KÖYHYYDESSÄ.
Silppu- ja pätkätyöt sekä osa-aikatyö ajavat ihmisiä köyhyyteen, jossa täytyy hakea erilaisia yhteiskunnan tukia. Tutkijan mukaan ainakin sellaisilla aloilla, joissa yritystoiminta on erityisen kannattavaa, on väärin vyöryttää kuluja veronmaksajille. Tutkija Tanner kysyy: "kenen pitäisi maksaa työssäkäyvien elatus?"
"Jos yhteiskunta maksaa osan toimeentulosta, sen olisi oltava ainakin toimiva systeemi. Loputon byrokratian pyörittäminen hankaloittaa työssäkäyvien ihmisten arkea. Ihmiset saavat tuet jälkijunassa, kun selvitellään elämäntilanteiden muutoksia", Tanner sanoo.
Samaan aikaan, kun Sipilän hallitus järjesti työehtojen heikennyksiä kiky-sopimuksella, aktiivimallin työttömien kyykyttämiseen, mutta uuden sijoitusmuodon "sijoitustilit" sekä hallintarekisterin, suomalaisten köyhyys kasvoi.
Palkallaan ei enää tule toimeen, kun suuri joukko työntekijöitä - jopa puoli miljoonaa suomalaista työssäkäyvää delää KÖYHYYDESSÄ.
Köyhyyden ja leipäjonojen poistamisessa on tekemistä tuleville hallituksille ja pohtimista äänestäjille. Että miten tulikaan äänestettyä, kun Sipilästä tuli porvarihallituksen pääministeri ja mitä sitten seurasi. Entä aikooko kepu nykyhallituksessa toimia kuten edellisessä hallituksessa - tai muutoin? Ei hyvältä näytä kepu:n toiminta hallituskumppani SDP:n pääministeri Rinteen erottamisasiassa: "tämä hallitus ei polje työehtoja". Tuohon pitää lisätä: "kuten edeltäjänsä teki".
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puoli miljoonaa suomalaista elää köyhyydessä. Sadat tuhannet tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Pienet palkat ja sen seurauksena pienet eläkkeet eivät riitä asumiseen, ruokaan, terveyspalveluihin.
Digi-palvelut kehittyvät ja robotit korvaavat työnteon, mistä seuraa työttömyys ja digiyhteiskunnan hyödyn keräävät pääomasijoittajat. Milloin myönnetään, että itsepalveluyhteiskunnassa, jossa digipalvelut ovat itse-palveluja, työaikaa on lyhennettävä ja eläkeikää alennettava tuntuvasti, jotta digisaatiosta hyötyvät muutkin kuin sijoittajat. Itsepalvelut, jotka ammattitaidottomat ja kouluttamattomat hoitavat omilla kotikoneillaan, vaativat omaa aikaa.
Puoli miljoonaa suomalaista elää köyhyydessä. Sadat tuhannet tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Pienet palkat ja sen seurauksena pienet eläkkeet eivät riitä asumiseen, ruokaan, terveyspalveluihin.
Digi-palvelut kehittyvät ja robotit korvaavat työnteon, mistä seuraa työttömyys ja digiyhteiskunnan hyödyn keräävät pääomasijoittajat. Milloin myönnetään, että itsepalveluyhteiskunnassa, jossa digipalvelut ovat itse-palveluja, työaikaa on lyhennettävä ja eläkeikää alennettava tuntuvasti, jotta digisaatiosta hyötyvät muutkin kuin sijoittajat. Itsepalvelut, jotka ammattitaidottomat ja kouluttamattomat hoitavat omilla kotikoneillaan, vaativat omaa aikaa.
Kyllä nykyiseltä viiden puolueen hallitukselta odotetaan paljon.
Äänestäjät äänestivät porvarihallituksen, keskusta-kokoomus-persut, edellisellä vaalikaudella. Koulutuksesta ei pitänyt leikata - mutta leikattiin. Tehtiin kiky ja tehtiin aktiivimalli. Leikattiin pienituloisilta, leikattiin työttömyyskorvauksista, heikennettiin työehtoja (kikyllä), vapautettiin taksipalvelut nostamaan hintoja, suunniteltiin maakuntamallia ja valinnanvapautta perustuslain vastaisesti, tehtiin pilotteja eduskunnan hyväksymättä, suunniteltiin hoitajamitoituksen vähentämistä jne.
Suomen perusväylästön korjaus ja ylläpito on laiminlyöty ja vaatii satojen miljoonien investoinnit.
Nyt odotetaan, että hallitus nopeasti korjaa ja/tai uudistaa edellisen hallituksen virheet ja keskeneräiset hankkeet. Lisäksi hallituksen tulisi ratkaista ilmaston lämpenemisongelmat, huolehtia al-Holin suomalaislasten kotiutuksesta kansainvälisten Suomenkin tekemien sopimusten mukaisesti (persujen vastustuksesta huolimatta) ja huolehtia noin 500.000 suomalaisen toimeentulosta, jotka tarvitsevat elämiseen yhteiskunnan tukea, kun palkkatulo ei riitä.
Turhaan tässä mitään parannuksia odotellaan , syvemmälle suohon mennään , onhan se varma , on siellä nyt sen verran tyhmä kuoro orkesterin johtajineen puikoissa .
Älä turhaudu turhaan. Parannuksia on jo paljon tehty ja lisää tehdään.
Aktiivimallin huononnukset eli työttömien sanktiot puretaan ja työttömille järjestetään parempia mahdollisuuksia työllistyä.
Kiky-sopimuksen heikennykset parannetaan ay-järjestöjen avulla ja nykyinen hallitus ei tee työehtojen heikennyksiä.
Pienimpiä eläkkeitä on korotettu ja lisää nostetaan.
Va huspalvelulakiin tulee parempi hoitajamitoitus, entinen suositus ei ollut riittävä. Vanhuspalvelulaki uudistuu.
Taksilaki uudistuu - harmaatalous kuriin. Hintojen nousulle stop.
Mutta voi voi pääomasijoittajat ja osinkojuhlijat...
Uusia verottomia sijoitustilejä ei enää tehdä. Veroja kun pitäisi maksaa myös pääomatuloista, mieluusti progressiivisesti kuten palkoista ja eläkkeistä.
Toivottovasti sekä yritystuet että yritysten saamat veroedut päivitettäisiin nykyaikaan ja julkaistaisiin Pekkarisen työryhmän tekemä selvitys yritystukipotista, että miten niitä on jaettu ja kenelle. Miten pienet ja keskisuuret yritykset pitäisi paremmin huomioida miljarditukien jaossa unohtamatta uusia innovaatioita ja niitä varten perustettuja ja perustettavia yrityksiä.