TV:ssa Lasse Lehtinen kertoi noin viikko sitten hauskan jutun liittyen Mannerheimin ratsastajapatsaan lanseeraukseen. Siitä hevosesta kun käytiin aikoinaan kovasti keskustelua, että astuuko se oikein ja tölttääkö se, vai miten se Käthy oikein astelee ja kulkee...
Seppo Hovin kanssa jutustellessaan hän kertoi kuinka ratikassa vanha mummo, ehkäpä isoäiti, kysyi pojalta, että kenenkäs patsas se tuossa onkaan. Poika sanoi, että Mannerheimin ja mummo näytti hyvin tyytyväiseltä kunnes poika jatkoi, että "Kuka on sen selässä?"
Saattoi olla ehkä tämä jakso:
https://areena.yle.fi/1-50409122
Lasse Lehtinen, Seppo Hovi ja suurten ikäluokkien nuoruusvuodet
Seppo Hovin kanssa jutustellessaan hän kertoi kuinka ratikassa vanha mummo, ehkäpä isoäiti, kysyi pojalta, että kenenkäs patsas se tuossa onkaan. Poika sanoi, että Mannerheimin ja mummo näytti hyvin tyytyväiseltä kunnes poika jatkoi, että "Kuka on sen selässä?"
Saattoi olla ehkä tämä jakso:
https://areena.yle.fi/1-50409122
Lasse Lehtinen, Seppo Hovi ja suurten ikäluokkien nuoruusvuodet
Vastaukset 35
Vanhimmat
Seppo Hovin kanssa jutustellessaan hän kertoi kuinka ratikassa vanha mummo, ehkäpä isoäiti, kysyi pojalta, että kenenkäs patsas se tuossa onkaan. Poika sanoi, että Marski ja mummo näytti hyvin tyytyväiseltä kunnes poika jatkoi, että "Kuka on sen selässä?"
Maaseudulta maailmalle
Jakso 2: Rautalankaa ja piikkilankaa
Kohdasta 32 min eteenpäin ja vitsi kohdassa 33.05
https://areena.yle.fi/1-50265862
Lasse Lehtisen paras vitsi on hän itse; ei sitä esiintymistä jossa tämä kylmän sodan aikainen poliittinen broileri ei mainitsisi jumalansa Väinö Tannerin nimeä ja vittui-
lisi jälkiviisaasti Kekkoselle. -Miesnarsisti paraastaan.
Lasse Lehtinen on mallikas Savon sosialisti, omaa erinomaisuuttaan hetkeksikään unohtamatta ja Kekkosen ylivoimaisuutta sosialidemokraatteihin verrattuna loputtomasti kipuillen.
Surkuhupaisesti yritetään löytää SDPn tyynyreistä noita työväenluokan suuria sankareita uudelleen kirjoitettuun historiaan sopiviksi.
Sketsikäsikirjoittajaksi yltävät kyvyt ja näkökulman ahtaus jättävät nuo tuotokset omaan arvoonsa.
Täällä Espoossa Lehtistä on pidetty Westendin sosialistina.
Kuopiosta tulleita suurmiehiä.
Paavo Lipponenkin löysi itsestään aatelisverta.
Erkki Toivanen esitti olemustaan: "Savolaissontaa silkkisukissa".
Kekkonen oli niinkin tyhmä, että meni jops Rytin hautajaisiin. Tannerin hautajaisista jo älysi pysyä pois.
Tanner oli suurmies Kekkoseen verrattuna.
Kekkosesta tykkäsi itse Stalinkin, Tanneria kohtaan oli leppymätön viha.
Mahtoiko Kekkonen tavata sitä Gruusialaista maantierosvoa kertaakaan?
Tanneria vihattiin koska hän oli tärkein mies Suomen säilyttämisessä ITSENÄISENÄ. Toki hänkin jo horjui 1944 Juhannuksena, päälahtarin ohella, mutta Linkomies olikin suuri ROOMALAINEN ja ei horjunut.
Tanner luonnehti itseään mensevikiksi tervehtiessään ensimmäistä kertaa Stalinia.
Stalin,joka oli tuhonnut vast-ikään kaikki tunnistamansa mensevikit,piti luonnollisesti tuollaista kommentointia äärimmäisen röyhkeänä pilkantekona,jonka merkitystä vielä lisäsi se että sen lausui vähäisen naapurivaltion delegaatti.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää,että hän arvosti Urho Kekkosen realiteettien tajua ja rohkeutta,joka tuli ilmi esimerkiksi Kremlin illalliskutsuilla käydyn viini-episodin yhteydessä.
Lopultakin saatiin neuvoteltua YYA-sopimus,eli tuo Paasikiven diktaatti!
"Tanner luonnehti itseään mensevikiksi tervehtiessään ensimmäistä kertaa Stalinia."
Tämä on Paasikiven (päiväkirjoissaan ?) kertoma juttu, jossa vastuu on lukijalla. Luultavasti panettelua.
Tanner lienee tavannut tämän Gruusialaisen maantierosvon jo 1917 täällä Suomessa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin#Suomi_ja_Stalin
Aloituksen vitsi on ikivanha. Lehtisen ja Hovin ohjelma on tylsää lepertelyä vailla vertaa.
- Oli siel vielä ketomus siitä, että vanhan mnnerheiemin ruotsalainen, muka rikas, tyttöystävä vaati jälkikäteen suomen hallitukselta kulukorvuksia manerheimin viihdyttämisestä !! Ja ne maksettiinkin kaikessa hiljaisuudessa..
- Köyhiä nuo ruotsalaiset perijättäret sitten olikin !!
Korkea Maine täs meinaa...
Kovasti pitää koulupudokkaankin yrittää...
Marskin viimeine rakkaus tosiaan vaati Mannerheimilta takaisin rahoja, joilla oli maksanut pariskunnan kuluja, mutta myös Marskin muistelmien kirjoittamista.
Marski taas katsoi, että yhteisessä pesässä ei ollut lainoja.
Tarina korvauksen vaatimisesta Suomen hallitukselta elää sitkeästi. Sellaista velvoitetta ei tosin ollut ja Marski ehti saada hyvät rahat ennakkoina muistelmistaan.
mannerheiminen oli aina veloissa, kun ei osannut käyttää rahaa, vaan tuhlasi tarpeettomaan hienosteluun. vanhanakin oli sitten rahapulassa nuuka póika,
esim. sitten yritti köyhällä ruotsalais mummolla maksattaa elintasoaan,,, ( kun uskoi että mummo oli rikas.. lienee mummo valehdellu omaisuuttaan, jne.. että mannerheiminen tuli peteryksi viel vanahanakin !! ).
mutta tuo köyhä mummo vaati suomen hallitukselta viihdytys korvausta.
-- nuuka köyhä opportunisti mummo ruotsissa !!
Hölynpölyä.Mannerheim oli nuuka mies vaimonsa perinnön tuhlattuaan.
Tosin inflaatio söi hänen kansalaislahjana saamaansa pääomaa ja Kirkniemen kartanon ylläpito tuli kalliiksi.Muistelmien kirjoittaminenoli kallista puuhaa,kun piti palkata apulaisia töihin.
Kreivitär Arco oli noin viisikymppinen, Wallenberg-miljardöörien sisko ja hyvin varakas putsattuaan mm. ensimmäisen miehensä avioerossa.
Koulupudokas on aikamoinen viihdyttäjä ylivertaisessa typeryydessään.
Luulet vaan,,, ja selvästi köyhä oli tuo wallenberg suvun hylkäämä mummo, kun ruinasi viihdytyspalkkiota suomen hallitukselta.
monet rikkaat on huonolla elämällä tuhlanneet suuretkin omaisuude!!
Ja ahneus ja ylimielisyys silti kukoistaa vaan... mitään eivät ahneet opi.
Ja huvttavinta on ne tavisköyhät, jotka näitä rikkaita vedättäjiä ja pervoja viel ihailee !!
Oliko toi kreivitär acro sen kuuluisan kreivi lindgrenin äiti ??
Oliko greivi lindgren mahdollisesti mannerheimin poika?
ja maksoiko suomen valtio elatusavun, ruokon kreivitär acrolle?
Kokonainen kirja kaskuja ja kommelluksia. Vain se kuuluisa puhe Lahdessa 1918 puuttuu. Siinähän kaskujen mukaan M kiitteli "Lahtipoikia" kun he auttoivat häntä lahtissa ja varkauksissa"...
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:
"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."
Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos
Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...
Mannerheimin suomenkieliset puheet 1918 ja 1919 valmisteli jääkärikapteeni Heikki Kekoni,joka toimi ylipäällikön ja valtionhoitajan adjutanttina.
Hän harjoitti Marskin lausumaan suomea edes jotenkin ymmärrettäväsit.Puheissaan hän ei siis kielivirheitä tehnyt, mutta keskustelu oli toinen asia. Ehkä juuri siksi hän vältti oman mielipiteensä ilmoittamista neuvotteluissa kertoen sen yleensä vasta jälkikäteen.
"Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle..."
Tämä tyyppi jatkaa sairasta vihjailuaan. Vapaaehtoiset ilmoittautuivat omassa tahdissaan,kuka milloinkin, ei valmiina yksikköinä. Heille oli hankittava kaikki varusteet ynnä aseet ja koulutettava heidät. Ruotsissa oli runsaan kuukauden varusmiespalvelus. Porukka ei tosiaan ollut heti rintamakypsä, vaikka mukana oli melko runsaasti upseereita ja kanta-aliupseereita.
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Kuten on jo todettu, Tanner ei ymmärtänyt mitään sotilasasioista, eikä vapaaehtoiset olleet rintamakelpoisia tuosta vain.
Pentti Airio: Sallan suunnan taistelut 1939–1940
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77492/PenttiAirio_Sallan_suunnan_taistelut.pdf
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen ja MILLOIN ne ottivat rintamavastuun Lapissa?
Sivu 32:
"esikuntapäällikkönä everstiluutnantti C. A. Ehrensvärd) otti
rintamavastuun JR 40:ltä Märkäjärvellä 28.2.1940."
Jokainen tietää kuinka Talvisota loppui 13.3.1940
Ruotsalaiset vapaaehtoiset ehti olla rintamalla n. 2 viimeistä viikkoa ja "värväys koulutus varustelu" kesti siis noin 3 kuukautta!
Parempi sekin kuin ei mitään, sillä suomalaiset ehtivät vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin estäen NL:n joukkojen pääsyn pitemmälle niiden tekemän Viipurinlahden ylityksen jälkeen.
Täsmällisesti ilmaistuna Mannerheim oli itse kasku,Suomesta karkoitettu ruotsinkielinen "ylimys",joka loi uraa tsaarien hovin pikettipoikana.
Sen verran snajua skundilla oli,että kykeni herraskaisessa mondäänisyydessään ujuttautumaan muotoutumassa olevan Suomemme maan syntyprosessiin,kun jotkut herkkäuskoiset vaikuttuivat hänen korsettinsa ja silmänluontinsa edessä.
Ei gustavia kannata moittia aivan kaikesta ,,
vaikka esim. oli antamassa ammutaan paikalla käskyn 1918, jne.. Oli valkoisen vallan palkkasoturina, jne..
omanlainen persoona hän oli.
ja hyödyksi myöhemmin oli se gustavin venäjän tuntemus ja ymmärrys suomalaisille.
Omat poltikkomme ja sotakenraalit ei oikeinn ymmärtäneet NL-venäjän laajuutta ja suuruutta.
Helposti ilman mannerheimisen gustavia olisi lyöty päätä viel pahemmin karjalan mäntyyn.....
Ei gustavia kannata moittia aivan kaikesta ,,
vaikka esim. oli antamassa ammutaan paikalla käskyn 1918, jne.. Oli valkoisen vallan palkkasoturina, jne..
omanlainen persoona hän oli.
ja hyödyksi myöhemmin oli se gustavin venäjän tuntemus ja ymmärrys suomalaisille.
Omat poltikkomme ja sotakenraalit ei oikeinn ymmärtäneet NL-venäjän laajuutta ja suuruutta.
Helposti ilman mannerheimisen gustavia olisi lyöty päätä viel pahemmin karjalan mäntyyn.....
Mannerheim pyrki Nikolajevin ratsuväkiopistoon ja loi hienon uran tsaarin armeijassa,ei hovissa.Hän oli rintamakomentaja kahdessa sodassa.
Suomessa hänet valittiin hallituksen vielä perustamattoman asevoiman johtoon.
Hän toimi ylipäällikkönä kolmessa sodassa ja kahdesti maan päämiehenä.
Kesällä-44 hän oli viimeinen valtti ja pystyi johtamaan maan rauhaan.
On se meidän kunkin omakin elämä ollut monelaista.
- On jopa hävettäviä ja ikäviä aikoja, ja sitten menestystä, tai ainakin hyvääkin aikaa....
Gustav oli menestyvä venäjän tsaarin armeijassa. Osasi sillä olla ja eteni arvossa.
Henk. koht. asiat oli hieman rempallaan. mutta toimeen tuli.
NL vallankumous ajoi gustavin suomeen, jossa tekii uran valkobandiittien palkka-soturina, ja sitten myöhemmin talvi- ja jatkosodan päällikkönä.
Tuo venäjän tuntemus ja osaaminen oli hyödyksi suomelle. ( paitsi keväällä 1944 ..).
Naisasiat sai koomisia piirteitä. Ja niin kuin tuossa yllä, - niin ruotsalais mummokin kävi vanhenevan mannerheimin kimpuun hyötyäakseen tienatakseen..
Mammona ja ahneus se vaan on tällaista !
Että kovin Traakista, trakikoomista elämä osaa olla..... ja on sitten asiaakin aina välillä.
Seura tekee kaltaisekseen,, ja tasaarin aikaan olivat luokkasysteemit tärkeitä.
Ja tuntuu näitä ylimielisten rikkaiden ihailijoita yhä vieläkin löytyvän.
Kun on selvää alamaista palvontaa, tms. ...
Vaikka tavallisiksi sälleiksi nämä on paljastuneet kaikki.
Gustav oli ikämies. Ja se sodanjohto aluksi sujui, ja loppupuolella olisi tarvinnut airon lisäksi jonkun muunkin apurin. Miten gustavin terveys reistaili? Oliko paha reuma? Ja Oliko gustavilla sukupuolitautia? Tsaarin armeijass kun käytyiin bordelleissa, niin taudit levisi ja hoitokeinot oli aika huonot. Oliko gustavilla masennusta ?
sukupuolitaudeista en ole kuullut tai lukenut, mutta joku selkäreuma tms gustavilla oli, ja siksi tukikorsetti tukemassa selkää. Se oli vanhemmilla ihmisillä yleinen. siitä ne jäykät liikjeet ja jäykkä ryhti tuli.
Marskilla ei ollut korsettia. Ryhti oli opittu.
Hänen toinen jalkansa oli pahasti katkennut 20-luvulla auto-onnettomuudessa ja jäänyt huonon hoidon takia toista lyhyemmäksi. Se vaikutti hänen liikkumiseensa. Hän käytti keppiä,vaikka häntä ei saanut sen kanssa kuvata.
Lisäksi vaivasi kihti, joskus sietämättömästi.Samoin reumatismi.
Vaivoja oli muitakin.Sairastelut kuuluivat melkeinpä päiväjärjestykseen, varsinkin talvisin.
Ne haittasivat aina Päämajan työskentelyä,sillä Marski oli pidättänyt lähes kaiken päätösvallan itselleen.
<<Lisäksi vaivasi kihti>>
Kihti oli seurausta jatkuvasta ja liiasta alkoholin käytöstä. Mannerheim oli vuosikymmenet yhtäsoittoa humalassa. Jos kokeilisitten hänen "alkoholipäiväannostaan", niin huomaisitte.
Mannerheimin alkoholin käyttö oli nuoruusvuosien jälkeen kohtuullista ja hyvin hallinnassa.
Yksi ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä ei tee jatkuvaa humalaa.Ei muutama ryyppy siihen päällekään. Tietysti veressä oleva alkoholi poistuu omaa vauhtiaan.
Päämajassa Mannerheim lähti aina päivällisen jälkeen työpaikalleen ottaen esittelyjä vastaan yleensä puoleen yöhön. Aamulla hän aloitti yleensä klo 09 aikaan.
Päivittäinen työaika oli 12-14 tuntia. Siihen ei humalainen pysty.
"Oliko paha reuma?"
Japanin sodan aikana Mannerheim joutui asumaan talvella rintamalla kosteissa ja kylmissä oloissa Mantsuurian aroilla. Sai jonkinlaisen reuman, joka vaivasi lopun elämää varsinkin talviaikaan.
ikää kun tulee niin ihminen oireilee,, kaikki vammat ja taudit iskee, jne.
Ja sitten myös masennusta dementiaa yms. ilmenee. Kellä enemmä, kellä vähemmän.
Se lienee se arkinen tosi.
Mutta myönteisesti ajatellen se ihminen hieman sillai hidastuu, suojelee itseään, kertoo jaoista joita ei ollut sellaisena jne,, kun ei kaikkea muista ja esim. kertoo ja kirjoittaa muistelot, jotka on erilaiset kuin se tapahtunut oli,,, -aika vain muuttaa muistoja, ja uudempi aika muutta amuistoja,,,jne...aika kuluu nopeaan. Ja ei kaikkia kolotuksia jouda kuuntelemaan... kun on puuha aja päiväohjelmaa .