– Elämässäni kadun vain sitä, etten nainut yhtään niistä ihanista puolattarista, marsalkka Mannerheim tunnusti Puolassa viettämiensä vuosien jälkeen.
Nuo muistot eivät hevillä unohtuneet, sillä vielä 80-vuotispäivänäänkin hän lausui:
– Jokainen kasvojeni uurre kertoo tarinaa kokemuksista, jotka olen saanut puolalaisista naisista.
Mannerheimin Puolan-vuosia 1909–1914 ja niiden intiimejäkin puolia kuvataan yksityiskohtaisesti historioitsija Herman Lindqvistin kirjassa Mannerheim. Mies naamion takana (2019, WSOY). Kirjassa vihjataan jopa, että suomalaisella suurmiehellä saattaa olla sukulaisia Puolassa: sikäläisen ruhtinatar Maria Lubomirskan sisko oli varma, että Marski oli hänen siskonsa tyttären isä.
Mannerheimistä intiimin henkilökuvan julkaissut ruotsalainen Herman Lindqvist (s. 1943) on Helsingissä nuoruusvuotensa viettänyt pitkän linjan toimittaja ja historioitsija. Lindqvist asuu nykyään Varsovassa puolisonsa Liliana Komorowskan kanssa.
Lindqvist vietti nuoruutensa Helsingissä ja asuu nykyään itse Varsovassa puolisonsa kanssa. käsin hän maalaa Marskista monipuolisen muotokuvan: Mannerheim oli sotamarsalkka, Suomen tasavallan presidentti ja tsaarinajan upseeri, mutta myös elegantti nautiskelija ja naistenmies. Tiistaina julkaistu kirja ei peittele suurmiehen ristiriitaisiakaan puolia.
Lindqvist kuvaa kirjassaan runsaasti Mannerheimin vuosia Puolassa: siellä viettämiään seitsemää vuotta Marski itse on kuvannut elämänsä onnellisimmiksi. Hänellä oli paljon mahdollisuuksia romanttisiin suhteisiin kauniiden naisten kanssa.
Nuo muistot eivät hevillä unohtuneet, sillä vielä 80-vuotispäivänäänkin hän lausui:
– Jokainen kasvojeni uurre kertoo tarinaa kokemuksista, jotka olen saanut puolalaisista naisista.
Mannerheimin Puolan-vuosia 1909–1914 ja niiden intiimejäkin puolia kuvataan yksityiskohtaisesti historioitsija Herman Lindqvistin kirjassa Mannerheim. Mies naamion takana (2019, WSOY). Kirjassa vihjataan jopa, että suomalaisella suurmiehellä saattaa olla sukulaisia Puolassa: sikäläisen ruhtinatar Maria Lubomirskan sisko oli varma, että Marski oli hänen siskonsa tyttären isä.
Mannerheimistä intiimin henkilökuvan julkaissut ruotsalainen Herman Lindqvist (s. 1943) on Helsingissä nuoruusvuotensa viettänyt pitkän linjan toimittaja ja historioitsija. Lindqvist asuu nykyään Varsovassa puolisonsa Liliana Komorowskan kanssa.
Lindqvist vietti nuoruutensa Helsingissä ja asuu nykyään itse Varsovassa puolisonsa kanssa. käsin hän maalaa Marskista monipuolisen muotokuvan: Mannerheim oli sotamarsalkka, Suomen tasavallan presidentti ja tsaarinajan upseeri, mutta myös elegantti nautiskelija ja naistenmies. Tiistaina julkaistu kirja ei peittele suurmiehen ristiriitaisiakaan puolia.
Lindqvist kuvaa kirjassaan runsaasti Mannerheimin vuosia Puolassa: siellä viettämiään seitsemää vuotta Marski itse on kuvannut elämänsä onnellisimmiksi. Hänellä oli paljon mahdollisuuksia romanttisiin suhteisiin kauniiden naisten kanssa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=QVBp803Ma-I
Raatteentie.
Tästä musiikista kommari tykkää ja Marskin kuvasta.
Mannerheimin homoutta vähätellään avioliitolla upporikkaaseen sukuun Pietarissa.
Tässä kyllä oli Arapovan upporikas isä oli mielenkiinnon kohteena - itsekin sanoi sitä kulissiavioliitoksi. Sulkeutuneen juro homon olemus paistaa kaikista M. valokuvista.
Merkittävä poikkeus on lempileikkikaveri Herman - tässäkö Kustun suuri rakkaus?
https://photobucket.com/gallery/user/Mehlsack_2010/media/cGF0aDpGR00vOTQwMDRfenBzN2Q0ZjJiODkuanBn/?ref=
Tieteellinen tutkimus paljastaa:
Mannerheimin Saksa-suhde tiivistyy ilmamarsalkka Hermann Göringiin. Kaiken kaikkiaan herrat tapasivat ainakin viiteen eri otteeseen ja olivat toistuvassa kirje- ja viestiyhteydessä jo 1930-luvulla.
Vierailut Göringin Carinhall:ssa pidettiin salassa syystä molempien puolelta. Arvokkuus vaati että tieto suhteesta ei saanut levitä. Tapanahan oli että saunanpäälle heitettiin pyhkeet pois ja käytiin reippaaseen poikapainiin takan edessä karhuntaljalla....
- ruotsalainen Herman Lindqvist (s. 1943) on Helsingissä nuoruusvuotensa viettänyt pitkän linjan toimittaja.....
- keksii ja satuilee, ja yrittää myydä tarinaa,,,, selvä rahastus yritys siis.
kun ei ollut itse tirkistelemässä mannerheimisen tekoja puolassa,, vaan kertoo täyttä keksittyä huttua, rahoittaakseen puolalaisen oman emännän kulutustottumuksia...
Köyhyys teettää kaikenlaista ja aiheuttaa satusedän ongelmaa...
Lindqvist on arvostettu tutkija ja historioitsija.
Mannerheimin toiminnasta Puolassa on runsaasti dokumentteja,muistelmia,kirjeitä ja artikkeleita.
Ne eivät tue palstan homojen kuvitelmia Marskista.
Ruotsalaisten nykyinen operaatio Mannerheimin rehabilitoimiseksi ruotsinvallan ikoniksi Suomessa on aika huvittava. Ennen hirmutekoja 1918 Mannerheim oli svekomaanien vihaama "ryssänupseeri" vailla arvoa. Verenhimoiset jääkärit saatiin vain vaivoin seuraamaan M:ää vasta kun Ruotsista vakuutettiin että suku Ruotsissa oli aina juonitellut Suomen hallitusta vastaan Venäjän vihollismaiden kanssa.
Henrik Meinanderin Aristokraatti sarkatakissa -kirjassa kerrotaan, että Gustaf Mannerheim harmitteli päivällisillä Helsingin Pörssitalolla helmikuussa 1916, etteivät suomalaiset halunneet liittyä vapaaehtoisina Venäjän armeijaan vaan rupesivat mieluummin jääkäreiksi Saksan puolelle, mikä ei ollut Mannerheimin mielestä enempää eikä vähempää kuin maanpetos.
Vuonna 1935 antamassaan lehtihaastattelussa kreivitär Julia Potocka oli varma, että Marski oli hänen siskonsa Maria Lubomirskan vuonna 1904 synnyttämän Dorota-tyttären isä. Juuri Julian aviomies oli esitellyt Marian ja Mannerheimin toisilleen vuonna 1903.
– Dorota oli Mannerheimin tytär. Hänen takiaan Mannerheim vältti sisareni tapaamista eikä käynyt hänen luonaan edes silloin, kun hän makasi kuolinvuoteellaan, vaikka hän odotti tuota vierailua enemmän kuin mitään muuta, Julia Potocka sanoi Pariisissa antamassaan haastattelussa.
Luultavasti Julia oli ainoa ihminen, joka tunsi kaikki siskonsa Maria Lubomirskan salaisuudet.
Viimeinen suuri rakkaus
Vuodesta 1948 lähtien Mannerheim oleskeli vakituisesti Sveitsissä Valmont’n klinikalla Montreux’ssa. Hän oli englantilaisessa kadettikoulussa vieraillessaan oppinut solmimaan kengännauhat siten, että solmu ja ruusuke eivät jääneet näkyviin. Hän solmi kengännauhansa tällä tavalla kuolemaansa saakka.
Vuodesta 1948 lähtien Mannerheim oleskeli vakituisesti Sveitsissä Valmont’n klinikalla Montreux’ssa. Hän oli englantilaisessa kadettikoulussa vieraillessaan oppinut solmimaan kengännauhat siten, että solmu ja ruusuke eivät jääneet näkyviin. Hän solmi kengännauhansa tällä tavalla kuolemaansa saakka.
Vuodesta 1948 lähtien Mannerheim oleskeli vakituisesti Sveitsissä Valmont’n klinikalla Montreux’ssa. Hän oli englantilaisessa kadettikoulussa vieraillessaan oppinut solmimaan kengännauhat siten, että solmu ja ruusuke eivät jääneet näkyviin. Hän solmi kengännauhansa tällä tavalla kuolemaansa saakka.
Mannerheimin rakkauselämä jatkui Puolan-vuosien jälkeenkin. Hän koki elämänsä viimeisen suuren rakkauden vielä lähes 80-vuotiaana.
Heinäkuussa 1947 hän kirjoitti kreivitär Gertrud ”Calle” Wallenbergille:
– On tapahtunut melkein kaikki, mitä luulin mahdottomaksi. Tuntuu kuin näkymätön haltiatar olisi puuttunut peliin ja herättänyt taikasauvallaan sisälläni tunteita, joiden olin uskonut kuolleen jo kauan sitten, saanut sydämeni sykkimään rajummin kuin nuoruuteni keväästäkään muistan, mielenkiinnon heräämään, kasvattanut näkymättömiä siteitä, joita voi kantaa iloisin mielin, täyttänyt sydämeni ja aivoni ajatuksilla ihanan kauniista haltiattarestani, onnellisena siitä, että saan häntä palvella.
Marski oli tavannut kreivittären Pariisissa paluumatkallaan Portugalista, jonne hän oli matkustanut hoitamaan terveyttään jatkosodan jälkeen. Kreivitär Gertrud von Arco auf Valley oli arkipäivän kutsumanimeltään ”Calle”, ja hän oli omaa sukuaan Wallenberg, finanssialan mahtimiesten Jacob ja Marcus Wallenbergin sisar.
ja mummo kreivitär meinasi vielä pestä gustavikin rahat, mutta kokeneena köyhänä gustav ei maksanut vedättäjä mummo kreivittären palveluista, ja niin mummo joutui hakemaan suoraan suomen hallitukselta elatusrahaa, kun mamnerhiminen kuoli yllättäen kesken mummon bisneksiä.
Niin hienoa, nuukaa ja köyhää on näiden yli varojensa elävien kreivittärienkin elämä !!
Mannerheimin kanssa suhteissa olleiksi tiedetään mm. ensirakkaudet Jeanne Cotta ja Constance Hisinger, kreivitär Jeanne de Salverte, Kitty Linder, Miss Ranska Yvonne la Brousse eli prinsessa Begum Aga Khan, kreivitär Jekaterina Suvalova, ballerina Tamara Karsavina, purjehduksen olympiavoittaja Virginie Heriot, näyttelijä Alla Nazimova sekä myöhäisen iän tuttavuus kreivitär Gertrud Arco auf Valley.
Myös puolalaisruhtinatar Marie Lubomirskan kanssa Mannerheimilla oli traaginen suhde. Se on tunnettu jo pitempään heidän julkaistun intiimin kirjeenvaihtonsa vuoksi.
- Mannerheimilla oli tyylikäs naismaku: muuten erityisiä tai kreivittäriä ja ruhtinattaria, marsalkan naisia IS:n pyynnöstä listannut Robert Brantberg toteaa.
Mannerheimin kanssa suhteissa olleiksi tiedetään mm. ensirakkaudet , mm. sähkötys aseman hoitaja haminasta joka palvoi nuoria poikia kuten gustav, Pietarissa sota poika ja hevosen hoitajia, sekä sotilasbordellin amattilaisia, myös finanssien takia oli etsittätävä elättäjää ja löytyi sopiva rikas suku ja vaimo.
Oli myös Jean Cottage, hevospallija engalnnista, ja Consta Hilpiö hämeen rakuuna, , kreivi Jean de Salvettu, , Körmy Lindeman, Me Ranska ylermi la penis eli prinsessa Bi heguma, Aga Khan bi rikas,, kreivi vasili Suvalova, poika-ballerina egon Karsavina, purjehduksen olympiavoittaja wiljam Heriot, näyttelijä herbert Nazimova sekä myöhäisen iän tuttavuus kreivitär bi sexual Gertrud Arco auf Valley. sekä lukuisa määrä hevosia ja tallirenkejä.
Myös puolalaisruhtinas Ernt Lubomirskan kanssa Mannerheimilla oli traaginen suhde. Se on tunnettu jo pitempään heidän ei julkaistun intiimin kirjeenvaihtonsa vuoksi.
- Mannerheimilla oli tyylikäs mies ja naismaku: ja siks rahat lopuivatkin usein, kallis seura maksaa ! - oli niitämuuten erityisiä tai kreivittäriä ja ruhtinattaria, marsalkan naisia IS:n pyynnöstä listannut viihdetaiteilja ja tarinan kertoja Robert Brantberg toteaa ja nostaa suuren palkkion.
Onnettomat valeet eivät auta edes sepittäjäänsä.
-selvästi laittaa omaan luokkaansa myös kaikki muutkin arvelut asioista...
Marskin tarkoitus oli mennä 1919 naimisiin Kitty LInderin kanssa ja hän hankki avioeronkin. Lempi kuitenkin jäähtyi. Kitty piti 20 vuotta vanhempaa Mannerheimia jäykkänä ja ikävystyttävänä, eikä valtiohnhoitajan maine vuoden 1918 jälkeen muutenkaan ollut parhaimpia.
Avioliittoaikeet jäivät,joskin Kitty taisi myöhemmin katua. Marskin kuoltua hän vei aina syntymäpäivänä kukat tämän haudalle.
Marski vietti 20-luvulla useita pitkiä lomia mm. laivamatkoilla kreivitär Jeannette de Salverten kanssa.
Marskin tyttäret ihmettelivät, kun isää juhlittiin Suomessa sotasankarina.
Pietarissa hänet tunnettiin nuoruudessaan nimenomaan naissankarina.
Mannerheimilla oli Puolassa monia muitakin naissuhteita kuin Maria. Kun Mannerheim ylennettiin kenraalimajuriksi helmikuussa 1911, hänet esiteltiin Varsovan katoliselle arkkipiispalle, joka sanoi:
– Paroni, olen kuullut teistä paljon, mutta en voi paljastaa nuorten naisten rippisalaisuuksia.
Professori Leonid Vlasovin mukaan Maria Lubomirska kertoi paljon myöhemmin, miten Mannerheim hänet valloitti:
– Hän oli viisas, teräväjärkinen, pukeutui aistikkaasti kuten ainakin mies, joka tunsi sekä kansainvälisen, puolalaisen että venäläisen kulttuurin. Tuttavuutemme aikana hän vähitellen työnsi syrjään kaikki muut miehet läheltäni.
Haminassa meni poikuus, sähkötys aseman virkamiehen kanssa orheiltiin. Tom of finland sessioita. Oliko gustav sadomia toiminnassa ottava vai antava osapuoli?
Entä miten menetelmät myöhemmällä iällä`?
Miten sen lennätysaseman hoitajan stoori jatkuu ,lähtikö pietariin cge n perässä ,kertokaa ihmeessä ku on siis niin seiskalainen stoori.,please.
Tutkittu ja selvitetty tämä historia on, perustuu laajaan kirjeen vaihtoon ja lennätin viesteihin, ja haastatteluihin, tunnustusta saanut tutkija nykysin puolassa asuva henrik af von nordhjelm on asiaa tutkinut tarkoin.
Oikea suuri kärlek affär, love story, se oli. pitkäaikainen hellä miehimys orhi suhde,
tapailivat pietarin kanavilla ja silloilla, puistossa ja pisuaareilla, missä muutkin mies rakkaus kukki. oli romanttisa promenaadeja. Kulttuuri miehiä molemmat ja lempi leiskui. Myöhemmin myös warsovassa. tuossa mies-pisuaarien kultaisessa kaupungissa. Ja aasiassa teltoissa ja jurtissa, hevostellen. Japanin sodassa hieman kylmää ulkosalla, mutta onnistui kuitenkin, kylmissä olissa on kusi vika aina vaaroina..
Mutta vähitellen kuitenkin normaalin hormooni tuotannon vähentyessä, hoonaus into laimeni, kun stondis heikkeni ja palattiin normaalin päiväjärjestykseen ja kusitaukoihin.
Myös sisällisota ja talvisota ja jatkosta veivät aikaa, niin mies leikit jäi selvästi vähemmälle. Näin historia ketoo.
Tarkemmt tiedot liitteineen tutkimuksessa.
Jos muka húrmuri, niin, Oliko millainen se peenis gustavilla? saiko sillä vielä elvytettyä kyllästyneenkin rikkaan naisen tai kuvike lesken ? Tai muun sotasopa kavaljeerin?
olisiko kantakortissa mitään tietoa peniksestä ?
Suomeksi persaukinen häntäheikki tuo keplo ja myöhemmmin suomalaisten työmiesten tappattaja taisi tosiaankin olla ainakin tämän päivän mittapuun mukaan?
Jukka Puotila kertoi että kun marski ja tarmo manni nuo kaksi homoa kohtasivat helsingissä kadulla kääntyivät molemmat katsomaan toisiaan johon manni oli todennut että meillä molemmilla on hyvä maku.