Olen nuoremman ikäpolven mies. Minulla on ollut äidin ikäinen yli 60v nainen tanssituttu pelkästään tanssipiireissä. Se on myös ollut minun facebook kaverikin. Sitten jossain vaiheessa tämä tanssituttu nainen kertoi että hän joutui polkupyöräonnettomuuteen ja hän menetti lähimuistin. Sitten myöhemmin tämän naisen käyttäytyminen muuttui mua kohtaa ahdistavaksi (jolla myöhemmin puolusti käytöstään lähimuistisairaudella). Ensimmäisen ahdistuksen koin, kun tämä tanssituttu lähetti viestin että kiinnostaisiko mua lähtee hänen seurakseen viinan bileisiin, jossa saisin juoda viinaa niin paljon kun halun. Vaikka ilmaista viinaa olis saanut, niin en ollut kiinnostunut oman äidin ikäisen seurasta ja vastasin "Kiitos tarjouksesta, mutta ei kiitos". Sitten ahdistuin, kun tanssituttu vastasi surullisella hymiöllä ja sanoen "Harmi", koska olen sitämieltä että vanhemman ikäpolven ei tarvitse harmitella, jos nuorempi ikäpolvi ei ole kiinnostunut seurasta. Sitten myöhemmin tansseissa koin ahdistelua, kun tanssiessamme Jiveä tämä tanssituttu taputteli mua pyllylle tanssiessa ja myöhemmin facebookissa oikein sydämmellisesti kiitti tanssista. Myöhemmin tansseissa tämä tanssituttu mainitsi että on katsellut mun etelän matkapäivityksiä ja sanoi "Mie lähen seuraavaksi mukaan matkalle ja sie saat olla avustajani, kun mie en osaa mitään kieliä". Sitten sanoin että mä olen mielummin kiinnostunut ottaa mukaani oman ikäpolven daamin matkaseurakseni ja tämä vanhempi ikäpolvitanssituttu ei tuntunut tajuavan etten halua sitä matkaseurakseni, vaan määräilevään sävyyn sanoi että mun pitää ottaa se matkalle mukaan ja mun olis pakko avustaa sitä. Sen koin erittäin törkeänä ahdisteluna, käskyttelynä ja ilmoittamisena että olisin jotenkin tilivelvollinen avustaa sitä. Jos olis kysynyt että sopiiko mulle, jos se tulee mattkaseurakseni, niin silloin en olis ahdistunut, vaikka olisin silti sanonut että ei sovi. Mutta semmoisen koin todella törkeänä ahdisteluna, kun oman äidin ikäinen ilmoittaa että tulee matkaseurakseni ja mun pitää sitä avustaa, eikä kysy että sopiiko mulle. Sitten viimeinen pisara oli mulle, kun laitoin facebookiin päivityksen Kiinalaisen ravintolan ruuasta, jota olin syömässä ja tämä tanssituttu törkeesti kommentoi mun ruokahalun pilaamalla "YÖK!!! TOTA EN SÖIS.". Sitten sain siitä tarpeekseni ja ilmoitin sille että poistan sen mun facebook kavereistani, koska mun ruokahalua ei pilata ja sanoin myös sille että oon muutenkin kokenut ahdistelua viinan bileisiin pyytämisestä (johon voi pyytää omaa ikäpolvee), pyllylle taputtelusta ja ilmoittaessa mun matkalle tuppautumisesta ja mun määräilystä avustamiseen, johon ei edes kysy mun mielipidettä ja sanoin suoraan että vastaukseni on kysymättäkin ettei mulle todellakaan sovi että oman äidin ikäinen aikoo tuppailla mukaan matkalle ja mä en lomatatkoilla rupee tekee mitään avustus työtä, ellei mulle makseta uuden matkan verran palkkaa. Tämä tanssituttunainen kyllä pyysi anteeksi käyttäytymistään ja puolusteli että lähimuistisairaudellaan ei hallitse käytöstään. Sanoin etten anna anteeksi ja olen sitämieltä että lähimuistilla ei ole mitään tekemistä sillä että koen joutuvan törkeän ahdistelun uhriksi. Osaako kukaan asiantuntija sanoa että voiko lähimuistin menetys vaikuttaa muistin lisäksi törkeään ahdistavaan käytökseen ja ymmärtämättömyyteen????????
Vaikuttaako lähimuistin menetys ahdistavaan käyttäytymiseen muita kohtaan?
Anonyymi
18166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
En ole asiantuntija mutta olettaisin että mikä vaan muistisairaus saattaa vaikuttaa käytökseen.
Kun kerrat koet tämän naisen niin ahdistavaksi niin olisiko sinulla mitenkään mahdollista pysyä erossa hänen seurastaan.
Toinen vaihtoehto on että keskustelisit hänen kanssaan kunnolla ja kertoisit ihan suoraan että hänen käytöksensä ahdistaa sinua.
Tällaiseen juttuun ei ole olemassa mitään erikoiskonstia, itse kokeilisin jompaa kumpaa noista kahdesta joita ehdotin.
Olen käskenyt sen jättää mut rauhaan. Ei ole sitä näkynyt pitkään aikaan tansseissa. Ei ole mulle myöskään soittanut tai Facebookissa lähettänyt mitään viestiä, kun poistin sen kavereista. Tuntui vaan omasta mielestä että koin erittäin törkeää ahdistelua.
Eihän se ole ollut kivaa, uskon sen.
Nyt voit jatkaa elämääsi ilman naisen aiheuttamaa ahdistusta. Tuskin hän on ollut ainoa ihminen elämässäsi, ja elämä jatkuu... Ihmisiä tulee ja menee elämän varrella, osa on mukavia ja pieni osa välttämättä ei ole.
Onneksi yleensä seuransa saa itse valita.
Onnettomuudessa voi tulla aivovamma. Lieväkin voi vaikuttaa käyttäytymiseen ja ajtteluun.
Minulla kävi niin, että kun sain hermostovaurion se muutti omaa käyttätymistäni niin että huomasin sen. Tuntui tosi kamalalle, koska itse olin onnellinen sellaisen käytöksen kanssa kuin olin sitä ennen . Nyt suuri haaveeni on että minusta tulee jälleen "gentle lady", mutta vaatii vähän treeniä . Nyt olen aikeissa opetella puhumaan sivistyneesti, (En niin kuin minulle auttavissa puhelimissa opetettiin hermotivaurion aikana. ) Aloin juurikin hölöttää tämän hermostovaurion aikana kuten täälläkin olette saaneet nähdä. Onneksi nyt olen päässyt sisälle laadukkaaseen artikulointiin ja toivon että lopulta päädyn sen piiriin kokonaan ja minusta tulee jälleen hieno nainen. Minusta aimmin kiinnostunut mies joka oli joskus itse pyytäneet minua kirjoittamaan itselleen, saatuani hermostovaurion laittoi sähköpostini roskapostiin.
"poiuytrdfgh"
Niinpä, kunhan ihan ensimmäiseksi pääsisit eroon niistä luurijutuista ja lopettaisit niiden jatkuvan jankutuksen. Se alkaisi olla laadukkaampaa artikulointia.
Ymmärrän toki että muistisairaus vaikuttaa muistiin. Sitä en ymmärrä että se vaikuttaa myös siihen että kuvittelee että saa vapaasti ahdistella. Jos mä kävisin vastaan tulevan naisen tisseihin käsiksi ja nainen ahdistuisi, niin voisinko sitten sanoo siihen "Anteeksi. Mulla on muistisairaus".
Muistisairaus voi muuttaa henkilön käyttäytymistä hyvinkin paljon. Tunnen henkilön, josta tuli muistisairaana melko agressiivinen.
Voiko sitten lähimuistisairaus vaikuttaa, kun erityisesti yhteen nuoreen mieheen takertuu lähimuistisairas vanhempi ikäpolvinainen, vaikkei ole mikään lähiomainen, vaan tavallinen tanssipiirin tuttu?????
Voi sua pientä ressua. Ei kaikesta tarvitse tehdä draamaa tai ahdistua. Normaalisti ihmiset vain ohittaa kaikki sellaiset jutut, mitkä ei kiinnosta tai ovat ikäviä? Kasvaisit viimeinen aikuiseksi sinäkin. Ja pysy myös tositapahtumissa.
Muistisairaus on seurausta aivojen rappeutumisesta.
Aivojen rappeutumisella on muitakin seurauksia.
Esimerkiksi itsekontrolli ei enää toimi niin hyvin kuin ennen.
Voi tehdä asioita, joita ei ennen olisi koskaan tullut mieleenkään tehdä,
koska kontrolli pettää. Ihminen ei voi sille mitään
eikä ymmärrä asiaa, vaikka sen selittäisi hänelle.
Muistisairauksiin liittyy monenlaista oireilua.
Ihmiseltä voi kadota jonkun verran käsitys oamsta iästäänkin,
hän pitää itseään huomattavasti nuorempana ja voi alkaa "keikistellä"
nuoremmille vastakkaisen sukupuolen edustajille.
Eräs tuttu mummelini alkoi "vamppaamaan" lähes kaikkia nuorempia miehiä.
Jopa itsensäpaljastelu ja rivot jutut voi olla yksi muistisairauden oire.
Myös silmitön mustasukkaisuus.
Puhumattakaan muista tavallisemmista oireista, kun potilaasta voi tulla vainoharhainen ja hän luulee, että häneltä on varastettu tavaroita, kun hän on itse hukannut niitä.
Viikonloppuna näin sen ahdistelia-ämmän tansseissa. Se ei onneksi tullut mua hakee tanssimaan, mutta silti ahdisti sen ahdistavat mun tarkkailut ja tuijottelut. Voiko lähimuistisairaus todellakin vaikuttaa siihen että takertuu erityisesti yhteen tiettyyn ihmiseen ja vieläpä ahdistavasti?????
Jos on kauhean ihastunut sinuun muun lisäksi, kyllä voi tulla pakkomielle,
terveenä itseään pitävällekin...?
Se oli aluksi ihan normaali, kun tanssipiireissä tutustuttiin noin 10 vuotta sitten ja noin pari vuotta sitten kertoi lähimuistin menetyksestä, kunnes käytöksensä muuttui mua kohtaan niin ahdistavaksi, etten ole sen pahempaa aiemmin kokenut. Ei siitä olis kyllä alunperin osannut arvaa että tulevaisuudessa käytöksensä muuttuu ahdisteluksi nuorempaa ikäpolvea kohtaan.
Hänellä on muistisairaus alkanut, eikä hän voi oireilleen mitään.
Hän voi elää aikaa, jolloin olitte vuosia nuorempia.
Hän voi myös pitää itseään paljon nuorempana kuin on.
Tutulleni on käynyt niin. Muistinmenetyksen vuoksi hän pitää
itseään parikymmentä vuotta nuorempana kuin on.
En tiedä johtuuko se siitä, että noin parikymmentä viimeistä vuotta
on kadonnut hänen muististaan.
Jos lähimuisti pätkii, niin sen kyllä huomaa. Olin äitini seurassa, kun tämä jutteli naapurin dementoituvan tädin kanssa, ja täti toisti asiat ainakin kolmesti. Ystävällisesti tervehdin tätiä myöhemmin yksinollessani, eikä hän tietenkään minua enää tuntenut.
Lähimuisti osittain eri asia kuin huono työmuisti. Kun ihminen menettää täydellisesti lähimuistinsa, ei mitään uusia tietoja enää tallennu hänen päähänsä. Aika pysähtyy. Tosin tieto- ja taitomuisti ovat osittain eri asia. Eli henkilö voi opetella vaikkapa uusia pianokappaleita, vaikkei kysyttäessä muista niitä ikinä kuulleensakaan. Mutta pianon äärellä kuitenkin ne osaa. Musiikkia voikin käyttää kuntoutuksen apuna.
Lyhyt työmuisti voi liittyä esim. oppimishäiriöihin. Lyhyt työmuisti korreloi impulsiivisuuden kanssa. Oma työmuistini on lyhyt - en ole silti dementikko. Oppiminen on vain haastavampaa.
Jos lähimuisti pätkii, niin sen kyllä huomaa. Olin äitini seurassa, kun tämä jutteli naapurin dementoituvan tädin kanssa, ja täti toisti asiat ainakin kolmesti. Ystävällisesti tervehdin tätiä myöhemmin yksinollessani, eikä hän tietenkään minua enää tuntenut.
Lähimuisti osittain eri asia kuin huono työmuisti. Kun ihminen menettää täydellisesti lähimuistinsa, ei mitään uusia tietoja enää tallennu hänen päähänsä. Aika pysähtyy. Tosin tieto- ja taitomuisti ovat osittain eri asia. Eli henkilö voi opetella vaikkapa uusia pianokappaleita, vaikkei kysyttäessä muista niitä ikinä kuulleensakaan. Mutta pianon äärellä kuitenkin ne osaa. Musiikkia voikin käyttää kuntoutuksen apuna.
Lyhyt työmuisti voi liittyä esim. oppimishäiriöihin. Lyhyt työmuisti korreloi impulsiivisuuden kanssa. Oma työmuistini on lyhyt - en ole silti dementikko. Oppiminen on vain haastavampaa.