Putte sorvasi itselleen oman perustuslain.
Perustuslakiin ehdotettuihin muutoksiin sisältyy Edward Lucasin mukaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Presidentti Vladimir Putinin Venäjän perustuslakiin tammikuussa esittämät muutokset ja nopeassa tahdissa toteutettu pääministerin vaihdos ovat kirvoittaneet laajaa spekulaatiota siitä, mitä maan politiikan huipulla on tapahtumassa.
Nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija Edward Lucas kehottaa muistamaan, että Kremlin valta-asetelmia on syytä tarkastella nimenomaan paikallisessa kontekstissa.
– Säännöt, instituutiot, ennakkotapaukset ja muut poliittiset järjestelyt, jotka ovat muissa maissa politiikan elintärkeää sisältöä, ovat Venäjällä pääosin kosmeettisia tai epärelevantteja. Suhteet Putiniin merkitsevät enemmän kuin suhteet kehenkään muuhun, Lucas sanoo Europe’s Edge -verkkolehdessä.
Keskeinen kysymys on Lucasin mukaan nyt se, millä tavoin Putin aikoo säilyttää asemansa Venäjän ylimpänä vallankäyttäjänä ja maan poliittisen elämän keskushahmona.
Osavastaus liittyy Lucasin mukaan talouteen, ja siinä Putinin pääministeriksi nostamalla entisellä verohallinnon pääjohtajalla Mihail Mišustinilla saattaa olla keskeinen rooli.
– Mišustinin on nyt osoitettava, että hän osaa käyttää rahaa yhtä hyvin kuin hän on sitä kerännyt. Se tulee olemaan vaikeaa: Putinin aikana Venäjä ei ole luonut sellaisia valtiollisia instituutioita, joilla on kyky käyttää merkittäviä rahasummia tehokkaasti, hän toteaa.
Kohti tuntematonta
Vastauksen toinen osa koskee Lucasin mukaan sitä, millaisia poliittisia manööverejä Putin tarvitsee turvatakseen otteensa vallasta vuoden 2024 jälkeen.
– Silmiinpistävä tosiasia on, että kukaan sen enempää Venäjällä kuin sen ulkopuolella ei voi varmuudella sanoa, mitä Putin aikoo, Lucas painottaa.
– Uusi perustuslakineuvosto, jonka oli määrä käsitellä muutoksia, ei ole vielä edes kokoontunut. Valtakunnanneuvosto, aiemmin näkymätön toimielin, on saanut uudenlaista merkitystä. Se voisi tarjota Putinille uuden levähdyspaikan, jossa hän olisi vapaa muodollisen viran kuluttavista velvoitteista, mutta kykenisi edelleen käyttelemään valtaa kulissien takana, hän toteaa.
Sitä, mitä Putin Valko-Venäjän suhteen lopulta aikoo, kannattaa Lucasin mielestä seurata erityisellä valppaudella. Valko-Venäjän pakottaminen Kremlin alaisuuteen tarjoaisi nimittäin Putinille tilaisuuden hallita entistä suurempaa valtiokokonaisuutta. Onko Valko-Venäjälle suuntautuvien venäläisten öljytoimitusten keskeyttämisessä kyse vain liiketoiminnallisesta kiistasta vai jostain muusta, sitä on hänen mukaansa ennenaikaista arvioida.
– Maan johtaja Aljaksandr Lukašenka, joka jälleen flirttailee villisti lännen kanssa, sanoo, että kyse on yrityksestä ”hajottaa Valko-Venäjä”, Lucas kuitenkin muistuttaa.
Huhtikuussa Venäjällä on määrä järjestää ”kansanäänestys” perustuslakiin tehtävistä muutoksista. Sitäkin on Lucasin mukaan arvioitava tietoisena venäläisen järjestelmän ominaispiirteistä.
– Sveitsiläisissä kansanäänestyksissä kysymys on selkeä, eikä tulosta etukäteen tiedetä. Venäjällä on toisinpäin. Putin saavuttaa voittonsa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi – kenties jopa vuosiksi eteenpäin. Venäjällä asioista päättävät poliitikot, eivät äänestäjät, hän toteaa.
Perustuslakiin ehdotettuihin muutoksiin sisältyy Edward Lucasin mukaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
Presidentti Vladimir Putinin Venäjän perustuslakiin tammikuussa esittämät muutokset ja nopeassa tahdissa toteutettu pääministerin vaihdos ovat kirvoittaneet laajaa spekulaatiota siitä, mitä maan politiikan huipulla on tapahtumassa.
Nimekäs brittiläinen Venäjä-asiantuntija Edward Lucas kehottaa muistamaan, että Kremlin valta-asetelmia on syytä tarkastella nimenomaan paikallisessa kontekstissa.
– Säännöt, instituutiot, ennakkotapaukset ja muut poliittiset järjestelyt, jotka ovat muissa maissa politiikan elintärkeää sisältöä, ovat Venäjällä pääosin kosmeettisia tai epärelevantteja. Suhteet Putiniin merkitsevät enemmän kuin suhteet kehenkään muuhun, Lucas sanoo Europe’s Edge -verkkolehdessä.
Keskeinen kysymys on Lucasin mukaan nyt se, millä tavoin Putin aikoo säilyttää asemansa Venäjän ylimpänä vallankäyttäjänä ja maan poliittisen elämän keskushahmona.
Osavastaus liittyy Lucasin mukaan talouteen, ja siinä Putinin pääministeriksi nostamalla entisellä verohallinnon pääjohtajalla Mihail Mišustinilla saattaa olla keskeinen rooli.
– Mišustinin on nyt osoitettava, että hän osaa käyttää rahaa yhtä hyvin kuin hän on sitä kerännyt. Se tulee olemaan vaikeaa: Putinin aikana Venäjä ei ole luonut sellaisia valtiollisia instituutioita, joilla on kyky käyttää merkittäviä rahasummia tehokkaasti, hän toteaa.
Kohti tuntematonta
Vastauksen toinen osa koskee Lucasin mukaan sitä, millaisia poliittisia manööverejä Putin tarvitsee turvatakseen otteensa vallasta vuoden 2024 jälkeen.
– Silmiinpistävä tosiasia on, että kukaan sen enempää Venäjällä kuin sen ulkopuolella ei voi varmuudella sanoa, mitä Putin aikoo, Lucas painottaa.
– Uusi perustuslakineuvosto, jonka oli määrä käsitellä muutoksia, ei ole vielä edes kokoontunut. Valtakunnanneuvosto, aiemmin näkymätön toimielin, on saanut uudenlaista merkitystä. Se voisi tarjota Putinille uuden levähdyspaikan, jossa hän olisi vapaa muodollisen viran kuluttavista velvoitteista, mutta kykenisi edelleen käyttelemään valtaa kulissien takana, hän toteaa.
Sitä, mitä Putin Valko-Venäjän suhteen lopulta aikoo, kannattaa Lucasin mielestä seurata erityisellä valppaudella. Valko-Venäjän pakottaminen Kremlin alaisuuteen tarjoaisi nimittäin Putinille tilaisuuden hallita entistä suurempaa valtiokokonaisuutta. Onko Valko-Venäjälle suuntautuvien venäläisten öljytoimitusten keskeyttämisessä kyse vain liiketoiminnallisesta kiistasta vai jostain muusta, sitä on hänen mukaansa ennenaikaista arvioida.
– Maan johtaja Aljaksandr Lukašenka, joka jälleen flirttailee villisti lännen kanssa, sanoo, että kyse on yrityksestä ”hajottaa Valko-Venäjä”, Lucas kuitenkin muistuttaa.
Huhtikuussa Venäjällä on määrä järjestää ”kansanäänestys” perustuslakiin tehtävistä muutoksista. Sitäkin on Lucasin mukaan arvioitava tietoisena venäläisen järjestelmän ominaispiirteistä.
– Sveitsiläisissä kansanäänestyksissä kysymys on selkeä, eikä tulosta etukäteen tiedetä. Venäjällä on toisinpäin. Putin saavuttaa voittonsa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi – kenties jopa vuosiksi eteenpäin. Venäjällä asioista päättävät poliitikot, eivät äänestäjät, hän toteaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomessa jankattiin perustuslain tulkinnoista vuosikausia. Putte muutti perustuslain mieleisekseen ilmoituksella. Siellä demokratia sujuu soljuvasti.
Siellä soljuu miljardit sujuvan letkeästi Putten lompakkoon.
Ja Putte käskee kansaa kiristämään vyötään sujuvasti. Ja nauttimaan nälästä.
Siellä on jäänyt kiireessä takaovi auki vieraan valtion presidentti ehdokkuudelle.
Seuraava presidentti on Valko-Venäjältä.
Todella hienoa asioiden hoitaminen Venäjällä.Putte osaa asiansa.3xUraa
No onhan se ja siksi ihmetyttääkin se ettet sinä uskalla edes käydä siellä, tiedätkö mitä se kertoo sinusta?
Hieno mies, mitä muuta Vladimirista voisi sanoa?
Jos Vladi asuisi Suomessa niin nimi olisi Jörö tai Unelias.
Ai mikä meteli siitäkin kun Obaman kelpoisuutta ja vanhempien kansalaisuutta puitiin. Salaliittokriitikot esitti että kaikki on 666, koska ... ja siksi B.O. piti saada usan pressaksi.
Nyt Venäjällä annetaan kuva demokratian lisäämisestä, ettei enää ole yksinvaltiutta, mutta presidentiksi ei päästetäkkään lännen kouluttamaa lännen etua ajavaa. Ai mikä porina ja purnaus.
Ihan oikea linja säilyttää korkein valta omassa maassa.