Useamman vuoden soutamisen ja huopaamisen jälkeen Britannian EU-ero vihdoin tapahtuu perjantain ja lauantain välisenä yönä tällä viikolla.
Dodd on toiminut Britannian Suomen-suurlähettiläänä vuodesta 2018. Hänen mukaansa Suomessa brexitiä on käsitelty pääosin hyvin yksipuolisesti.
– Mielestäni Suomessa brexitiä kuvataan usein negatiiviseksi kehitykseksi. Iso-Britannian hallitus ei näe asiaa samalla tavalla.
– Hallitus kokee, että EU-ero on Britannialle oikea suunta.
Dodd uskoo, että syy eriäviin näkemyksiin johtuu siitä, että Suomessa suhtaudutaan unioniin yleisesti myötämielisemmin kuin Iso-Britanniassa. Maat tarkastelevat EU:ta ja siten myös koko tilannetta erilaisista näkökulmista.
Viimeisimmässä Eurobarometrin mittauksessa Suomen EU-jäsenyyttä kannatti 69 prosenttia ja vastusti vain 8 prosenttia. Briteistä EU-jäsenyyttä piti hyvänä asiana 42 prosenttia vastanneista. 24 prosenttia taas piti Iso-Britannian EU-jäsenyyttä huonona asiana.
Suomen ja Iso-Britannian suhteet vahvistettiin 6.5.1919, kun tässä Britanniasta saapuneessa kirjeessä ilmoitettiin Britannian tunnustavan Suomen itsenäisenä valtiona. Diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin jo 28.3.1918.
Vaikka Suomi ja suomalaiset vaikuttavat Doddin mukaan olevan harmissaan Britannian lähdöstä, on mailla hänen mukaansa myös paljon yhteistä. Suurlähettiläs kuvaa Suomea ja Britanniaa samanmielisiksi, like-minded.
Suurlähettilään mukaan maat jakavat useissa kysymyksissä saman ajatusmallin. Molemmille ihmisoikeudet, vapaakaupan edistäminen, moninaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään myös koulutuksen, tieteen ja puolustuksen parissa, usein myös EU:n ulkopuolella.
– Suhteemme alku Suomen kanssa ajoittuu tuhannen vuoden taakse ja meillä on ollut toimivat diplomaattisuhteetkin jo yli sadan vuoden ajan. Suhteidemme aikana Iso-Britannia oli useita vuosia EEC:n jäsen ennen kuin Suomi edes liittyi osaksi sitä. Lisäksi me olemme NATO:n jäsenmaa, mutta Suomi ei.
– EU on meille siis vain yksi yhteistyökanava muiden joukossa ja brexit vain yksi sattuma jo vuosia jatkuneessa yhteistyössä.
Dodd on toiminut Britannian Suomen-suurlähettiläänä vuodesta 2018. Hänen mukaansa Suomessa brexitiä on käsitelty pääosin hyvin yksipuolisesti.
– Mielestäni Suomessa brexitiä kuvataan usein negatiiviseksi kehitykseksi. Iso-Britannian hallitus ei näe asiaa samalla tavalla.
– Hallitus kokee, että EU-ero on Britannialle oikea suunta.
Dodd uskoo, että syy eriäviin näkemyksiin johtuu siitä, että Suomessa suhtaudutaan unioniin yleisesti myötämielisemmin kuin Iso-Britanniassa. Maat tarkastelevat EU:ta ja siten myös koko tilannetta erilaisista näkökulmista.
Viimeisimmässä Eurobarometrin mittauksessa Suomen EU-jäsenyyttä kannatti 69 prosenttia ja vastusti vain 8 prosenttia. Briteistä EU-jäsenyyttä piti hyvänä asiana 42 prosenttia vastanneista. 24 prosenttia taas piti Iso-Britannian EU-jäsenyyttä huonona asiana.
Suomen ja Iso-Britannian suhteet vahvistettiin 6.5.1919, kun tässä Britanniasta saapuneessa kirjeessä ilmoitettiin Britannian tunnustavan Suomen itsenäisenä valtiona. Diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin jo 28.3.1918.
Vaikka Suomi ja suomalaiset vaikuttavat Doddin mukaan olevan harmissaan Britannian lähdöstä, on mailla hänen mukaansa myös paljon yhteistä. Suurlähettiläs kuvaa Suomea ja Britanniaa samanmielisiksi, like-minded.
Suurlähettilään mukaan maat jakavat useissa kysymyksissä saman ajatusmallin. Molemmille ihmisoikeudet, vapaakaupan edistäminen, moninaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä. Yhteistyötä tehdään myös koulutuksen, tieteen ja puolustuksen parissa, usein myös EU:n ulkopuolella.
– Suhteemme alku Suomen kanssa ajoittuu tuhannen vuoden taakse ja meillä on ollut toimivat diplomaattisuhteetkin jo yli sadan vuoden ajan. Suhteidemme aikana Iso-Britannia oli useita vuosia EEC:n jäsen ennen kuin Suomi edes liittyi osaksi sitä. Lisäksi me olemme NATO:n jäsenmaa, mutta Suomi ei.
– EU on meille siis vain yksi yhteistyökanava muiden joukossa ja brexit vain yksi sattuma jo vuosia jatkuneessa yhteistyössä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Britannia tarvitsee uusia kauppasopimuksia
Dodd perustelee EU-eroa sillä, että pian Iso-Britannialla on hänen mukaansa paremmat mahdollisuudet solmia läheisempiä suhteita myös Euroopan ulkopuoliseen maailmaan. Neuvottelut tulevat tuskin olemaan helppoja.
Erityisesti kehittyvät alueet, kuten Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka ovat kiinnostavia kauppakumppaneita Britannialle, suurlähettiläs kertoo.
Tärkeintä olisi kuitenkin solmia nopeasti kattava vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Doddin mukaan brittihallitus uskoo, että se on mahdollista.
– On selvää, että Britannia haluaa suomalaisia edelleen töihin, ja että erityisesti korkeakoulutetulle työvoimalle on tarvetta, suurlähettiläs vakuuttaa.
– Tavallisesti ennen vapaakauppasopimuksen solmimista täytyy tuoda kaksi erilaista näkemystä yhteen. Iso-Britannia ja EU ovat kuitenkin jo valmiiksi hyvin lähellä toisiaan. Tästä syystä hallitus uskoo, että kattava vapaakauppasopimus EU:n kanssa on mahdollista solmia vuoden loppuun mennessä.
EU:n lisäksi Britannia suuntaa katsettaan Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Hallituksen tavoitteena on edetä kaikissa neuvotteluissa mahdollisimman nopeasti. Doddin mukaan se on mahdollista, kun päätöksiin ei enää tarvita koko EU-koneiston hyväksyntää.
Hän käyttää esimerkkinä EU:n viime kesäkuussa solmimaa vapaakauppasopimusta Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa. Sopimuksesta neuvoteltiin yli 20 vuoden ajan.
Vaikka neuvotteluissa voidaan ehkä edetä nopeammin kuin osana EU:ta, on Britannialla yksittäisenä valtiona epäilemättä kuitenkin vähemmän valtaa sanella sopimuksen ehtoja.
Dodd kertoo, että brittihallitus aikoo tiedottaa suunnitelmistaan tulevien viikkojen aikana.
Vapaakauppasopimusten lisäksi Britannia aikoo uudistaa ainakin maatalous-, kalastus- ja maahanmuuttopolitiikkaansa.