Järjestäytynyt sosiaalidemokraattinen liike Suomessa sai alkunsa 1899 kun työväenyhdistysten edustajat ympäri maan perustivat Suomen työväenpuolueen, joka myöhemmin oli kehittyvä Suomen sosialidemokraattiseksi puolueeksi (Suomessa puolue kirjoittaa nimensä aina "yhdellä aalla"). Edustajat julistivat Forssan ohjelmassa listan tavoitteita, jotka he asettivat puolueelle poliittisen päätöksentekoprosessin kautta toteutettaviksi. Tavoitteisiin kuuluivat, muun muassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, suhteellinen vaalijärjestelmä, lainsäädäntöoikeuden asettaminen kansalle (monarkin sijaan), yhdistymis-, kokoontumis-, paino-, ja sananvapaudet, työajan määrääminen 8-tuntiseksi, oppivelvollisuus, maksuton opetus, naisten ja miesten yhdenvertaisuus, työsuojelulainsäädännön kehittäminen, progressiivinen verotus sekä maksuton lääkärin apu.
Heti ensimmäisissä vaaleissa 1907 sosiaalidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman eduskunnassa, ja 1900-luvulla vain harvoja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta sosialidemokraattinen puolue oli Suomen suurin puolue. Ei siis ole yllättävää, että sosiaalidemokraatit panivat toimeen jokseenkin kaikki alkuperäisten tavoitteidensa mukaiset muutokset. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pitkälti näiden muutosten seurausta.
Hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien revanssi
Hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta
Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja ja fasisteja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointivaltiodemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?
Tämä sama kamppailu hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.
SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.
Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.
Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.
Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.
1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Heti ensimmäisissä vaaleissa 1907 sosiaalidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman eduskunnassa, ja 1900-luvulla vain harvoja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta sosialidemokraattinen puolue oli Suomen suurin puolue. Ei siis ole yllättävää, että sosiaalidemokraatit panivat toimeen jokseenkin kaikki alkuperäisten tavoitteidensa mukaiset muutokset. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on pitkälti näiden muutosten seurausta.
Hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien revanssi
Hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien kamppailu Suomesta
Suomessa on käynnissä ideologinen kamppailu hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarien välillä. Kommareita ja sosialisteja on Suomessa yhtä vähän kuin uusnatseja ja fasisteja. Taistelu käydään hyvinvointivaltion ja sopimusyhteiskunnan sekä hyvinvointiperuspalveluiden, julkisen infran ja kansallisomaisuuden säilymisestä. Hyvinvointivaltiodemokraatit puolustavat näitä, porvarit haluavat taas hyvinvointivaltion alas ja kansallisomaisuuden yksityistettyä sekä Suomeen yövartijavaltion, joka suojaa vain omaisuutta ja sen omistajia. Valitse puolesi. Hyvinvointi ja lähimmäiset vai raha eli mammonan palvonta?
Tämä sama kamppailu hyvinvointivaltiodemokraattien ja porvarivoimien kanssa on käyty jo kertaalleen, ja hyvinvointi voitti tuolloin.
SDP:llä ja työväenliikkeellä (lue ay-liike) on jo näytöt hyvinvointivaltion, hyvinvointipalveluiden, sopimusyhteiskunnan ja työehtosopimusjärjestelmän rakentamisesta, missä on kokoomuksen ja kepun näytöt? Nehän ajavat vain hyvinvointia alas sekä velkaannuttavat Suomea.
Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.
Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.
Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.
Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.
1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.
Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.
Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Moni luulee olevansa porvari, mutta on tutkijan mukaan väärässä – suomalaisilla on harhaanjohtavia käsityksiä omasta poliittisesta suuntautumisestaan
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/moni-luulee-olevansa-porvari-mutta-on-tutkijan-mukaan-vaarassa-suomalaisilla-on-harhaanjohtavia-kasityksia-omasta-poliittisesta-suuntautumisestaan/7482792
"Suomalaisilla on toisinaan harhaanjohtavia käsityksiä omasta poliittisesta suuntautumisestaan, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.
Grönlundin mukaan tutkimuksessa on käynyt ilmi, että moni suomalainen asettaa itsensä vasemmisto–oikeisto-asteikolla porvariksi, mutta samaan aikaan vastaa mielipidekysymyksiin demareiden linjan mukaisesti.
– He luulevat olevansa porvareita, mutta käytännössä he vastaavat [myöntävästi] tällaisiin kysymyksiin kuin että tuloeroja on tasattava ja että meillä pitää olla lapsilisät ja vanhustenhoito ja sosiaaliturva, Grönlund sanoi Suomi-Areenassa.
Grönlundin mukaan tämä harhaluulo on ongelma erityisesti SDP:lle, jonka olisi pystyttävä viestimään linjastaan paremmin.
– Miten Suomessa nämä poliittiset mielikuvat ovat siirtyneet tavallaan erilaiselle uralle kuin Ruotsissa, jossa nämä asiat osataan yhdistää äänestäjien keskuudessa paremmin vasemmistopuolueisiin? Grönlund pohti.
Politiikassa menestytään yksinkertaisilla viesteillä."
Ja niitähän kokoomuksen mainostoimistot ja porvaripersut osaavat tuottaa yksinkertaisille ihmisille.
Siitä syntyy - Hyvinvointivaltion paradoksi
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14382252/hyvinvointivaltion-paradoksi
Suurin osa suomalaisista kannattaa sosiaalidemokraattien ja työväenliikkeen luomia hyvinvointivaltiorakenteita ja progressiivista verotusta, tuloerojen tasaamista jne..
Osaavatko+porvarit+tehdä+rahaa+ja+leikata+menoja?
Tällaisia suuria totuuksia ei saa kertoa, siksi sensuuria tällekin ketjulle S24-porvarimediassa.
Toisen asteen oppivelvollisuus sekä 6 tuntinen työpäivä, jep.
Hyvinvointikehitys kehittyy..
Ainahan voidaan syrjäyttää jos tilanne
Työväenaate on Sannassa vahva.
:)