Perspektiiviä tähän Suomen ja Saksan suhde-keskusteluun historian valossa.
Olisiko Hessenin prinssistä pitänyt tulla todellisuudessa mielestänne Suomen kuningas? Mikä tässäkin lie ollut takana?
Olisiko Hessenin prinssistä pitänyt tulla todellisuudessa mielestänne Suomen kuningas? Mikä tässäkin lie ollut takana?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomelle lähdettiin hakemaan kuningasta Saksasta, koska Saksa oli miltei sinut suurvalta, jolla oli ns. lämpimänpuoleiset suhteet Suomeen. Saksa vaikutti vahvalta. Alunperin kuninkaaksi haluttiin Vilhelm II poika Oskari, mutta Vilhelm ei halunnut lähettää poikaansa Suomeen. Niinpä langosta Friedrich Karlista tuli Suomen kuningas.
kutsuttiin nimellä Väinö I.
Virallista statusta tuolla Väinö I-nimellä ei tiettävästi ole. Kaavailtiinko siitä virallista hallitsijanimeä ja kuka kaavaili lienee hämärän peitossa.
Suomi oli jo myyty eräiden valtaapitävien tahojen toimesta Saksalle. Maassa oli saksalaista sotaväkeä, puuttui vain saksalainen hallitsija.
Pelkona oli ilmeisesti Venäjän vallankumouksen leviäminen Suomeen kansalaissodan melskeissä ja lisänä rajaton vallanhalu. Äärioikeiston halu palata säätyjen valtaan, pois kansanvallasta.
Sinällään typerää touhua, mutta sitähän meillä on riittänyt viime vuosisadalla. Jukuripäinen, oppimaton metsäläiskansa. Suoraan Seitsemästä veljestä.
Presidentin laajat valtaoikeudet on osin perua noilta ajoilta. Mm. Paasikivi oli kovin kuningasmielinen.
Suomen itsenäistyessa monarkia oli yleinen hallitusmuoto ja Suomen silloinen hallitusmuoto oli kuningaskuntamuotoinen. Ruotsin kuninkaan tilalle oli tullut vain Venäjän tsaari ja pääomies poistui Venäjän vallankumouksen myötä.
Ei Saksa välttämättä tullut Suomeen Suomen itsenäistymisen vuoksi. Venäjä ja Saksa olivat keskenään sodassa ja Saksa näki helpon mahdollisuuden lisätä painetta Venäjää vastaan, joka sittn kiirehtikin monista syistä rauhantekoon. Toki jääkäriliikkeen ajoilta oli syntynyt tiettjä sympatioita Saksan kuningaskuntaan. Mutta enemmänkin haluttiin varmistaa Saksan aineellinen apu ja kansainvälinen tunnustus itsenäiselle Suomelle.Nikolain II tilalle olisi tullut vain Väinö I ja eduskunta olisi entiseen tapaan säädellyt lakejä Väinön vahvistettavaksi.
No Saksan kukistuminen vei toiveet Saksalta saatavasta avusta samoin kuin sen vaikutus Suomen kansainvälisen aseman tunnustamiseksi mitätöntyi. Stålberg rustasi tasavallan perustuslain, joka oli monessa suhteessa kuninkaallisempi kuin monessa kuningaskunnassa oli ja on nykyään.
Vanha virsikirja lauloi "Oi herra sinaa kuninkaamme..." sittemmin käännettiin "...tsaariamme". Virsikirjauudistuksessa uudistuskomitean jäsen Eino Leino ehdotti sanamuotoa "Oi herra siunaa päämies maamme...", joka yksimielisesti hyväksyttiin, sillä joku päämies maalla joka tapauksessa aina on oltava.