Tehkäämme se minkä voimme. Muutamia vapaita päiviä tulossa, ajatus käy menneessä ajassa,kun oli Pääsiäinen. Joskus oli vieraita paljonkin, vuodet kuluivat ja ihmiset kaikkosivat kyliltä pois kauemmaksi kotiseuduiltaan. Kun aukaiset päiväkodin ovet on pilpatus ja leikin ääniä, kymmeniä jalkoja vilistää ohitse,värit loistavat seiniltä ja ikkunoista, siinä monenlaisia kertomuksia,käden jälki kertoo,sairaalassa käynnin jälkeen olo on toisen lainen,hiljainen,olivat odottaneet jo käymään aiemmin,niin toivorikkaita katseet uudesta käynnistä,tuttavalta tulee itkun sekainen puhelin soitto johon ei juuri nyt voisi vastata mutta kuuntelen hänen asiansa,illalla käyn katsomasa,kotini näyttääkin olevan pommin jäljiltä,koiralla on oksennus tauti tai sitten joku muu, lapsi soittaa pohjoisen pakkasista on sanut hyvän tuloksen aikaan vaativasta kokeesta,joka aikaisemmin meni penkin alle, olen hukannut kirjastokortin,ajattelin hakea illaksi ystävälle muutaman kirjan, postissa tuli kaukaiselta tutulta kirje jonka jätän ilta lukemiseksi,ovela naapurin koira näyttää tulevan urkkimaan joko neiti on käynyt iltapäivä lenkillä,se on uskollinen ystävämme. Voisimmeko me ihmiset olla sille yksinäiselle tai muutoin läheisyyttä vaille jääneelle kanssa ihmiselle kuuntelia,puhekaveri,myötäelejä,sen verran kuin itse kultakin voimia ja aikaa riittää
meidän päivämme
sanelma
2197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Terve
Älä kirjoita kaikkea yhteen pötköön.
Oletko koskaan kuullut kappalejaosta.
Terveisin
Markku
Joskus olen sellaisesta kuullut ja kirjoittanutkin niin. On vain toisinaan vähän kiire, jotta kaikki pilkut ja pisteet tulisivat kohdalleen kuin myös kappaleet. Ajttelin,josko tuosta jollekin olisi apua ko. oleviin tilanteisiin ja itse kullekin, missä sitten onkaan.
Nyt olemme Pääsiäisenkin kohta viettäneet, kukin tavallamme. Toivon Markulle ja muille ihmisille hyvää ja riemukasta kevään odotusta.
Teveisin Sinde