Äiti ei antanut Tamifluta lapselleen, lapsi kuoli influenssaan

Eli tätä samaa foliohattuporukkaa on Suomessakin.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tätä samaa foliohattuporukkaa on Suomessakin.

Foliohattuilua on siis se että helvetin monelta on koko elämä tuhoutunut sikapiikin oton jälkeen tulleeseen narkolepsiaan ja muihin neurolokisiin vaivoihin.
Hysteriaa on se että kun media alkaa toitottaa jottain heti juostaan kuola suussa piikille ilman mitään tietoa mitä sinne lihakseen työnnetään.

Anonyymi kirjoitti:

Eli tätä samaa foliohattuporukkaa on Suomessakin.

Kyllä Suomessakin folioilla pää on peitetty aina, kun vastuukysymykset rokotteista sairastumisiin on otettu esille. Mutta tuskin foliokaan loputtomiin karkulaisia auttaa.

Hätä rokoteuskottavuudesta ottaa jo koville. Puoskarilakia valmistellessa älköön unohdettako, että se koskee myös rokotteisiin uskovia. Tämän luokan fanaattisuutta tuskin koskaan ennen on terveydenhoidon alalla nähty. Ala, jolle mikään todiste ei kelpaa, hakee oikeuskäytännössäkin vertaistaan.

Mutta ajat muuttuvat. Jos eivät nopeasti, niin kärsimyksen hitaasti hivuttamina kuitenkin. Myötätunto lääkkeistä elämänsä kadottaneille nimittäin lisääntyy, vastustuksesta huolimatta.

Lääketiede, siis etuliite lääke huomioitava, lukeutuu myös näihin puolueisiin, kuten uskonnotkin. Oma ohjelmansa joka ikisellä, jonka nimiin tänä päivänä julistavat. Ero on vain siinä, että lääketiede itsekorjaamisjulistuksistaan huolimatta virheitään ei myönnä, ei ainakaan rokotteiden osalta. Myöntäminen kun olennaisesti haittaisi bisneksiä. Suomalaiselle laki antaisi mahdollisuuden päättää rokottamisistaan, mutta käytännössä näin ei ole. Sikarokotteen kohdalla tämä ”rikosoikeudelliseen vastuuseen saattaminen” -julkilausuma hankaloitti paljon rokotteesta varoittajia. Sitten kun rokotevauriot vastustuksesta huolimatta julkitulivat, ketkään eivät joutuneetkaan vastuuseen, ja rikosoikeudella uhkaajatkin katosivat kommentoimasta.

Rokotteet ovat olleet suunnaton bisnes rokoteteollisuudelle ja enenevässä määrin ovat sitä edelleen. Lääkäritkin alistettu pelkiksi apupojiksi, mantrojen toistajiksi. Miksi heitä, koulutettuja ihmisiä nöyryytetään noin rankasti. Lääkäreillekin pitäisi sallia omaa ajattelua ja huomiointikykyä. Jo nyt lääkärikunnassa itsetuhoisuus ammattikunnista suurinta. Puoskaritko sittenkin ainoita lääkäreistä huolta kantavia.

Paskapuhetta sanoo PaskaAndersson ja jatkaa. Täyttä paskaa.

Se että rokotteita kritisoidaan jo rankasti useissa maissa, ei tarkoita sitä, että kaikkea lääketieteessä toteutettua oltaisiin heittämässä pois. Lähes aina kun rokotteet ja niiden haitat, rokotetutkimusten väärinymmärtämiset, otetaan esille, ilkeily seuraa välittömästi. Törkyä heitetään silmille, vaikka koskaan aiemmin ei olisi sivuakaan rokotekritiikkiä luettu, saatikka rokoteoikeudenkäyntejä seurattu. Iskulauseina tutuksi ovat käyneet heitot ”no, jos rokotteet eivät sinulle kelpaa, sinun on parempi jättäytyä kokonaan virallisen terveydenhoidon ulkopuolelle, joten hoiteleppa itse itsesi myös kirurgisesti kuntoon, äläkä kuormita tieteellisiin faktoihin perustuvaa virallisjärjestelmäämme”.

Mutta tähän sinun kommenttiisi sanoisin, että nykyisin odottavilla äideillä on riittävästi oikeaa ja terveellistä ravintoa, jos he itseään ja pienokaistaan tahtovat suojella. Myös hygienia on aivan eri luokkaa kuin menneinä vuosikymmeninä eli lääketiede ei kaikesta voi ottaa kunniaa itselleen. Tosin en suinkaan vähättele synnytyslääkärien ja kätilöiden osaavuutta työssään, mikä varmasti osaltaan on auttanut vähentämään synnytyspelkoa ja kriittisten tilanteiden päätymistä onnellisempaan lopputulokseen.

Mutta niistä rokotteista. Huoli on todellinen ja aito. Kolmiodraama nimeltä bakteerit-virukset-sienet jatkaa kulkuaan, eikä vähiten rokotteiden ansiosta. Suunta on vakava ja vuosi vuodelta vaikeammin korjattavissa.

Kokonaisuus on hyvä huomioida, etenkin se, mihin suuntaan lasten toistuvat ja lisääntyvät immunisaatiot ovat heidät johtaneet. Kuten mediassakin on jo herätty tiedostamaan, jostain syystä lapsilla on todellinen hätä. Syitä lasten hädästä on rohjettava ulottaa muuallekin kuin niihin tuttuihin ja turvallisiksi koettuihin seikkoihin, joista virallisjärjelmään kuuluvien ei tarvitse ottaa itseensä loukkaantuakseen. Sijaiskärsijöiksi tähän saakka ovat saaneet kelvata ”puoskarit”, sillä heistä oikeaoppisten mielestä joudettaneenkin päästä eroon. Helposti tällöin unohtuvat kokonaan, missä sitten hoideltaisiin esim ne lukuisat rokotusten jälkeiset lasten aineenvaihdunnalliset ruoansulatushäiriöt ja uniongelmat, jos ”puoskaritkin” heiteltäisiin viralta.

Järki ei ole paljoakaan päätä pakottanut, kun on kuviteltu voitavan katsella elämää mehupillin läpi avautuvasta suppeasta täsmänäkymästä.

Anonyymi kirjoitti:

Se että rokotteita kritisoidaan jo rankasti useissa maissa, ei tarkoita sitä, että kaikkea lääketieteessä toteutettua oltaisiin heittämässä pois. Lähes aina kun rokotteet ja niiden haitat, rokotetutkimusten väärinymmärtämiset, otetaan esille, ilkeily seuraa välittömästi. Törkyä heitetään silmille, vaikka koskaan aiemmin ei olisi sivuakaan rokotekritiikkiä luettu, saatikka rokoteoikeudenkäyntejä seurattu. Iskulauseina tutuksi ovat käyneet heitot ”no, jos rokotteet eivät sinulle kelpaa, sinun on parempi jättäytyä kokonaan virallisen terveydenhoidon ulkopuolelle, joten hoiteleppa itse itsesi myös kirurgisesti kuntoon, äläkä kuormita tieteellisiin faktoihin perustuvaa virallisjärjestelmäämme”.

Mutta tähän sinun kommenttiisi sanoisin, että nykyisin odottavilla äideillä on riittävästi oikeaa ja terveellistä ravintoa, jos he itseään ja pienokaistaan tahtovat suojella. Myös hygienia on aivan eri luokkaa kuin menneinä vuosikymmeninä eli lääketiede ei kaikesta voi ottaa kunniaa itselleen. Tosin en suinkaan vähättele synnytyslääkärien ja kätilöiden osaavuutta työssään, mikä varmasti osaltaan on auttanut vähentämään synnytyspelkoa ja kriittisten tilanteiden päätymistä onnellisempaan lopputulokseen.

Mutta niistä rokotteista. Huoli on todellinen ja aito. Kolmiodraama nimeltä bakteerit-virukset-sienet jatkaa kulkuaan, eikä vähiten rokotteiden ansiosta. Suunta on vakava ja vuosi vuodelta vaikeammin korjattavissa.

Kokonaisuus on hyvä huomioida, etenkin se, mihin suuntaan lasten toistuvat ja lisääntyvät immunisaatiot ovat heidät johtaneet. Kuten mediassakin on jo herätty tiedostamaan, jostain syystä lapsilla on todellinen hätä. Syitä lasten hädästä on rohjettava ulottaa muuallekin kuin niihin tuttuihin ja turvallisiksi koettuihin seikkoihin, joista virallisjärjelmään kuuluvien ei tarvitse ottaa itseensä loukkaantuakseen. Sijaiskärsijöiksi tähän saakka ovat saaneet kelvata ”puoskarit”, sillä heistä oikeaoppisten mielestä joudettaneenkin päästä eroon. Helposti tällöin unohtuvat kokonaan, missä sitten hoideltaisiin esim ne lukuisat rokotusten jälkeiset lasten aineenvaihdunnalliset ruoansulatushäiriöt ja uniongelmat, jos ”puoskaritkin” heiteltäisiin viralta.

Järki ei ole paljoakaan päätä pakottanut, kun on kuviteltu voitavan katsella elämää mehupillin läpi avautuvasta suppeasta täsmänäkymästä.

Lääketiede on tiedettä ja tieteen ytimessä on epäilys ja kritiikki. Ajatus siitä, että tiedettä kritisoidaan jotenkin rakentavasti jossain FB-ryhmässä umpimaalikoiden toimesta on kuolleena syntynyt. Ne vetävät puoleensa juuri salaliittoteoreetikoita ja muita oman elämänsä asiantuntijoita joilla on paljon vahvoja käsityksiä ja äärimmäisen vähän tietoa.

Miksi esimerkiksi tämän avauksen tarinassa äiti, joka haki tukea "rokoitekriittisestä" FB-sivustossa ei saanut neuvoa että syötä nyt lapsellesi sitä Tamifluta, kun kerran lääketieteellisen koulutuksen saanut lääkäri on katsonut sen tarpeelliseksi? Täytyy olla aika idiootti että jossain keskustelupalstalla menee lasta näkemättä kertomaan että lasta tutkineen lääkärin johtopäätös on väärä. Selkosuomella se on kusipäistä. Noiden ryhmien keskustelijat halukkaasti kuvaavat itseään "kriittisiksi", mutta suhtautuvat omiin uskomuksiinsa useimmiten täysin kritiikittömästi.

Ja lapsi kuoli. Mikä on FB-ryhmän tai keskustelijoiden vastuu? Voiko hänet haastaa hoitovirheestä oikeuteen kuten lääkärin voisi?

Kilgore.Trout kirjoitti:

Lääketiede on tiedettä ja tieteen ytimessä on epäilys ja kritiikki. Ajatus siitä, että tiedettä kritisoidaan jotenkin rakentavasti jossain FB-ryhmässä umpimaalikoiden toimesta on kuolleena syntynyt. Ne vetävät puoleensa juuri salaliittoteoreetikoita ja muita oman elämänsä asiantuntijoita joilla on paljon vahvoja käsityksiä ja äärimmäisen vähän tietoa.

Miksi esimerkiksi tämän avauksen tarinassa äiti, joka haki tukea "rokoitekriittisestä" FB-sivustossa ei saanut neuvoa että syötä nyt lapsellesi sitä Tamifluta, kun kerran lääketieteellisen koulutuksen saanut lääkäri on katsonut sen tarpeelliseksi? Täytyy olla aika idiootti että jossain keskustelupalstalla menee lasta näkemättä kertomaan että lasta tutkineen lääkärin johtopäätös on väärä. Selkosuomella se on kusipäistä. Noiden ryhmien keskustelijat halukkaasti kuvaavat itseään "kriittisiksi", mutta suhtautuvat omiin uskomuksiinsa useimmiten täysin kritiikittömästi.

Ja lapsi kuoli. Mikä on FB-ryhmän tai keskustelijoiden vastuu? Voiko hänet haastaa hoitovirheestä oikeuteen kuten lääkärin voisi?

Hoitovirheistä lääkärit vastuuseen? Just! Tuo se vasta helppoa ja toteutuskelpoista on.

Guillain-Barren sairastumistapauksen (poliosokeripalarokote 1985) oikeudenkäynnin tiimoilta mitään ei tunnustettu, vaikka oikeutta käytiin korkeinta oikeutta myöten, ja korvauksiakin maksettiin. Tyhjästäkö ne korvaukset sitten tulivat, ihan huvin vuoksi vaan tuomarit päättivät sekoilla? Mikäli kaikki tuolloin neurologisesti oireilleet olisivat päätyneet oikeussaliin, koko järjestelmä olisi mennyt sekaisin, myös terveydenhoito. Sikarokotteen kohdalla niin ikään jälkiselittelyt olivat vertaansa vailla. Ainakin sen verran opittiin, että terveyttä on vaikea saada takaisin sitten kun se jo on menetetty. Tämän ovat saaneet havaita myös tubirokotteen uhrit, joko sairastumisen tai kuoleman tuloksena. Lisäksi taloudellinen hyvitys Suomessa on ollut niin pientä, ettei sitä kehtaa juuri mainita.

Tamiflu-keskustelua tuskin kannattaa avata, mutta omanlaisensa soppa tuokin. Mitä lapselle olisi tapahtunut, jos olisikin tehty niin tai näin. Tätä emme tiedä. Lääketieteellinen vastaushan aina on, että jos olisi rokotettu, jos olisi lääkitty, jos olisi tehty sitä tai tätä, kaikki olisi mennyt vallan hyvin. Hyvin kuten Suomessa nyt? Lapset ja nuoret psyykkisesti ja fyysisesti tasapainoisiako edelleen käymään lääketieteen mukaista rokotesotaa mikrobeja vastaan?

Lienee jokseenkin harvinaista, että lääketieteen ulkopuolelta hoitoalan asiantuntija kieltäisi vanhempia toimimasta lääkärin ohjeiden mukaisesti. Toki tuo mahdollista Suomessakin on. Paljon yleisempää kuitenkin on THL:n asiantuntemukseen vedoten rokoteasiantuntijalääkärin yllyttää vanhempia rokotuttamaan lapsensa, ja sitten kun hätä tulee, liukenee vastuusta, koskapa rokotteet jo suomalaisen laindäädännönkin mukaan perustuvat vapaaehtoisuuteen. Vanhemmat ovat joka tapauksessa vastuussa rokotteista tapahtuipa heidän lapselleen mitä hyvänsä, ja jos huonosti käy, eikä asiantuntijapuoli ikävälle tapahtumalle korvaavaa teoriaa ehdi sepittää, voi olla, että pientä minimaalista taloudellista apuakin katastrofiin päättyneestä elämän tuhoutumisesta saisi.

Rokotteiden sairauksia muuntavaa vaikutusta ei edes mitenkään huomioida eli jos lapsesi sairastuu rajusti yleistyneisiin autoimmuunisairauksiin esim leukemiaan, ykköstyypin diabetekseen tai reumaan, miten aiot informoida tästä THL:n asiantuntijalääkäreitä tai muita terveydenhoidon toimijoita rokotteiden osuutta selventääksesi. Uskotko todella, että nämä rokotteiden jälkeiset yhä häiritsevimmiksi käyneet vakavatkin havaintosi lapsesi terveyteen edes vaadittaessa kirjattaisiin esim neuvolan asiakirjoihin. Päinvastoin jo pienikin epäily rokotteista ja niiden vaarallisuudesta johtaa helposti puhutteluun lääkärin kanssa. Se tuosta lain suomasta rokotteiden vapaaehtoisuusturvasta. Mutta lakihan on niin kuin se luetaan, lukijan mielihalujen varassa, ainakin jos aiheena on rokotteiden vapaaehtoisuus.

Silloin kun lääketieteestä puuttuvat sellaiset tutkimusmenetelmät, jotka avaisivat sitä problematiikkaa, mitä eri tauteja vastaan kehitetyt lääkeaineet yksin, tosiasiassa kuitenkin yhdessä muiden rokotteiden kanssa lyhyellä tai pitkällä tähtäimella saavat ihmisessä aikaan, on hyödytöntä vaatia tällaista tieteen mukaista selvitystä ulkopuolisiltakaan. Ellei kokonaisuutta jatkossakaan tulla huomioimaan ja rokotteiden haitat kaikilla mahdollisilla verukkeilla evätään, yhteisymmärrystä näissä asioissa ei myöskään tulla löytämään.

Suomen laki antaa kansalaiselleen mahdollisuuden päättää rokotelääkityksestään, samoin vanhempien päättää lapsestaan, mutta käytännössä tämä menee toisin. Rokotteesta kieltäytyvä saa ikuisen vastaisuusleiman, ja häntä tullaan helposti syyttämään myös rokotettujen sairastumistapauksista, vaikka tosiasiassa rokotetut olisivat levittäneet tautia siinä missä muutkin. Tämä syyttämismentaliteetti istuu syvällä. Sisällään tämä pitää sen, että jos tuo lääkitsemätön olisi toiminut THL:n asiantuntemuksen mukaisesti, muutkaan eivät olisi sairastuneet ja rokotetutkin saisivat elää edelleen tervettä ja mukavaa elämää.