HENNA VIRKKUNEN (kok) ja Niklas Nováky kirjoittivat (HS Vieraskynä 31.1.), että määräenemmistöpäätöksiä tulisi lisätä EU:n päätöksenteossa. Perusteluiksi he esittivät yksimielisyyden saavuttamisen työläyden ja ulkopoliittisen toimintakyvyn vahvistamisen.
Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat pienelle maalle sitä, että Suomelta ei välttämättä tarvitse kysyä mitään. Miten kirjoittajat voivat ajatella, että Suomen etu toteutuu, kun muut päättävät meidän puolestamme? Tällainen ajattelu ei ota huomioon kansallisvaltioiden suvereniteettia eikä jäsenmaiden geopoliittista tilannetta. Periaatteellinen kysymys on, miksi olisi Suomen kansallisen edun mukaista sitoa käsiämme yhä useammassa asiassa, varsinkin kun maailmapoliittinen tilanne on entistä ailahtelevampi. EU-tasolla ratkaisut tehdään muutenkin isojen maiden intresseistä käsin. Yksimielisyysvaatimus on paras turva pienemmän jäsenmaan vaikutusvallan takaamiseksi.
Mahdollisessa kriisissä suvereniteetin merkitys korostuu. EU:n sotilaallinen suorituskyky heikkeni entisestään Britannian EU-eron eli brexitin myötä. Suomen geopoliittisessa asemassa nämä seikat olisi huomioitava. Olisi harkitsematonta pyrkiä ulkoistamaan omaa ulkopoliittista liikkumavaraa minnekään. Viisas valtiotoimija ei luovuta määräysvaltaa ulkopuolelle ehdoin tahdoin. Kirjoittajien mainitsemassa kansainvälisen politiikan myllerryksessä onkin hyvin tärkeää, että politiikkaa johdetaan Helsingistä. Johtovastuuta ei voi antaa muille EU-jäsenmaille tai mahdollisesti niiden taustalla vaikuttaville voimille.
Laura Huhtasaari
Euroopan parlamentin jäsen (ps)
Määräenemmistöpäätökset tarkoittavat pienelle maalle sitä, että Suomelta ei välttämättä tarvitse kysyä mitään. Miten kirjoittajat voivat ajatella, että Suomen etu toteutuu, kun muut päättävät meidän puolestamme? Tällainen ajattelu ei ota huomioon kansallisvaltioiden suvereniteettia eikä jäsenmaiden geopoliittista tilannetta. Periaatteellinen kysymys on, miksi olisi Suomen kansallisen edun mukaista sitoa käsiämme yhä useammassa asiassa, varsinkin kun maailmapoliittinen tilanne on entistä ailahtelevampi. EU-tasolla ratkaisut tehdään muutenkin isojen maiden intresseistä käsin. Yksimielisyysvaatimus on paras turva pienemmän jäsenmaan vaikutusvallan takaamiseksi.
Mahdollisessa kriisissä suvereniteetin merkitys korostuu. EU:n sotilaallinen suorituskyky heikkeni entisestään Britannian EU-eron eli brexitin myötä. Suomen geopoliittisessa asemassa nämä seikat olisi huomioitava. Olisi harkitsematonta pyrkiä ulkoistamaan omaa ulkopoliittista liikkumavaraa minnekään. Viisas valtiotoimija ei luovuta määräysvaltaa ulkopuolelle ehdoin tahdoin. Kirjoittajien mainitsemassa kansainvälisen politiikan myllerryksessä onkin hyvin tärkeää, että politiikkaa johdetaan Helsingistä. Johtovastuuta ei voi antaa muille EU-jäsenmaille tai mahdollisesti niiden taustalla vaikuttaville voimille.
Laura Huhtasaari
Euroopan parlamentin jäsen (ps)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Laura ei taida tietää, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
Enemmistöpäätökset ovst normi demokratiassa. Vähemmistönkö pitäisi päätökset sanella?
EU pyrkii yhteiseen etuun. Usein siinä jonkun jäsenmaan omat edut kärsivät tai sellaista ainakin voidaan väittää.
Sinä et taida tietää, että Laura kyllä tietää, mitä on päätetty, etkä tiedä, että kyseessä on Lauran kannanotto päätettyyn asiaan.
Demokratia on eu:ssa kavennettua ja näennäistä. Itsenäisten maiden kansat eivät voi vaikuttaa eu:n päätöksiin. Ainoa tapa vaikuttaa on äänestää omat edustajat eu:hun. Pienet maat, sekä mustamaalatut mepit ovat heikoilla päätöksenteossa. Päätösten enemmistön takana on aina eu:n eduksi toimiva rintama. (eu on eri asia kuin Eurooppa/eurooppalaiset. eu on monikansallinen poliittinen valtajärjestelmä)
eu ei pyri yhteiseen etuun, vaan etuun, joka hyödyttää eu:ta. Tässä asiassa varsinkin eu:n reunamailla, ja yleensä pienillä mailla, on taipumus joutua epäedulliseen asemaan.
eu on turha.
Laura vihaa EU:a, mikä ei estä nostamasta suurta palkkaa ja kulukorvauksia meppinä.
EU:ssa asiat päätetään demokraattisesti. Toisin kuin autokraattisissa uusnatsiliikkeissä.
Päättäjinä ovat jäsenmaiden demokraattisesti valitut edustajat. Esimerkiksi komissiossa jokaisella maalla on yksi ääni.
Jäsenmaiden enemmistö päättää,mikä on yhteinen eli EU:n etu.
Kyllä se niin on, että kun liput viedään, niin se näyttää pakkoliittovaltion merkkejä.
Laura, Laura, tee jotain muuta kuin Suomi24:än seuraamista. Aikasten iso palkka tähän hommaan.
Mitä ihmettä taas sekoilet, punikki? Onko taas alkoholikorviketta naukkailtu?
Eusta on tulossa näennäis demokratia. Pieillä mailla ei ole mitään valtaa. Niiltä ei edes tarvi kysyä.