Sotien rasitukset Ruotsin vallan aikana olivat katastrofaalisia Suomen väestölle.
Vuosina 1617–1721 suomalaisia sotilaita palveli valtakunnan armeijassa noin 160 000–170 000. Suurvalta-ajan sotapalvelus vei kaatuneina tai tauteihin kuolleina noin 110 000 suomalaista sotilasta. Arvioiden mukaan 1600-luvulla täysi-ikäiseksi päässeistä miehistä kuoli sodissa noin 30 prosenttia. Jussi T. Lappalaisen mukaan 30-vuotisessa sodassa palveli 24 000–27 000 suomalaismiestä. Heistä kuoli noin 14 000. Suomalainen jalkaväen mies kuoli useimmiten ruttoon, lavantautiin, punatautiin tai pikkukuumeeseen kuin kaatui taistelukentällä. Muun muassa Porin jalkaväkirykmentistä menehtyi muutamassa kuukaudessa vuonna 1638 Stettinissä Puolassa ruttoon 911 miestä. Suhteellisesti eniten suomalaisia oli 30-vuotisen sodan taisteluista Breitenfeldin toisessa taistelussa lokakuussa 1642.
Upseereita kaatui suhteellisesti enemmän taisteluissa, kun taas miehistöstä kuoltiin enimmäkseen tauteihin ja ja paleltumiin.
Vuosina 1617–1721 suomalaisia sotilaita palveli valtakunnan armeijassa noin 160 000–170 000. Suurvalta-ajan sotapalvelus vei kaatuneina tai tauteihin kuolleina noin 110 000 suomalaista sotilasta. Arvioiden mukaan 1600-luvulla täysi-ikäiseksi päässeistä miehistä kuoli sodissa noin 30 prosenttia. Jussi T. Lappalaisen mukaan 30-vuotisessa sodassa palveli 24 000–27 000 suomalaismiestä. Heistä kuoli noin 14 000. Suomalainen jalkaväen mies kuoli useimmiten ruttoon, lavantautiin, punatautiin tai pikkukuumeeseen kuin kaatui taistelukentällä. Muun muassa Porin jalkaväkirykmentistä menehtyi muutamassa kuukaudessa vuonna 1638 Stettinissä Puolassa ruttoon 911 miestä. Suhteellisesti eniten suomalaisia oli 30-vuotisen sodan taisteluista Breitenfeldin toisessa taistelussa lokakuussa 1642.
Upseereita kaatui suhteellisesti enemmän taisteluissa, kun taas miehistöstä kuoltiin enimmäkseen tauteihin ja ja paleltumiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.