Aina sitä löytää kiinnostavaa materiaalia digitaalisista arkistoista. Aikani tutkittua Kannaksella ollutta 18.divisioonaa havaitsin ällistyttävän asian liittyen yhteen sen joukko-osastoon; Jalkaväkirykmentti 6:een. Kun yleensä yksiköt pitivät hyvin aseensa (vaikka raskaita tykkejä oli vetokaluston puutteen takia jätettävä) niin itsestään selvää oli että oli mies sentään sen verran kasassa että kiväärinsä jaksoi kantaa. Vaan ei ollut tämä tilanne JR 6:n kohdalla.
30.kesäkuuta vahvuustaulukot näyttivät omituista lukemaa JR 6: kohdalla:
- määrävahvuus kiväärit: 2 555.... on 1 285 .... vajaus 1 270
- määrävahvuus konepistoolit: 694.... on 343.... vajaus 2 66
- määrävahvuus pikakiväärit: 144...... on 32.... vajaus 112
- määrävahvuus konekiväärit 36......on 21......vajaus 15
Sen sijaa koko divisioonan 18 raskaasta heittimestä 2 lukuunottamatta kaikki vahvuudessa.
Divisioonan toinen rykmentti JR 48 sentään piti kiväärinsä, konepistoolinsa ja konetuliaseensa paremmin. Esim yhtä lukuunottamatta kaikki kk:n tallessa. Mikähän sakki se tämä JR 6 oikein oli? (JR 6 ja JR 48 tappiot lähes täysin samat)
30.kesäkuuta vahvuustaulukot näyttivät omituista lukemaa JR 6: kohdalla:
- määrävahvuus kiväärit: 2 555.... on 1 285 .... vajaus 1 270
- määrävahvuus konepistoolit: 694.... on 343.... vajaus 2 66
- määrävahvuus pikakiväärit: 144...... on 32.... vajaus 112
- määrävahvuus konekiväärit 36......on 21......vajaus 15
Sen sijaa koko divisioonan 18 raskaasta heittimestä 2 lukuunottamatta kaikki vahvuudessa.
Divisioonan toinen rykmentti JR 48 sentään piti kiväärinsä, konepistoolinsa ja konetuliaseensa paremmin. Esim yhtä lukuunottamatta kaikki kk:n tallessa. Mikähän sakki se tämä JR 6 oikein oli? (JR 6 ja JR 48 tappiot lähes täysin samat)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin ja unohdin mainita että kyse oli tietenkin kesästä 1944. JR 6:n tulppaamiseen laitettiinkin sitten tykistöä kunnolla. 18.D:n takana oli 7 patteristoa. Keihäilläkö ne miehet aseistivat?
Ne jotka 1990-luvulla veteraanijuhlissa istuivat olivat lähinnä koiraslottia. Nämä häntä koipien välissä pikakiväärinsä puskaan heittäneet ja Saimaan saaristoon piiloutuneet eivät juuri halunneet sodasta puhua.
Suomalainen mies nyt ei ole mikään muu kuin jurnuttaja, valittaja ja herroja selän takana haukkuva Kansanradion vakiokuuntelija. Suomalaisen miehen "urhoollisuus" on suuren luokan vitsi.
Eniten karkureita on selvästi Lahden, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sotilaspiireissä. Sieltähän ne nykyisinkin juopot ja moottoripyörähuligaanit tulevat. Toinen paikka on tietysti tuo Jyväskylän seutu. Sen alueen ihmisillä kun ei ole mitään heimoidentiteettiäkään olemassa. Sopivaa tykinruokaa kulttuurimarxilaisille.
18. divisioona oli Pohjois-Hämeen sotilasläänin perustama divisioona. Kyseiseen sotilaslääniin kuuluivat Pirkka-Hämeen ja Jyväskylän suojeluskuntapiirit. Divisioonaan kuului lisäksi Saimaan suojeluskuntapiirin perustamia yksiköitä.
Jo tämä riittää kertomaan sen miksi divisioonan tueksi oli pakko laitta 2 raskasta ja yksi kevyt ylijohdon patteristo. Ja sen minä kyllä sanon että kenttätykistö sen hyökkäjän pysäytti. 18.divisioonan miehet saivat vavisten katsella miten 200-400 metriä heidän edessään metsästä tehtiin täyttä silppua ja siellä luimistelevista ruskeapukuisista kansanvapautusarmeijan sotilaista myös.
Ja JR 13 oli sitten varmaan oikea valioyksikkö?
Eikös ne olleet niitä Talin tiikereitä?
Itse epäilen, että rykmentin asevarikolla tai kirjanpidossa mätti jotain. Sotaoloissa miehet näkivät korkeintaan oman komppaniansa tai korkeintaan pataljoonan toimintaa. Kollektiivinen aseiden pois heittäminen divisioonan yhdessä rykmentissä ei täsmää. Jr 6 oli kai Siiranmäessä ja Portinhoikassa, sitä myös siirrettiin/marssitettiin aika tavalla.
Onhan tuosta rykmentistä tehty kirjakin, lukekaa sieltä.
Tämä kirja lienee se varsinainen JR13:sta tehty historiikki ja siinä on tappiot listattu monella eri tavalla, taisteluittain, päivittäin, kesältä 1944, ja siinä on myöskin mukana JR48:n tappiot 1944 taisteluiden ajalta ja muistaakseni erään kolmannenkin joukko-osaston, JR 6:n tappiot.
Jarl Gallen Tre Bataljoner. 1950
JR+48:lla+oli+kiväärejä+vajaana+420+kpl+mutta+tosiaan+saman+divisioonan+JR+6:lla+1+270+eli+puolet.+JR+48:+lla+oli+konepistoolivajausta+34%+mutta+JR+6:lla+yli+50%.+Saman+divisioonan+Er.Pataljoonalla+kiväärivajausta+25%,+konepistoolivajaus+27%+mutta+konekiväärejä+uupui+vain+1.+
Todellakin. Heinäkuun 15.päivänä Jalkaväkirykmentti 6:lla kivääreitä ja konetuliaseita vain 1 270:lle miehelle. Edes Talvisodan aikana ei ole ollut rykmenteillä tuollaista asevajausta. Mikä ihmeen tilanne siellä on ollut menossa?
No mikä päivä se asetilanne tarkistettu 30.kesäkuuta vai 15.heinäkuuta 1944?
Se asetilanne tarkistettu 15.heinäkuuta 1944 eli silloin ei olisi ollut enää mikään kriittisin vaihe edes päällä.
Koska edes puna-armeijan historiikit eivät kirjoita kohtaamastaan aseettomasta suomalaisrykmentistä, niin täytyy olettaa kyseessä olleen joko:
a) Kirjanpitovirhe tai
b) Asekätkentää ennakoiva tahallinen kirjanpitiharhautus tai
c) Asekätkennän yhteydessä jälkikäteen tehty väärennös
Palstan tavanomaista hörönlöröä.
JR 6 teki pitkän taipaleen VT-asemasta Viipurin taakse.
Karkurit ja uupuneet heittivär aseensa ja niitä ei kukaan kyennyt tarkistamaan ennen kuin perääntymisen päätyttyä.
Mitä tulee henkilöstöön,niin JR 6 oli aluksi pääosin varusmiehiä. Sitä täydennettiin nuorilla ikäluokilla kuten muutakin jalkaväkeä, Ei vuoden -41 vahvuudesta ollut montaakaan jäljellä -44.
Tuo tilasto epäilyttää. Ei semmoista rykmenttiä ole voinut olla jonka miehistä puolet on ollut vailla henkilökohtaista aseistusta. Liekö rykmentti ollut tuossa vaiheessa reservinä täydennettävän ja huolettavana?
"Liekö rykmentti ollut tuossa vaiheessa reservinä täydennettävän ja huolettavana?"
Vähän samanalaista arvelisin itsekin.
Rukajärventie elokuva ei ollut todenmukainen, koska 14. divisioonassa oli 5 homoa ja 3 eläiminnsekaantujaa saatu kiinni.