Antti ei persujen ilmastonmuutosselittelyille lämpene.
Pannaan se nyt tähän, kun linkkejä ei kukaan avaa:
”Suomen pitää katsoa ilmastoasioita rajojen yli. Katsominen pelkästään kotimaisin silmin voi vääristää kuvaa”, sanoo hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja ja mediakonserni Sanoman suuromistaja Antti Herlin.
Elinkeinoelämän johdosta koostuvan ilmastobisnesverkoston Climate Leadership Coalitionin (CLC) perustajiin kuuluva Herlin ajaa ripeyttä ilmastotavoitteiden toimeenpanoon. Tämä on hänen mukaansa myös suomalaisen liike-elämän etu.
Nykyisin Suomessa keskitytään Herlinin mielestä liikaa omiin asioihin. ”Suomi voi olla esimerkkinä monessa asiassa, mutta joskus se, mitä Suomessa tehdään, voi olla ilmaston kannalta jopa epäedullista.”
Esimerkiksi metsäasioiden tarkastelu pelkästään Suomen näkökulmasta voi Herlinin mukaan johtaa osaoptimointiin: kun keskitytään korjaamaan yksityiskohtaa, ei nähdä kokonaisuutta.
Tasapainon löytäminen on tarpeen ennen kaikkea metsäasioissa. Suomi neuvottelee parhaillaan EU:n kanssa yhteisistä pelisäännöistä. Niiden mukaan metsiä pitää käyttää maltillisesti, jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa.
Samaan aikaan Suomeen suunnitellaan useita uusia sellutehtaita, jotka lisäisivät metsänhakkuita. Tutkijoiden mukaan tämä johtaisi siihen, että EU-tavoitteiden saavuttaminen hankaloituu, samoin hiilineutraalius.
Metsän hakkaaminen Suomessa ei Herlinin mielestä sinänsä vaikuta ilmastoon kielteisesti. Se, ettei hakata ja uudisteta, voi olla jopa haitaksi.
”Tämä riippuu siitä, kuinka hakataan, koska hakataan ja mitä puusta tehdään.”
Esimerkiksi öljypohjaisten tuotteiden korvaaminen metsäteollisuuden tuotteilla olisi Suomelle mahdollisuus.
”Metsä on meille historiallisesti tärkein uusiutuva luonnonvara. Siitä on pidettävä fiksusti huolta niin, että myös maaperän hiilivarasto säilyy.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Herlin sanoo, että jos Suomessa ei tehdä, niin muualla tehdään. ”Uskoisin, että yksikään puu, joka kaadetaan Suomen ulkopuolella, ei saa yhtä hyvää jälkihoitoa kuin Suomessa kaadettu puu. Suomen metsänhoito on maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa.”
Sitä paitsi sellun kysyntä ei ole riippuvaista suomalaisista tuotantomääristä eikä muutu Suomen hakkuiden seurauksena, Herlin arvioi.
Ilmastonmuutos tuo myös liiketoimintamahdollisuuksia ja voi siten motivoida talouselämää kehittämään materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja, Herlin muistuttaa.
”Yritykset voivat kehittää ratkaisuja, jotka kuluttavat vähemmän raaka-ainetta ja energiaa. Kilpailussa voittaa usein se, joka pystyy tuottamaan energiatehokkaan ratkaisun.”
Esimerkiksi hän nostaa Koneen hissit, jotka nousivat Kiinan markkinoille energiatehokkuuden avulla.
”Kun menimme Kiinaan 1990-luvun puolivälissä, mietimme pitkään, voimmeko mennä tehokkuudeltaan näin käänteentekevällä tuotteella maahan, josta sanottiin, etteivät patentit ole turvassa. Päätimme mennä, ja se osoittautui oikeaksi. Nousimme nollasta ykköseksi Kiinan markkinoilla 15 vuodessa.”
Kannattavuus on tärkeää. Jos pystyy tekemään hyvän tuotteen aiempaa pienemmällä määrällä raaka-ainetta, se on yleensä edullisempi ja kannattavampi.
Ilmastokatastrofin estäminen on Herlinin mukaan hyvä syy: ”Parempaa motiivia tekoihin on vaikea keksiä kuin planeetan ja elinympäristön säilyminen.”
Ilmastonmuutokseen hän kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota 1990-luvulla, jolloin ilmastoasioista alettiin puhua julkisuudessa.
”Pidin esitelmän lihakarjan kasvatuksen tulevaisuudennäkymistä. Ilmastonmuutos oli mukana puheessa, jossa pohdin sitä, ettei ruoantuotantoa noin vain voi heittää toiseen paikkaan maapallolla”, sanoo Herlin, lihakarjankasvattaja itsekin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ilmastotoimilla on tutkijoiden mukaan jo kiire, sillä ilmastonmuutos on etenemässä nopeammin kuin on tähän asti ennakoitu.
Maapallo on lämmennyt Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan jopa 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Tahti ennakoi 3–5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Toteutuneella kehityskululla voi tutkijoiden mukaan olla arvaamattomia seurauksia, varsinkin kun samaan aikaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on lisääntynyt.
Ilmastonmuutoksen kiihtyminen näkyy monin tavoin: jäätiköt sulavat ennätysvauhtia, valtameret ovat ennätyksellisen lämpimiä, merenpinta nousee, ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, ovat lisääntyneet.
Tuhoisien sääilmiöiden lisääntyminen näkyy myös kustannuksissa. Esimerkiksi vakuutuskorvausten määrä on kasvanut. Myös rahoitusala reagoi uuteen tilanteeseen nopeasti. Tämä vaikuttaa siihen, minkälaisille alueille saa vakuutuksia ja rahoitusta.
Säähän liittyvät ilmiöt, esimerkiksi rajut talvimyrskyt, muuttavat yritysten toimintaympäristöjä myös Suomessa. Tästä seuraa investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.
CLC:n toiminnasta Herlin on jäänyt pois, sillä ”se toimii omillaan ja siellä on erinomainen johto”.
Verkosto
Pannaan se nyt tähän, kun linkkejä ei kukaan avaa:
”Suomen pitää katsoa ilmastoasioita rajojen yli. Katsominen pelkästään kotimaisin silmin voi vääristää kuvaa”, sanoo hissiyhtiö Koneen hallituksen puheenjohtaja ja mediakonserni Sanoman suuromistaja Antti Herlin.
Elinkeinoelämän johdosta koostuvan ilmastobisnesverkoston Climate Leadership Coalitionin (CLC) perustajiin kuuluva Herlin ajaa ripeyttä ilmastotavoitteiden toimeenpanoon. Tämä on hänen mukaansa myös suomalaisen liike-elämän etu.
Nykyisin Suomessa keskitytään Herlinin mielestä liikaa omiin asioihin. ”Suomi voi olla esimerkkinä monessa asiassa, mutta joskus se, mitä Suomessa tehdään, voi olla ilmaston kannalta jopa epäedullista.”
Esimerkiksi metsäasioiden tarkastelu pelkästään Suomen näkökulmasta voi Herlinin mukaan johtaa osaoptimointiin: kun keskitytään korjaamaan yksityiskohtaa, ei nähdä kokonaisuutta.
Tasapainon löytäminen on tarpeen ennen kaikkea metsäasioissa. Suomi neuvottelee parhaillaan EU:n kanssa yhteisistä pelisäännöistä. Niiden mukaan metsiä pitää käyttää maltillisesti, jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa.
Samaan aikaan Suomeen suunnitellaan useita uusia sellutehtaita, jotka lisäisivät metsänhakkuita. Tutkijoiden mukaan tämä johtaisi siihen, että EU-tavoitteiden saavuttaminen hankaloituu, samoin hiilineutraalius.
Metsän hakkaaminen Suomessa ei Herlinin mielestä sinänsä vaikuta ilmastoon kielteisesti. Se, ettei hakata ja uudisteta, voi olla jopa haitaksi.
”Tämä riippuu siitä, kuinka hakataan, koska hakataan ja mitä puusta tehdään.”
Esimerkiksi öljypohjaisten tuotteiden korvaaminen metsäteollisuuden tuotteilla olisi Suomelle mahdollisuus.
”Metsä on meille historiallisesti tärkein uusiutuva luonnonvara. Siitä on pidettävä fiksusti huolta niin, että myös maaperän hiilivarasto säilyy.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Herlin sanoo, että jos Suomessa ei tehdä, niin muualla tehdään. ”Uskoisin, että yksikään puu, joka kaadetaan Suomen ulkopuolella, ei saa yhtä hyvää jälkihoitoa kuin Suomessa kaadettu puu. Suomen metsänhoito on maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa.”
Sitä paitsi sellun kysyntä ei ole riippuvaista suomalaisista tuotantomääristä eikä muutu Suomen hakkuiden seurauksena, Herlin arvioi.
Ilmastonmuutos tuo myös liiketoimintamahdollisuuksia ja voi siten motivoida talouselämää kehittämään materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyviä ratkaisuja, Herlin muistuttaa.
”Yritykset voivat kehittää ratkaisuja, jotka kuluttavat vähemmän raaka-ainetta ja energiaa. Kilpailussa voittaa usein se, joka pystyy tuottamaan energiatehokkaan ratkaisun.”
Esimerkiksi hän nostaa Koneen hissit, jotka nousivat Kiinan markkinoille energiatehokkuuden avulla.
”Kun menimme Kiinaan 1990-luvun puolivälissä, mietimme pitkään, voimmeko mennä tehokkuudeltaan näin käänteentekevällä tuotteella maahan, josta sanottiin, etteivät patentit ole turvassa. Päätimme mennä, ja se osoittautui oikeaksi. Nousimme nollasta ykköseksi Kiinan markkinoilla 15 vuodessa.”
Kannattavuus on tärkeää. Jos pystyy tekemään hyvän tuotteen aiempaa pienemmällä määrällä raaka-ainetta, se on yleensä edullisempi ja kannattavampi.
Ilmastokatastrofin estäminen on Herlinin mukaan hyvä syy: ”Parempaa motiivia tekoihin on vaikea keksiä kuin planeetan ja elinympäristön säilyminen.”
Ilmastonmuutokseen hän kiinnitti ensimmäisen kerran huomiota 1990-luvulla, jolloin ilmastoasioista alettiin puhua julkisuudessa.
”Pidin esitelmän lihakarjan kasvatuksen tulevaisuudennäkymistä. Ilmastonmuutos oli mukana puheessa, jossa pohdin sitä, ettei ruoantuotantoa noin vain voi heittää toiseen paikkaan maapallolla”, sanoo Herlin, lihakarjankasvattaja itsekin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Ilmastotoimilla on tutkijoiden mukaan jo kiire, sillä ilmastonmuutos on etenemässä nopeammin kuin on tähän asti ennakoitu.
Maapallo on lämmennyt Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan jopa 1,1 astetta esiteollisesta ajasta. Tahti ennakoi 3–5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Toteutuneella kehityskululla voi tutkijoiden mukaan olla arvaamattomia seurauksia, varsinkin kun samaan aikaan kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on lisääntynyt.
Ilmastonmuutoksen kiihtyminen näkyy monin tavoin: jäätiköt sulavat ennätysvauhtia, valtameret ovat ennätyksellisen lämpimiä, merenpinta nousee, ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, ovat lisääntyneet.
Tuhoisien sääilmiöiden lisääntyminen näkyy myös kustannuksissa. Esimerkiksi vakuutuskorvausten määrä on kasvanut. Myös rahoitusala reagoi uuteen tilanteeseen nopeasti. Tämä vaikuttaa siihen, minkälaisille alueille saa vakuutuksia ja rahoitusta.
Säähän liittyvät ilmiöt, esimerkiksi rajut talvimyrskyt, muuttavat yritysten toimintaympäristöjä myös Suomessa. Tästä seuraa investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.
CLC:n toiminnasta Herlin on jäänyt pois, sillä ”se toimii omillaan ja siellä on erinomainen johto”.
Verkosto
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.