Mannerheim korotti Mäntän tehtaiden patruunan Gösta Serlachiuksen kertaheitolla siviilimiehestä everstiluutnantiksi ja Rudolf Waldenin luutnantista everstiksi ja vuotta myöhemmin kenraalimajuriksi. Mannerheimillahan oli tapana hyysätä "sopivia" tuttujaan ja vuoden 1918 käänteissä ylenteleminenkin oli aina mielivaltaista touhua.
Walden erosi Venäjän armeijasta kepulikonstein
S. 39: "Kun muu ei auttanut, ryhtyi Walden hankkimaan lääkärintodistusta saadakseen sen perusteella eron. >>Tämä ei suinkaan ollut helppo tehtävä>>, hän kertoo ja jatkaa: >>monen vastoinkäymisen jälkeen käännyin lopulta professori Holstin puoleen, joka aina ystävällisenä ja hyväsydämisenä käsitti tilanteen. Hän antoikin minulle todistuksen, joka juuri ja juuri kävi lääkärintodistuksesta ja jossa oli sen verran aihetta pataljoonamme lääkärille, että hän saattoi antaa minulle virallisen todistuksen sotapalvelukseen kelpaamattomuudestani.>>
S. 47 kerrotaan kuinka aliluutnantti Walden erotettiin invalidina virastaan ja neljän vuoden kuluttua tapahtumasta, Suurlakon jälkeen, hän sai vielä eläkkeen! Aika hyvä suoritus kapinoivalta 28 vuotiaalta aliluutnantilta.
S. 141-141 kerrotaan kuinka "Valtionhoitaja-ylipäällikkö Mannerheim antoi myös näkyväisellä tavalla tunnustusta sotaministeri Waldenin työlle myöntämällä hänelle vapaussodan alkamisen vuosipäivänä tammikuun 28 p:nä 1919 I:n luokan vapaudenristin sekä korottamalla hänet Tampereen valloituksen vuosipäivänä huhtikuun 6 p:nä kenraalimajuriksi."
Waldenille olikin kaluunat tarpeen, sillä häntä ei aina päästetty edes sotaministerinä ollessaan Sotaministeriöön! (s.141) Asiasta on hänen itsensä kirjoittama "kiitoskäskykirje". Kehuja sai kyseinen vartiomies ja hänen esimiehensäkin!
Waldenista on erittäin perusteellinen elämänkerta Einar W Juvan (Juvelius) kirjoittamana.
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
---
Fasaaniksi sanottiin Venäjän armeijan esikunnissa olleita vakanssien kyttääjiä, jotka ei koskaan olleet ruutia edes haistelleet. Ne kyttäili vaan ylennyksiä ja parempia vakansseja. Olisiko tuollainen fasaani ollut M:n "sapelinkiillottaja"?
Kustaa Mannerheimon sapeli oli kuulemma kiiltavä ja puhdas. Hän joutui eroamaan 1918 muutaman kiusallisen asian takia. Hän teki eräästä "fasaanista" majurin ja antoi sille vielä vapaudenristin ja se oli jääkäreille liikaa!
Mannerheimin eron syyt 1918 kerrotaan tuossa Suurta unta -kirjassa aika hyvin sivuilla 141-146.
Päälimäisinä syinä on nähty armeijan uudelleenjärjestelyt ja suhteet Saksaan. Tässä järjestyksessä. Sitä järjestelmää arvosteltiin kovasti, joka oli päässyt muodostumaan päämajan ympärille. Kerrottiin kuinka M:n ympärillä liikkui henkilöitä jotka eivät täyttäneet tilanteenedellyttämiä vaatimuksia. Ylennyksiä korkeisiin virkoihin arvosteltiin. Siviilejä ja ruotsalaisia asetettiin korkeisiin virkoihin ja vanhaan Suomen sotaväkeen kuuluneita upseereita ylennettiin ansiottomasti. Jääkäreitä ja saksalaisia syrjittiin. Viimeinen niitti oli Mannerheimin langon nimittäminen Michael Gripenbergin ylennys majuriksi.
s. 143 "Gripenberg ei ollut "haistanut ruutia" vaan toimi päämajassa lähinnä poliittisissa tehtävissä. Kun hänelle vielä myönnettiin Vapaudenristi, oli myrsky vesilasissa valmis. Venäjällä nimitettiin esikuntiin pesiytyneitä upseeeita "fasaaneiksi", koska näiden pääasiallisena harrastuksena usein oli oman sotilasuran edistäminen."
Gustafsson Paul: Suurta unta, Kirjayhtymä 1992, 460 s.
Walden erosi Venäjän armeijasta kepulikonstein
S. 39: "Kun muu ei auttanut, ryhtyi Walden hankkimaan lääkärintodistusta saadakseen sen perusteella eron. >>Tämä ei suinkaan ollut helppo tehtävä>>, hän kertoo ja jatkaa: >>monen vastoinkäymisen jälkeen käännyin lopulta professori Holstin puoleen, joka aina ystävällisenä ja hyväsydämisenä käsitti tilanteen. Hän antoikin minulle todistuksen, joka juuri ja juuri kävi lääkärintodistuksesta ja jossa oli sen verran aihetta pataljoonamme lääkärille, että hän saattoi antaa minulle virallisen todistuksen sotapalvelukseen kelpaamattomuudestani.>>
S. 47 kerrotaan kuinka aliluutnantti Walden erotettiin invalidina virastaan ja neljän vuoden kuluttua tapahtumasta, Suurlakon jälkeen, hän sai vielä eläkkeen! Aika hyvä suoritus kapinoivalta 28 vuotiaalta aliluutnantilta.
S. 141-141 kerrotaan kuinka "Valtionhoitaja-ylipäällikkö Mannerheim antoi myös näkyväisellä tavalla tunnustusta sotaministeri Waldenin työlle myöntämällä hänelle vapaussodan alkamisen vuosipäivänä tammikuun 28 p:nä 1919 I:n luokan vapaudenristin sekä korottamalla hänet Tampereen valloituksen vuosipäivänä huhtikuun 6 p:nä kenraalimajuriksi."
Waldenille olikin kaluunat tarpeen, sillä häntä ei aina päästetty edes sotaministerinä ollessaan Sotaministeriöön! (s.141) Asiasta on hänen itsensä kirjoittama "kiitoskäskykirje". Kehuja sai kyseinen vartiomies ja hänen esimiehensäkin!
Waldenista on erittäin perusteellinen elämänkerta Einar W Juvan (Juvelius) kirjoittamana.
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
---
Fasaaniksi sanottiin Venäjän armeijan esikunnissa olleita vakanssien kyttääjiä, jotka ei koskaan olleet ruutia edes haistelleet. Ne kyttäili vaan ylennyksiä ja parempia vakansseja. Olisiko tuollainen fasaani ollut M:n "sapelinkiillottaja"?
Kustaa Mannerheimon sapeli oli kuulemma kiiltavä ja puhdas. Hän joutui eroamaan 1918 muutaman kiusallisen asian takia. Hän teki eräästä "fasaanista" majurin ja antoi sille vielä vapaudenristin ja se oli jääkäreille liikaa!
Mannerheimin eron syyt 1918 kerrotaan tuossa Suurta unta -kirjassa aika hyvin sivuilla 141-146.
Päälimäisinä syinä on nähty armeijan uudelleenjärjestelyt ja suhteet Saksaan. Tässä järjestyksessä. Sitä järjestelmää arvosteltiin kovasti, joka oli päässyt muodostumaan päämajan ympärille. Kerrottiin kuinka M:n ympärillä liikkui henkilöitä jotka eivät täyttäneet tilanteenedellyttämiä vaatimuksia. Ylennyksiä korkeisiin virkoihin arvosteltiin. Siviilejä ja ruotsalaisia asetettiin korkeisiin virkoihin ja vanhaan Suomen sotaväkeen kuuluneita upseereita ylennettiin ansiottomasti. Jääkäreitä ja saksalaisia syrjittiin. Viimeinen niitti oli Mannerheimin langon nimittäminen Michael Gripenbergin ylennys majuriksi.
s. 143 "Gripenberg ei ollut "haistanut ruutia" vaan toimi päämajassa lähinnä poliittisissa tehtävissä. Kun hänelle vielä myönnettiin Vapaudenristi, oli myrsky vesilasissa valmis. Venäjällä nimitettiin esikuntiin pesiytyneitä upseeeita "fasaaneiksi", koska näiden pääasiallisena harrastuksena usein oli oman sotilasuran edistäminen."
Gustafsson Paul: Suurta unta, Kirjayhtymä 1992, 460 s.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Silkkaa pötyä.Avaaja on sekä typerä valehtelija että muuten asiantuntematon.
Wallden ja Serlachius kunnostautuivat Valkoisen Armeijan huollossa aivan erityisesti.
Siksi Mannerheim ylensi heidät pikavauhtia tehtäviä vastaaviin sotilasarvoihin,kuten niin monet muutkin siviilit, tsaarinupseerit, ruotsalaiset,saksalaiset ja ennen kaikkea jääkärit.
Mannerheim erosi itse 31.5. 1918,koska ei hyväksynyt armeijan asettamista sakslaisten johtoon ja valvontaan.
Hän olisi ollut ylipäällikkö, jolla oli oikeus allekirjoittaa saksalaisen esikuntapäällikön laatimat käskyt.
Käytännössä koko Vapaussodan Päämajan henkilöstö erosi Mannerheimin mukana
<<Silkkaa pötyä.Avaaja on sekä typerä valehtelija että muuten asiantuntematon.<<
Nyt sitten erittelet MIKÄ on PÖTYÄ ja mikä on VALHETTA!
Jokaisessa esittämässäni kohdassa on mainittu lähde, vieläpä sivunumeroineen.
Juva, Einar W.: Rudolf Walden. WSOY. Porvoo. 1957
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Walden
https://fi.wikipedia.org/wiki/Einar_W._Juva
Täältä voi ottaa lisää, mutta tuskinpa mitää uutta tuohon Juvan =Juveliuksen kirjaan lisättävää.
Seppälä, Raimo: Rudolf Walden: Isänmaan mies. Otava. Helsinki. 1981
Tämä muistelija vielä lisäksi, hän varmaankin tietää mistä kirjoittaa:
Gustafsson Paul: Suurta unta, Kirjayhtymä 1992, 460 s.
Idiootilla ei ole tietenkäänkykyä erottaa totta ja valetta toisistaan.
Mannerheim erosi 1918 , kuten olen kuvannut ja ylenteli kuten olen kuvannut. Hänellä oli siihen oikeus ylipäällikkönä. Ylennyksillä hän sitoi taitavasti hajanaisen armeijan upseeriston omaan henkilöönsä.
Mannerheimin lanko oli entinen tsaarin armeijan ratsumestari. Ylennyksessä majuriksi ei ollut
mitään erikoista. Mannerheim ylensi mm. jääkäri Talvelan kahdessa kuukaudessa majuriksi ja saksalaisen kapteeni Ausfeldin suoraan everstiksi.
Mannerheimillahan oli tapana hyysätä "sopivia" tuttujaan ja vuoden 1918 käänteissä ylenteleminenkin oli aina mielivaltaista touhua.
Eversti Paul Linder ei saanut Talvisodassa Marskilta mitään vakanssia ja lähti Ruotsiin. Linderin mukaan Mannerheim oli sanonut tälle, hänen vaatiessaan rykmenttiä tai jotain joukkoa komennettavakseen, -Et saa, sanoi teme hevytön mies. Meistä ei kumpikaan pystyisi komentamaan rykmenttiä ei edessä eikä takana.
Linder pyysi jotain muuta hommaa kuin mitalien jakoa, olihan hän sentään eversti. Tähän Mannergeim oli sanonut: - No jaa, minähän sinut everstiksi korotin, kun en voinut kapteenin kanssa ryypätä.
Ilmari Turja Arkistot auki, s. 254-257
Eversti Paul Linder oli Mannergeimin tuttuja Pietarin ajoilta. Linder toimi Ilmari Turjan kertoman mukaan Suomen Kuvalhden avustajana 1930 -luvulla. Linder julkaisi kirjankin Keisarillisen kaartin upseerina, Otava 1938
Hän kertoi Mannerheimistä kuinka "Silloin Pietarissa hen oli teys rumpali, nyt hen on teelle kuin yks kukko tunkion peelle"
Ilmari Turja Arkistot auki, s. 249-250
Raali kuin raali, vaikkapa korpraali!
"Konni Zilliacuksen poika Laurin Zilliacus, jolla oli tukenaan kunnioitusta herättävä siviiliura - oppikoulun rehtori, insinööri, kirjailija ja Melbournen kunniatohtori - sai lokakuussa 1941 korpraalin arvon. Kahta kuukautta myöhemmin hänet ylennettiin siitä suoraan vänrikiksi, vaikka hän ei ollut suorittanut asevelvollisuutta lainkaan."
Lähteenä Touko Perko TK-miehet Jatkosodassa. s.167
Suomen ruotsalaiset pyrkyrit kahmi tässäkin lajissa potin. Hieman myöhemmin tämä Laurin kunnostautui maanpetturuusasioissa eli oli puuhamiehenä perustamassa pakolaishallitusta Tukholmaan Ryhmä 33 aktivistina. Eipä tuomittu maanpetoksesta sotalakien mukaisesti...
Pakolaishallitusta vehkeiltiin Tukholmaan ainakin kahteen otteeseen, Ryhmä 33 toimi virallisen hallituksen selän takana aiheuttaen vahinkoa sotaakäyvälle maalleen! Siinäpä meillä onkin oikeat isänmaanystävät: Tietysti asialla oli jälleen kerran Suomen ruotsalaiset.
Kalle Lehmus: Kolme kriisiä Weilin Göös 1971
Tässä Kalle Lehmuksen mainiossa kirjassa on kerrottu hyvinkin tarkkaan tuon enemmistöltään Suomen ruotsalaisista tunnetuista kansalaisista koostuneen porukan, ryhmä 33:n, puuhailut virallisen valtiovallan selän takana Suomen käydessä sotaa NL:a vastaan. Tämä toiminta ja varsinkin sen julkituominen ensin Tukholmalaisessa sanomalehdessä vahingoitti Suomea tavattomasti tuona vaikeana aikana.
Sama porukka puuhasi jopa pakolaishallistusta Tukholmaan ja vieläpä kahteenkin otteeseen!
Päälimäisenä puuhamiehenä asian julkisaattamisessa Ruotsin lehdistöön oli kirjan mukaan "pakottavaa toimintatarvetta poteva tohtori Laurin Zilliacus". Mitähän sukua lieneekään "Etuilijan edessä" olevalle Zilliacukselle... ;-)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Benedict_Zilliacus
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/kekkosen-kelkankaanto.html
Tämä systeemi toimii latinomaissa. Diktaattori Somozaa nimitettiin "kansakunnan isäksi". Hänellä oli kymmeniä lehtolapsia. Monet hyviin virkoihin pyrkivät tarjosivat tyttäriään diktaattorille kiihokkeeksi edistääkseen uraansa.
Tuo tietojen vuotaminen Ruotsin lehdistölle kriittisillä hetkillä oli tosiaan suorastaan tahallista Suomen puolustautumisen sabotointia.
Asia on jäänyt lähes vaietuksi hävityn sodan vaimentamana ja myös koska se oli jopa suomenruotsalaisille piireille häpeällistä.