Kuinka moni reissaa talvella asunto- tai retkeilyautolla Suomessa? Mikä on haastavinta esimerkiksi puskaparkissa talvella?
Puskaparkit
Anonyymi
581369
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Puskissa ei lumiaura käy eli pois pääsee vasta keväällä.
Ei kai puskaparkki tarkoita sitä että pitää ajaa johonkin pusikkoon, eikös puskaparkki ole sitä että "leiriydytään" jossain muualla kuin leirintäalueella?
Joo mutta kun ei saisi leiriytyä.
Puskaparkkeeraaminen on parkkeeramista. Puskaleirityminen on leiriytymistä.
Joo mutta kun hyvin moni uuvatti parkkeeraa puskaparkkiin ja leiriytyy.
Jos joku menee puskaan leiriytymään, ne on puskaleiriytyjiä. Puskaparkkeeraaminen on puskaparkkeeraamista. Onko vaikea erottaa?
Kerro niiden ero.
Katsotaan, ymmärrätkö tekoälyn selitystä:
Näytetään tulokset haulla mikä ero on puskaparkkeeraamisella ja puska leiriytymisellä
Hae kyselyllä mikä ero on puskaparkkeeraamisella ja puskaleiriytymisellä
AI-yhteenveto
Puskaparkkeeraamisen ja puskaleiriytymisen (villi leiriytyminen) keskeisin ero on toiminnan luonteessa ja säännöissä: puskaparkkeeraus on ensisijaisesti ajoneuvossa tapahtuvaa tilapäistä yöpymistä, kun taas puskaleiriytyminen tarkoittaa matkailuajoneuvon tai teltan ympäristön valtaamista leirielämällä (tuolit, markiisi, grilli).
Puskaparkkeeraus
Määritelmä: Matkailuautolla, -vaunulla tai retkeilyautolla yöpyminen virallisten leirintäalueiden ulkopuolella (esim. levikkeet, metsätiet, parkkipaikat).
Toiminta: Pysähdytään, nukutaan autossa ja jatketaan matkaa. Autoa ei "levitetä" ympäristöön.
Säännöt: Suomessa ajoneuvossa yöpyminen on yleensä sallittua siellä, missä pysäköinti on sallittua, kunhan se ei aiheuta haittaa tai rikkoo järjestyssääntöjä.
Puskaleiriytyminen
Määritelmä: Leiriytyminen maastoon tai luontoon, usein teltoilla tai niin, että matkailuauto "leiriytyy" ympäristöön.
Toiminta: Tuodaan esille leirituoleja, pöytiä, markiisi tai grillataan.
Säännöt: Leiriytyminen toisen maalle vaatii aina maanomistajan luvan (jokamiehenoikeus ei kata leiriytymistä), ja maastoon ajaminen moottoriajoneuvolla on kielletty ilman lupaa.
Tiivistetty ero
Puskaparkki: "Yövyn autossa ja lähden aamulla."
Puskaleiriytyminen: "Asetun taloksi tuoleineen ja grilleineen."
Molemmat ovat ilmaisia, mutta vaativat ympäristön kunnioittamista eikä niihin saa sisältyä roskaamista.
Eipä ole ongelmia tänä talvena ollut keskisuomessakaan.Ei ole lunta.
Eipä siinä mitään haastavaa ole ollut. Talvisin ollaan oltu öitä kylpylöiden P-paikoilla ja joskus ollaan jonkun kaupan tms. alueen pihassa.
Luvallisia parkkipaikkoja on joka paikassa, voihan sitä yöpyä vaikka kaupungilla kadun varrella. Näin ollaan muutama kerta tehtykin. Vuosi sitten talvipuskaparkki oli Kemin vierasvenesataman P-paikka, sitä ennen samalla reissulla Rovaniemellä Kesätekemisen keskus Roiskeen P-paikka.
Tuo venesatamien parkkipaikkoja käyttö yöpymiseen ei ole oikein salittu!
Ompas...
Vain pieni vähemmistö parkkeeraa varsinaisissa puskissa, saati kenenkään mailla. Puskaparkki on melkoisen harhaanjohtava nimitys, joku kieliniekka saisi keksiä paremman.
Vapaaparkki
Omatoimiparkki
Sooloparkki
Reissupysäkki
Luvallinen yöpymispaikka
Kansainvälisemmin ymmärrettäviä:
Dry Camping
Overnighting
Stealth Camping
Moochdocking
Lot-docking
Kyllä niitä näkee varsinkin heinäkuussa paljonkin. Kaikenlaista sotkijaa ja aivan rantaan paskojia riittää.
Norjassa kun nämä ryönäilijät paskoo tunturipurojen viereen ja ihmiset ottaa käyttöveden alempaa. Ei ihme että Senjallakin jo karavaanareille paikalliset keskisormea näyttää
Senjalla ja Lofooteilla käy järjetön määrä karavanareita. Asiaa ei edes ymmärrä, ennen kuin käy siellä itse pahimpaan sesonkiaikaan.
Ei yksinkertaisesti heinäkuussa noihin paikkoihin mahdu.
Sitten ihmetellään kun leirialueella on kallista ja niitä lopetetaan kannattamattomina.
Nää puskaanpaskantajat ei ymmärrä, että ne leirialueet on heitä varten. On aikamoinen ero olla jossain kemin satamassa tai jossain kaupugin keskustan laidalla hautausmaan parkilla kun hyvällä leirialueella. No puskaanpaskantajien ikäjakauma on kyllä aika korkee. Laitetaan vanhoilla päivillä niin iso (omasta mielestä) auto ettei sillä osata ajaa muuten kuin suoraa motaria kaupungista toiseen ja tuurin parkkipaikalle mutta ei sielläkään leirialueelle.
Ennen olimme aina caravanalueilla yltä mutta enpä viitsi enää maksaa siitä että saa jokin taudin vessoista, niin paskasia vessoja ettei hotsita käydä, se että käyttäjät hän niitä sotkee mutta kyllä sen näkee että syksyllä on ovet vaan pistetty lukkoon ja keväällä avataan eikä ole tehty perussiivousta, samoin on suihkujen laita, limainen suihkuverho roikkunut viimeiset kymmenen vuotta ja lattiakaivossa edellis kesän töhnät.
Siksi nykyään ainoastaan ns. puskaparkki.
Jos kyseessä on pelkkä yöpyminen myöhäisestä illasta aamuun, niin miksi maksaisit leirintämaksuja ja miksi edes etsisit campingia?
Me oleskelemme myös puskaparkeissa siksi koska rakastamme lähes joka reissulla pois lukien luontopolut joihin tutustumme ja jos ei ole vesistöä lähellä.
Etsiydymme siis lähes aina paikkoihin missä viime kalastaa ja kalastusmahdollisuus ihan vieressä tai pienen kävelymatkan päässä. Usein myös vene+traileri mukana mutta leirintäalueilla emme mene koska siellä ko. harrastukset vaikeampi toteuttaa.
Miksi pitää puskaan paikantaa kun suurimmassa osassa autoista on vessa.
Mikä ero on siinä jos auto pysäköity leirintäalueelle tai puskaparkkiin? Mistä se suuri ero syntyy.
Ero syntyy kateudesta. Toisilla on vapaus, toisilla ei.
Omaan vessaan paikantaminen on hölmöä, kun puskat on siitä vielä ihan tyhjät.
Me paneskelemme myös puskaparkeissa siksi koska rakastelemme lähes joka reissulla...
Räsänen ei tykkää miespareista!
Aivan, eräät on vangittuna sininen pieneen ruutuun. Neljä metriä seuraavaan matkailuauton tai -vaunuun ja keula tielle päin.
Me puskaparkeissa saamme olla miten lystäämme. Ovesta on sateella kiva lorotella rakko tyhjäksi
Siinä me vaimon kanssa ollaan Räsäsen kanssa samaa mieltä...! Heteroparit karavaanareissa taitaa olla poikkeavaa...?
Jaa, onko sulla mies vaimona?
Mistä päättelet, että olen mies? Ehkä ollaan naispari??
Niinpä. Me omistetaan täysin varustetu talvikelpoinen auto ja ollaan pitkälle omavaraisia myös sähkön suhteen. Siksi tarvitaan leirintäalueiden palveluja kerran - joskus jopa kaksi kertaa viikossa.
Kämppärien maksut jo kahdelta 40-50 e vuorokaudessa. Meidän mielestä sen voi käyttää tarpeellisempaankin, vaikka 2,50 euroa litra maksavaan dieseliin.
Ollaan ihan heteropari, sillä vaimoni on transnainen.
Räsänenkin tykkää.
Jos miesparista toinen pukeutuu mekkoon ja sukkahousuihin, on se ihan heterosuhde sitten.
Noiden puskaparkkiin läheisyydessä luonto kiittää. Tulee monimuotoinen ekosysteemi kun karavaanarit käy lannoittamassa metsää.
Ureaa ja lantaa niin kyllä kasvaa puut ja pensaat hyvin
Jopa on tyhmää juttua. Puskapaskalla käyvät lähinnä henkilöautoilijat, karavaanareille puskiin paskantaminen ei ole tarpeen. Joskus fillarireissulla ollut pakko kokeilla, ei toellakaan ole kivaa..
Kusella käy pihalla joka äijä, liikkuipa millä vaan.
Minä en karavaanarina ikinä käytä auton vessaa. Se on niin puhdas että vessan säiliössä voi vaikka kahvi että kuljettaa.
Hyvin on onnistunut 24h liikenneasemien P paikoilla, samalla voi käydä syömässä ja hakemassa matkaevästä.
Siellä missä rekkamiehet nukkuu toimii karavaaranillekin.
Kesällä toki hellpompaa ja paikkoja riittää.
Puskaparkissa ei ole sähköpistoketta, pitää huolehtia auton akuston riittävyys!
Kaikilta ei onnistu nukkuminen noissa paikoissa, herkkäuniset ei saa nukuttua. Minä kyllä nukun vaikka tiejyrän vieressä
Samoista paikoista minä varastan WC paperit.
Ei onnistu nukkuminen minultakaan, siksi joku ABC:n piha vain poikkeustapauksissa. Rekan nupin äänieristys on muuten ihan eri luokkaa kuin matkailuauton ja vaunun.
Minä en me e ABC pihalle ikinä nukkumaan. Kaiken maailman bensalenkkarit huudattaa romujaan. Ennemmin ajan johonkin metsäautotielle, aina joku muu paikka löytyy.
Karavaanarit on ahkeria metsien lannoittajia. Taimikot kasvaa hyvin.
En kyllä ymmärrä miksi ei saisi portapottaa tyhjentää esim johonkin puun juurelle tai pajupuskaan. Sen ymmärrän ettei mihinkään järven rantaan tai rannan läheisyyteen tai ojien ja purojen läheisyyteen saa tyhjentää.
Metsään kun tyhjentää mistä ei voi valua vesistöön niin mielestäni ole mitään haittaa. Näin tee itse aina ja vaikka olen jo lähellä kotia niin pysähdyn tyhjentämään portapotan.
Niin, tuskinpa tuosta on haittaa enempää kuin auton pesusta omassa pihassa. Siltikään en tyhjennä kasettia luontoon...
Miten tuollaista voi edes verrata auton pesuun. Jos pesee auton pesuaineen kanssa niin onhan se vahingollisempaa kuin pelkkä urea mitä portapotasta puskaan kippaa.
...eli ihan sama käykö puskasa kusella ja lorottaako portapottaan ja kippaa sitten sen puskaan.
Sitä juuri tarkoitin. Tosin portapotasta päätyy luontoon myös kemssanesteet, mutta nekään ei taida olla mitään ympäristömyrkkyä.
Pesen autoni ja oikeastaan kaikkea mahdollista tällä: https://www.tokmanni.fi/car-go-4-l-6430021442413
Parhaita - jos lie paras pesuaine, mitä markkinoilta löytyy...
Minähän en käytä kemssanesteitä siksi lippaan luontoon kemssan koska autoilijat kuseksii paljon enemmän teiden varsille koska puuceet on lähes kaikki poistettu kun ne rikotaan ja sotketaan.
Miksi puhut paskaa? Kemssanesteitä on pakko käyttää, pelkkä kusi pilaantuu alle vuorokauden ja haju on hirveä.
Joo mutta kun tyhjennän portapotan usein ja ei vaan minun portapotta haise niin pahalle että se olisi ongelma.
Sinun hajuaisti ei mahda olla paras mahdollinen.
Ei ole hajuaistissa mitään vikaa. Portapotassa kusi säilyy juomakelpoisena 3-4 vuorokautta.
Se keltainen litku on parempaa kuin punainen.
Talvimatkailu asunto- tai retkeilyautolla on kasvava trendi Suomessa, ja moni harrastaa sitä ympäri vuoden. Suomessa oli vuoden 2022 lopussa rekisterissä noin 130 000 matkailuajoneuvoa, joista puolet on matkailuautoja. Tarkkaa tilastoa pelkistä talvireissaajista ei ole, mutta talvimatkailu erityisesti Lapin hiihtokeskuksiin on suosittua.
Haasteet talvella puskaparkissa
Puskaparkkeilulla eli vapaalla yöpymisellä tarkoitetaan yöpymistä muualla kuin virallisilla leirintäalueilla tai matkaparkeissa. Talvella tämä tuo mukanaan erityisiä teknisiä ja käytännön haasteita:
Sähkön riittävyys: Kylmyys ja pimeys kuluttavat hupiakkujen kapasiteettia huomattavasti nopeammin kuin kesällä. Lämmitys ja valaistus tarvitsevat jatkuvasti virtaa.
Vesijärjestelmät: Jäätymisvaara on suurin riski. Vesitankit ja putket voivat jäätyä, jos auto ei ole riittävän eristetty tai tasaisesti lämmitetty.
Ajo-olosuhteet ja pysäköinti: Pienet metsätiet voivat olla auraamattomia tai liukkaita, mikä tekee sopivan paikan löytämisestä vaikeaa. Jarrutusmatka on lumella merkittävästi pidempi.
Lumen luonti: Auton katto ja ympäristö on puhdistettava lumesta säännöllisesti ilmanvaihdon varmistamiseksi ja painon vähentämiseksi.
Kaasun kulutus: Jos auto lämpiää kaasulla, pullot tyhjenevät pakkasella nopeasti, ja niiden vaihtaminen "puskassa" vaatii hyvää ennakointia.
Mitä kannattaa ottaa huomioon?
Sallitut paikat: Yöpyminen on sallittua esimerkiksi levähdyspaikoilla ja julkisilla parkkipaikoilla, mutta leiriytyminen eli tavaroiden levittäminen auton ympärille vaatii maanomistajan luvan.
Varusteet: Mukaan tarvitaan lumilapio, hiekoitushiekkaa tai ketjut, ylimääräistä kaasua ja riittävästi lämmintä vaatetta.
Akun lataus: Jos aurinkopaneelit eivät tuota virtaa talvella, akkuja on ladattava ajamalla tai aggregaatilla.
Puskaparkkeilu on Suomessa pääsääntöisesti sallittua, kunhan noudatat tiettyjä sääntöjä ja erotat toisistaan yöpymisen ja leiriytymisen. Talvella puskaparkkeilu voi tuoda merkittäviä säästöjä, mutta se vaatii tarkempaa kuluoptimointia.
Onko puskaparkkeilu sallittua?
Suomessa säännöt perustuvat siihen, missä ajoneuvo sijaitsee ja miten sitä käytetään:
Yöpyminen (Sallittua): Ajoneuvon sisällä nukkuminen on sallittua esimerkiksi levähdyspaikoilla, yleisillä parkkipaikoilla ja kadun varressa, jos pysäköintiä ei ole erikseen kielletty.
Leiriytyminen (Rajoitettua): Toiminta, jossa tavaroita (kuten tuoleja tai grillejä) levitetään auton ympärille, katsotaan leiriytymiseksi. Se vaatii aina maanomistajan luvan.
Yksityisalueet: Maastoon pysäköimiseen tai yksityisteiden päihin majoittumiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Jokamiehenoikeudet: Nämä koskevat pääasiassa lihasvoimin liikkumista. Moottoriajoneuvolla liikkuminen ja pysäköinti luonnon helmaan ilman lupaa ei kuulu perinteisten jokamiehenoikeuksien piiriin.
Säästöpotentiaali talvella
Puskaparkkeilun suurin taloudellinen hyöty on majoitusmaksujen välttäminen, mutta talvella kulurakenne muuttuu.
Kuluerä Leirintäalue / Matkaparkki Puskaparkki
Majoitusmaksu n. 25–50 € / vrk 0 €
Lämmitys Sisältyy usein hintaan (sähkö) Kaasun tai dieselin kulutus kasvaa
Sähkö Rajaton (jos kuuluu hintaan) Riippuu akuista / aurinkopaneeleista
Huolto Kemiallisen WC:n tyhjennys kuuluu hintaan Maksulliset tyhjennyspisteet (n. 5–10 €)
Me reissataan. Pari vuorokautta menee hienosti kunnollisella akkukapasiteetilla ja kaasulla. Tänä talvenakin jo monet reissut ilman ongelmia. Ainoa ero plussakeleihin se, että pärjätään "kantovesillä".
Tuli taas kolme vuorokautta reissuttua. Puskaparkeissa yövyimme koska ei ole auki vielä matkaparkit eikä läheskään kaikki leirintäalueet.
Tämä vuonna jo yövytty autossa 27 yötä. Luontopolkuja kierretty, kansallispuistoja ja Länsirannikon kaupunkeja.
Auto on 2006vm dethleffs. Vesitankki vielä käyttämättä koska yöllä pakkasia. Kanisteri esillä mennään eikä se ole ongelma.