Dupuy Instituutin tutkimukset Kurskin 1943 taistelusta ja tykistöstä siellä saattavat yllättää monet. Useimmat veikkaavat puna-armeijan tykistöylivoiman olleen selvän. Kyllä, putkien määrässä, varsinkin kun lasketaan myös heittimet. 8,356 putkea vs 4,630 putkea. Mutta, mutta...
Se mitä putket sylkivät taistelujen aikana antaa aivan toisen tuloksen. Kas näin...
Puna-armeija: 21,867 tonnia ammuksia
Natsi-Saksa: 51,083 tonnia ammuksia
PS. Suomen kenttätykistön ja krh:n ammuskulutus rintamalla kesä-elokuussa 1944 noin 28,600 tonnia. Tali-Ihantassa ja Vuosalmella suomalaiset ampuivat tonneina suuremman määrän ammuksia kuin puna-armeija. Samoin U-linjalla. Puna-armeijan kuuluisa tykistö oli pienikaliberista.
Se mitä putket sylkivät taistelujen aikana antaa aivan toisen tuloksen. Kas näin...
Puna-armeija: 21,867 tonnia ammuksia
Natsi-Saksa: 51,083 tonnia ammuksia
PS. Suomen kenttätykistön ja krh:n ammuskulutus rintamalla kesä-elokuussa 1944 noin 28,600 tonnia. Tali-Ihantassa ja Vuosalmella suomalaiset ampuivat tonneina suuremman määrän ammuksia kuin puna-armeija. Samoin U-linjalla. Puna-armeijan kuuluisa tykistö oli pienikaliberista.
Vastaukset 24
Vanhimmat
....ja Katjusha vs Nebelwerfer kamppailu päättyi yhtä selvästi siihen että Katjusha kaatui selälleen ja avasi reitensä:
Katjusha: 2,422 tonnia
Nebelwerfer Wurfrahmen: 5,916 tonnia
Mutta onneksi Setä Samuli juuri näihin aikoihin alkoi todella pumpata lend-lease kuormureita ja nosti puna-armeijan pyörille ja matka kohti Berliiniä saattoi alkaa. Siellä sitten katsottiin kuka kaatui selälleen ja avasi reitensä...
Kurskin taistelussa analysoi Puna-armeijan ja STAVKA:n alainen tutkimusorganisaatio puna-armeijan yhden panssariarmeijan panssaritappioita ja niihin vaikuttaneita syitä. Menetettyjä panssareita 648. Tässä syyt:
-84 tykistötuli
-11 lentohyökkäys
-471 pst-tykki/panssari/rynnäkkötykki
- 82 tekninen vika/hylätty
Saksan kenttätykistö näytteli merkittävää osaa. Vrt Luftwaffen varsin vaatimaton suoritus. Onko Rudel-fanit kuulolla?
"Tässä+syyt:
Rudelista kaavailtiin jopa Hitlerin seuraajaksi uutta Führeriä, niin tärkeä Rudel oli natsipropagandalle.
Niin kauan kun syytelet lukemia ilman lähteitä, ne on lähinnä höpönpöppöä!
Juuri näin on.
Dupuy Instituution tutkimus. Dupuy Instituutti sijaitsee Virgniassa, USA:ssa. Se analysoi mm. panssaritappioita ja syitä käyttäen eri taisteluja.
Tykistö näytteli merkittävämpää osa tankkien tuhoamisessa tai vaurioittajana kuin II maailmansodan lentokoneet.
Rudel-fanit tietenkin repivät pelihousunsa mikä ei kyllä yllätä. Korkkariosasto haluaa elää illuusioissaan.
"Niin kauan kun syytelet lukemia ilman lähteitä, ne on lähinnä höpönpöppöä!"
DUPUY INSTITUUTTI. Osaatko pöljä edes lukea?
Tutkimus+ei+yllätä.+Neuvostokenttätykistö+oli+70-80%:sti+koostumukseltaan+76+mm:n+keveitä+noin+6.3+kilon+kranaattia+ampuva.+Heidän+tykistökranaattien+keskipaino+oli+useimmiten+8-9+kiloa.+Suomella+yli+20+kiloa,+jopa+24+kiloa.
"Puna-armeija:+21,867+tonnia+ammuksia
Suomalaisten kesällä 1944 ampumista 880 000 krh-kranaateista 1/4 oli raskaita (14-15 kg) ja 3/4 keveitä (3-3.5 kg). Keskipaino 6 kiloa ammuttu kranaattimäärä painanut 5,280 tonnia. Ne olisi syytä lisätä ammusmäärään.
Ilomantsin taistelussa kävi lopulta niin että suomalaiset ampuivat tykeillä 36,000 ammusta ja puna-armeija vain 10,000. Suomalaisten kranaattimäärän paino oli lähes 11-kertainen.
Kieltämättä meille annetaan manipuloivan Suuren Isänmaallisen Sodan legendojen takia kuva jossa neuvostotykistö oli mahtava ja saksalainen tykistö mitätön. Todellisuus on ollut ristiriitaisempi. Sama ilmiöhän oli myös Kannaksella 1944: 10.6.44 Valkeasaari toisaalla ja Ihantala/Vuosalmi kesä-heinäkuussa toisaalla.
/// Penna Tervo
Kun+kenttätykkimäärä+Kurksin+taisteluissa+ilmoittettu+olleen+puna-armeijalla+1,944+ja+ammustonnimäärä+tiedossa+(36%+kaikista+puna-armeijan+ampumista+ammuksista)+ei+tuo+ammuskulutus+tykkiä+kohden+ole+ollut+mikään+erityisen+valtava+vaikka+puna-armeijan+kenttätykistö+koostui+3/4+keveistä+76+mm:n+tykeistä.
Minkä verran venäläiset edes käyttivät tykkejään torjunta-ammuntaan?
Ainakaan Tuntemattomassa sotilaassa ei kertaakaan mainita venäläisten sulkutulesta. Kaikki kuvaukset heidän tykistötulestaan ovat joko hyökkäyksen tukemista tai rumputulta linjojen taakse.
Selitys+on+hyvin+yksinkertainen+50+%+tykistöstä+oli+katjusoja+ja+niillä+ammuttiin+vain+2400+t,+mutta+ne+olikin+tarkoitettuja+elävää+voimaa+vastaan.
Lähteestä riippuen miesylivoima oli 2x NL:lla, tykeissä 3x ja panssareissa 1.5x, lentokalustoa yhtäpaljon, mutta reservissä saman verran miehiä kuin Saksalla Kurskissa, tykkejä oli reservissä 4-5x määrä ja panssareita reservissä 2x, mitä Saksalla oli Kurskissa. Lentokoneita reservissä 2x, mitä Saksalla oli Kurskissa.
"Puna-armeijan kuuluisa tykistö oli pienikaliberista."
Ihan on höpöttäjä joka esittää tämmöisiä.
"Ihan on höpöttäjä joka esittää tämmöisiä."
No etkä edes lukenut Kurskin taistelujen analyysiä vai onko luetunymmärryksessäsi pahojakin aukkoja?
Rautalangasta mallia: Saksan tykistö ampui 25,030 tonnia ammuksia mutta puna-armeija vain 7,872 vaikka sillä oli kenttätykkejä enemmän (1,944 vs 1,336).
Äärivasemmistolaisilla on ilmeisiä vaikeuksia ottaa vastaan heille kiusallista faktatietoa.
///Penna Tervo
Tässä esitetyt määrät ovat täysin vääriä, johtuen puna-armeijan valtavista reserveistä.
"johtuen puna-armeijan valtavista reserveistä...."
Saksalaisten ja suomalaisten kenttätykistö oli keskimäärin kaliberiltaan isompaa kuin puna-armeijan. Tämä näkyy Saksan ja NL:n ammustuotannon tunnusluvuista. NL tuotti enemmän tykistöammuksia kappalemäärittäin mutta Saksan tuottamien ammusten tonnimäärä oli selvästi suurempi.
USA:lla oli ammustuotannon keskipainolla kaikkein raskaimman kaliberin kenttätykistö.
Äärivasemmisto haluaa kiistää tosiasiat. Yllättääkö se kenties meitä muita?
///Penna Tervo
Virallinen neuvostojargon Suuresta Isänmaallisesta Sodasta ei mielellään halunnut lukijoilleen selvittää että suuri(n) osa ammutuista kranaateista oli 50 mm:n heittimien, 82 mm:n heittimien, 45 mm:n pst-tykkien ja mahdollisesti jopa pienempien pyssyjen kranaatteja. Sitten se idiooteilleen väittää että "ammuimme moninverroin enemmän kranaatteja kuin amerikkalaiset". Joopa joo. Onhan siinä vähän eroa onko kranaatit ammuttu 45 mm piiskatykillä kuin vaikkapa sotalaivan 15 tuuman tykillä.
///Penna Tervo
Milloin tämä venäläinen kieroilu oikein loppuu?
Kurskin taistelussa 1943 puna-armeijalla oli selvästi enemmän kenttätykkejä kuin saksalaisilla: 1,944 vs 1,334. (Laskettu vain vähintäin 75 mm:n tykit)
Kuitenkin saksalaiset ampuivat 25,000 tonnia kenttätykin ammuksia eli 18.74 tonnia per tykki. Neuvostoliittolaiset vain 7,872-tonnia eli 4.05 tonnia per tykki. Siis tykkiä kohden saksalaiset ampuivat 4.6 kertaa painavamman ammusmassan. Saksalaisten kevyin tykki oli 105 mm joka tulitti n. 15 kg:n ammuksia, siis lähes 2.5 kertaa painavampia kuin puna-armeijan päätykin, 76 mm:n ammukset.
Saksalaisilla oli keskimäärin raskaampaa kalustoa ja ehkä heidän tuotanto ja logistiikka oli parempaa.
Suurinpiirtein Kurskin taistelujen aikoihin alkoi amerikkalaisten hyvien Studebaker-kuorma-autojen virta Neuvostoliittoon. Saksan Jagdwaffen virta kulki taas pois itärintamalta taisteluun eteenkin USAAF:tä vastaan
Kotikommunistit eivät halua sinun tietävän näistä mitään.
Ensinnäkin pääase oli 122 mm haupitsi, toiseksi tykin putken kestoikä on vain muutamia satoja laukauksia, mitä järeämpi, sen vähemmän.
Koko+sodan+ajan+Neuvostoliiton+ammustuotannossa+oli+tiettyjä+laatuongelmia.+Esim+1940-41+86%:ssa+ammusten+teräshylsyissä+havaittiin+laatuvikoja.+Ajoittain+tämä+on+näkynyt+taisteluissa+niin+että+tykkejä+oli+kyllä+paljon+mutta+alkuvaiheen+kovan+kulutuksen+jälkeen+ammuksista+tuli+kova+puute.+Kurskin+taisteluissa+pelkkä+suuri+76+mm:n+tykkien+osuus+(75%)+ei+voi+selittää+noin+suurta+tykkikohtaisen+kulutuksen+eroa.