Sivun https://uskonnonvapaus.fi/ tarkistuskierros on menossa, ja tätä kirjoittaessani täsmälleen 75 % sivuista on tarkistettu tämän vuoden puolella. Nyt on tavallistakin parempi tilaisuus esittää kommentteja.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies kuvaa marraskuun 2019 päätöksessään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia yksityisyyden suojasta näin:
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta.
Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v.Kreikka, 31.10.2019, kohta 89). Tuore tapaus siis.
EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan tai välillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa (Grzelak v. Puola-tuomio 15.6.2010, kohta 87).
Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 2/2014 vp) pitänyt tärkeänä, että koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa otetaan huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.”
No tämä on kyllä uutisoitu palstalla, ks. https://uskonnonvapaus.fi/2019/joulujuhla.html
Isompi kysymys on se, pitäisikö tästä tehdä oma erillinen sivunsa vai kehittää nyt hieman sekavaa sivua https://uskonnonvapaus.fi/artikkelit/htieto.html
Henkilötietojen suoja on kai hiukkasen eri asia kuin yksityisyyden suoja.
Hmm... Totta tuokin. Toisaalta aivan alkuunsa henkilörekisterilain aikana pointti oli nimenomaan laajemman, monia ihmisiä koskevan tiedon keräämisessä. Sittemmin henkilötietolaki ja GDPR ovat ohjanneet tulkintaa kohti henkilötiedon, yksittäisenkin, käsitettä. Ikäänkuin näkökulma olisi vähemmän tekninen ja ero kaventunut.
Mikä olisi oikea otsikko asialle, josta nuo EIT:n päätökset puhuvat?
Arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suoja koskee myös uskontota/uskonnottomuutta.
Eikö tämä käytännössä koulumaailmassa tarkoita sitä, että uskonnon opetuksesta tulisi luopua ja kaikki osallistuisivat Et-opetukseen.
Silloin kenenkään uskominen tai uskonnottomuus ei tulisi julki.
LippuHelvettiinKiitos
Esimerkiksi tuota voisi perusteluna käyttää. Toisaalta eihän tuollainen vakaumuksen "piilotus" olla mikään yleisargumentti kaikkeen. Emme kai voi kieltää sian- ja naudanlihan tarjoamista koulussa sillä, että syömällä joku paljastuu ei-muslimiksi tai ei-hinduksi?
Jokainen on yhtä arvokas, ainakin kun halliit/hav at vaatteet on riisuttu: http://uskotko.fi/jokainen-on-yhta-arvokas/
Koko sivusto on ISO saavutus ja osaamisen osoitus.
Kiitos kiitoksista. On sitä aika kauan tehtykin.
Nyt myös kaikki kriitikot, tarkkana syynäämään joka rivi. T. Suomen arvostellijain liiton jäsen
Hiljaista on ollut. Ja on... Mutta tällä palstalla on kirjoittaja joka on va-toiminnasta hiljaa ellei keksi mitään haukuttavaa.
Uskoisin että uskonsota tulee aina vain hiljaisemmaksi koska vaparit ovat jämähtäneet kirkonhaukkujiksi ja ongelma kasvaa siinä vieressä pakanaopeista, siitä vapari vaikenee tai lässyää suvaisevaisuutta. Ymmärrän vielä kuurosokeat eli komut (sihteerinä 7kymppinen akateeminen aktiivikomu tänään tarkoittaa 70- luvun taistolaista, tuloksen saa vuosilukujen erotuslaskulla) mutta
etkö Jori tosissaan näe Ranskassa ja Ruotsissa millainen sotatila niissä vaparien sokeuden kaltaisella linjalla on luotu, Malmön taistotanner on 2015 jälkeen siirtynyt koilliseen eli lähelle Suomea eli tiedekaupunki Uppsalakin on tuhoutumassa
Antivaprin pesöyhlijäveriosn missiona on valtiokirkon etuoikeuksien säilyttääminen ja pyrkimys pitää perussuomalaisten äänestäjät kirkon ruodussa.
Kunnissa tehdään nyt lukioille uudet opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 2021, nojautuen uusiin valtakunnallisiin ops-perusteisiin. Samoin yksityislukioissa.
Niissä voisi aivan hyvin linjata, nojautuen myös Opetushallituksen ohjeisiin uskonnollisista tilisuuksista, että opetuspäiviin ei ympätä uskonnollisia tilaisuuksia.