Mietin, että onko aivan mahdoton ajatus jollekin miehelle aloittaa suhde 4 lapsen yh-äitiin? Osa vieläpä erityislapsia. Jonka kanssa ei enää yhteistä lasta myöskään tulisi?
Itsellä kohta 5kk erosta, vaikkakin jo 6 vuotta siitä kun rakkaus omalta osalta oli jo loppunut. Lasten vuoksi kuitenkin liittoa jatkanut. Olipa sekin tyhmää... Pitkään olen siis haaveillut ja kaivannut ihmisestä jota rakastaa ja joka rakastaa.
Jotenkin vaan on takaraivossa ajatus,ettei kukaan mies tällaista naista enää huoli.
Miten on? Ihan vaan ajatuksia asiasta kaipaan nyt.
Itsellä kohta 5kk erosta, vaikkakin jo 6 vuotta siitä kun rakkaus omalta osalta oli jo loppunut. Lasten vuoksi kuitenkin liittoa jatkanut. Olipa sekin tyhmää... Pitkään olen siis haaveillut ja kaivannut ihmisestä jota rakastaa ja joka rakastaa.
Jotenkin vaan on takaraivossa ajatus,ettei kukaan mies tällaista naista enää huoli.
Miten on? Ihan vaan ajatuksia asiasta kaipaan nyt.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aika haastavaahan tuo kuvaamasi tilanne on miehen silmissä, mutta en sano että se mahdotonta olisi. Itse en varmaankaan enää lähtisi yksinhuoltajaaidin kanssa elämää rakentamaan, mutta onhan sellaisiakin miehiä, jotka haluavat olla hyväntekijöitä.
Eräs kaverini meni naimisiin yksinhuoltajaäidin kanssa. Heillä on yhteinen koti ja mies adoptoi naisen lapset omikseen. Heillä on nyt yhteinenkin lapsi ja avio-onni kukoistaa, joten mahdollista se on.
Millähän tavalla on "hyväntekijä", jos on suhteessa yksinhuoltajan kanssa? 🤔
koska joutuu niitten lapsien elämään osallistumaan kuitenkin
Tuo tilanne helpottaa, kun lapset kasvaa ja muuttaa vähitellen omilleen, sittenhän sitä onkin sinkku eihän yh ole sinkku vaan perheellinen. Monet tuppaa huijaan noita statuksiakin.
Huolisin kyllä mutta olen liian ruma ettei kukaan huoli minua.
Lapsettomalle miehelle KYLLÄ,jollekin yh isälle ei,
Hyvin epätodennäköistä. Itse kun erosin, eoli minulle aika selvää, etten voisi ottaa "lapsellista" naista, vaikka itsellä on kaksi lasta. Olisi tullut liikaa säätöä. Sinulla lapsimäärä on todella kova.
Yleisiä syitä, miksi mies ehkä karttaa yksinhuoltajaa / yhteishuoltajaa erityisesti jos mies on lapseton.
- Vaikka tunnettu lause kuuluu, että lapsilla on jo isä, eli miehen ei tarvitse olla isä lapsille vaan mies äidille. Käytännössä tämä voi osoittautua pitkän päälle vaikeaksi. kyllä äitiä voi ruveta korpeamaan, jos uusi mies ei ota mitään vastuuta lapsista, vaan jättää äidille. Lisäksi yksinhuoltajan lapsilla isä ei siis välttämättä ole kuvioissa ollenkaan.
- varsinkin yhteisuhuoltaja-äidin ollessa kyseessä, lomista, viikonlopuista yms on päättämässä myös naisen exmies, koska hänen kanssaan pitää lomista sopia.
- pelko joutumisesta riitojen keskelle
- shokki joutumisesta "sirkuksen" keskelle kylmiltään
- ajatus joutumisesta "muiden" lasten elättäjäksi voi olla vaikea (aisurius)
- ajatus, ettei koskaan ole naiselle se kaikkein tärkein voi olla kestämätön
- raskaudet ovat jättäneet jälkensä naisen vartaloon
Älä silti menetä toivoasi. Uusioperheitä muodostuu jatkuvasti.
Kirjoituksesi on oikein realistinen ja vähän näin sen arvelen olevankin. Itse en haluaisikaan saman katon alle muuttaa, mutta että olisi joku, kenen kanssa jutella, viettää aikaa sillon tällöin ja tietysti jakaa rakkautta. Oltaisiin yhdessä, mutta erikseen. Eli en halua mitään "elättäjää". Ja sirkushan tämä myös tosiaan on, ei voi kieltää. Mutta ihana sirkus! Itse toivoisin että miehellä on jo lapsiluku täynnä, koska uusia ei enää voisi tulla. Lapsetonta en ehkä haluaisi, sillä silloin ei oikein lapsia välttämättä ymmärrä ollenkaan.
Totta myös että raskaudet ovat jälkensä jättäneet, mutta ihan nätti olen vaatteet päällä...ehkä 😂
Ehkäpä vaan tyydyn odottelemaan rakkautra kymmenkunta vuotta, että viimeinenkin lapsi on täysi-ikäinen ja katsellaan sitten uudelleen. Siihen asti vaan sitten yhdennillan säätöjä joskus. Taitaa olla helpointa niin.
Järkevästi tunnut suhtautuvan. Sulla ei sentään onneksi ole paniikkia, että ikä tulee vastaan lasten saamisen suhteen. Siksi voit ottaa rennosti tuon miehen löytymisen suhteen, toisin kuin sinkut, joilla ei ole vielä sitä ensimmäistäkään lasta.
Turha kuitenkaan tehdä päätöstä rakkauden suhteen.
Ei ainakaan mulle ole mikään mahdoton ajatus. Elämä vie meitä kaikenlaisiin suuntiin. Eli huolisin jos vaan muuten natsaisi.
voisin huolia jos nainen olis kiva ja fiksukin.
Entäs jos etsisit jonkun miehen, jolla myös on lapsia? Se "lapsellisuus" olisi sitten yhdistävä tekijä ja "lapsellisten" arki molemmille tuttua. Moni lapseton mies tai lapseton nainen ei suhteeseen "lapsellisten" kanssa, sillä uusperhekuviot ovat vaativia, et itsekään lapsettomana naisena sellaiseen lähtisi. Lapsellisille uusperhekuvio on reilumpi ja tasa-arvoisempi.
Korjaus. "...en itsekään lapsettomana naisena sellaiseen lähtisi."
sehän ihan riippuu sinun vaatimuksistasi.... maailmassa on miljoonia yksinäisiä ihmisiä, varmasti on sinullekkin joku, mutta jos asetat riman korkealle ja haluat asettaa vaatimuksia niin mahdollisuutesi pienenee jokaisesta vaatimuksesta minkä laitat.
enkä nyt tarkoita että vaatimuksia kumppanista pitäisi olla, kunhan vaan totesin faktat.
yyhoille iso ei
Samoin sun näköiselle tyypille! :D
jokaisella on kriteerinsä