Tuntuuko kenestäkään muusta kiusalliselta se, että paavi sinnittelee paavina? Mielestäni hän voisi kunniallisesti luopua paaviudesta ja vetäytyä rauhassa sairastamaan. Hän ei ole korvaamaton ja kirkon toiminnan kannalta on tärkeämpää, että ruorissa on toimintakykyinen ihminen.
On kiusallista myös se, että korostetaan sitä, kuinka paavi näyttää kärsimyksillään esimerkkiä ja "myötäelää" kaikkien kärsivien kanssa. Paavin kärsimystä pidetään ikään kuin muistutuksena länsimaiselle ihmiselle kärsimyksen olemassaolosta ja vanhusten ihmisarvosta. Loppujen lopuksi paavin kärsimys on kuitenkin eliittikärsimystä. Hänellä on paras mahdollinen hoito koko ajan saatavilla. Kysykää Darfurin nälkäänäkeviltä, onko kärsimys jalostavaa ja haluavatko he näyttää esimerkkiä jollekulle.
On vedottu myös siihen, että paavi on kuin kaikkien katolilaisten isä eikä isä voi irtisanoutua isyydestään. Kukaan omaatuntoansa kuunteleva isä ei voikaan sanoutua irti isyydestään. Mutta yleensä isästäkin tulee joskus isoisä ja vastuu asioista siirtyy seuraavalle polvelle, jos näin vertauskuvallisuuksissa pysytään.
Voi tietysti kysyä, mitä katolinen papisto tietää omakohtaisesti isyydestä tai isoisyydestä. Ja yleensä isillä on äidit kumppaneinaan. Tässä mielessä paavia voi pitää ikään kuin yksinhuoltajana.
On kiusallista myös se, että korostetaan sitä, kuinka paavi näyttää kärsimyksillään esimerkkiä ja "myötäelää" kaikkien kärsivien kanssa. Paavin kärsimystä pidetään ikään kuin muistutuksena länsimaiselle ihmiselle kärsimyksen olemassaolosta ja vanhusten ihmisarvosta. Loppujen lopuksi paavin kärsimys on kuitenkin eliittikärsimystä. Hänellä on paras mahdollinen hoito koko ajan saatavilla. Kysykää Darfurin nälkäänäkeviltä, onko kärsimys jalostavaa ja haluavatko he näyttää esimerkkiä jollekulle.
On vedottu myös siihen, että paavi on kuin kaikkien katolilaisten isä eikä isä voi irtisanoutua isyydestään. Kukaan omaatuntoansa kuunteleva isä ei voikaan sanoutua irti isyydestään. Mutta yleensä isästäkin tulee joskus isoisä ja vastuu asioista siirtyy seuraavalle polvelle, jos näin vertauskuvallisuuksissa pysytään.
Voi tietysti kysyä, mitä katolinen papisto tietää omakohtaisesti isyydestä tai isoisyydestä. Ja yleensä isillä on äidit kumppaneinaan. Tässä mielessä paavia voi pitää ikään kuin yksinhuoltajana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yksi mikä Katolisen Kirkon johdolla varmaan
pyörii päässä, jos Paavi lähtisi eläkkeelle ja
valittaisiin uusi Paavi, on pelko siitä, että
moni jäisi uskolliseksi eläkkeellä olevalle Paaville eivätkä uudelle Paaville...
Sehän tuntuisi kertovan sitten siitä, että kirkon johdossa uskotaan tai pelätään, että seuraava paavi tulee olemaan linjaltaan jotenkin merkittävästi erilainen, todennäköisesti kai liberaalimpaan suuntaan, kuin JP II. Tämä ei mielestäni ole kuitenkaan kovin uskottava peruste olla suosimatta paavin eläkkeelle menemistä.
Juu, on kiusallista ja piinallista. Kyllä on vatikaanissa mopi karannut käsistä, kun eivät suostu tajuamaan, että on totaalisen epäuskottavaa että tuollaisessa neliraajahalvauskunnossa oleva pappa pystyisi kirkkoa luotsaamaan. Jos tätä vertausta vanhemmista halutaan käyttää, niin nyt on se tilanne, että lapset(=kirkko) ovat heitteillä ja heidät pitäisi ottaa huostaan. Isä (=paavi) sen sijaan joutais raastupaan tuomiolle heittelejätöstä!
Vaan mikäpä tässä auttaa, valta sokaisee niin ihanasti paavin taustajoukot, joilla on nyt vapaat kädet touhuta mitä vaan paavin nimissä. Oletteko lukeneet uusimman fideksen? Siinä takansytykkeessä journalismi koki jälleen kauhean syöksyn pohjamutiin. Tervaportti raportoi lehdykässään kuinka toimintakykyinen paavi oli koko sairaalareissunsa ajan, hommat hoitui tarmolla ja tehokkaasti. Sallikaa minun kysyä miten????? Paavi ei ole aikoihin päässyt liikkumaan, hän ei pystynyt puhumaan ja kirjoittamaan hän ei myöskään kykene parkinsonin aiheuttaman vapinan vuoksi. Mikähän siis oli paavin ja ulkomaailman kommunikointikeino? Olisi mahdottoman hupaisa tietää! Eppäilen, että tässä on taas kaikkia fysiikan lakeja uhmattu...