MIKÄ ihmeen brexit?
Näin voi kysyä Lontoon Cityssä, Euroopan tärkeimmässä finanssikeskuksessa.
Britannian tammikuun lopussa toteutunut EU-ero ja siihen yhä liittyvä epävarmuus eivät olekaan rampauttaneet Cityn liiketoimintaa, vaikka niin on pelätty.
”City kukoistaa”, Cityä hallinnoivan elimen johtajistoon kuuluva Catherine McGuinness kertoi viime viikolla HS:lle ja joukolle kansainvälisiä toimittajia.
ON toki totta, että monet rahoitusalan yhtiöt ovat siirtäneet joitakin toimintojaan EU-maihin.
Pankkipalveluita on lähtenyt Ranskaan, ja investointipalveluita Luxemburgiin ja Irlantiin. Syynä on se, että Britanniassa käsin toimivat yhtiöt ovat brexitin myötä menettämässä EU:n laajuisen toimilupansa (niin sanottu passporting).
Työpaikkoja on kuitenkin huvennut odotettua vähemmän.
”Kyse ei ole isoista määristä.”
Tähän asti Citystä arvioidaan lähteneen noin 7 000 työpaikkaa. Lukumäärä on keväällä 2016 tehtyjen ennustehaarukoiden alapäässä.
SAMAAN aikaan Cityyn on syntynyt yli 20 000 uutta työpaikkaa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana työpaikkoja uskotaan syntyvän 100 000.
Myös sijoittajat hakeutuvat yhä Lontooseen, ja teknologiayhtiöt ovat löytäneet Cityn. Se näkyy rakentamisen lisääntymisenä: teknofirmat haluavat toimistoja, joiden tiloja on helppo muunnella.
Cityssä ei uskota, että EU-pääkaupungeista löytyisi Lontoon Cityn haastajaa.
”Iso kilpailijamme on New York. Euroopassa olemme suurin.”
HYVIN on toki tiedossa sekin, ettei brexit-todellisuus ei ole kunnolla vielä edes alkanut. Siirtymäkautta kestää vuoden 2020 loppuun. Sinä aikana Britannia säilyy EU:n tulliliitossa ja sisämarkkinoilla.
Mitä City tavoittelee, kun EU ja Britannia alkavat neuvotella helmi-maaliskuussa uudesta suhteestaan?
McGuinnessin mukaan yksi asia on selvä: City toivoo suurinta mahdollista avoimuutta jatkossakin. Brittiyhtiöille halutaan laajaa pääsyä EU-markkinoille sekä kaupan ja liiketoiminnan esteiden minimoimista.
”Tavoitteena on paljon kunnianhimoisempi suhde kuin kolmansilla mailla yleensä.”
Näin voi kysyä Lontoon Cityssä, Euroopan tärkeimmässä finanssikeskuksessa.
Britannian tammikuun lopussa toteutunut EU-ero ja siihen yhä liittyvä epävarmuus eivät olekaan rampauttaneet Cityn liiketoimintaa, vaikka niin on pelätty.
”City kukoistaa”, Cityä hallinnoivan elimen johtajistoon kuuluva Catherine McGuinness kertoi viime viikolla HS:lle ja joukolle kansainvälisiä toimittajia.
ON toki totta, että monet rahoitusalan yhtiöt ovat siirtäneet joitakin toimintojaan EU-maihin.
Pankkipalveluita on lähtenyt Ranskaan, ja investointipalveluita Luxemburgiin ja Irlantiin. Syynä on se, että Britanniassa käsin toimivat yhtiöt ovat brexitin myötä menettämässä EU:n laajuisen toimilupansa (niin sanottu passporting).
Työpaikkoja on kuitenkin huvennut odotettua vähemmän.
”Kyse ei ole isoista määristä.”
Tähän asti Citystä arvioidaan lähteneen noin 7 000 työpaikkaa. Lukumäärä on keväällä 2016 tehtyjen ennustehaarukoiden alapäässä.
SAMAAN aikaan Cityyn on syntynyt yli 20 000 uutta työpaikkaa. Seuraavien kymmenen vuoden aikana työpaikkoja uskotaan syntyvän 100 000.
Myös sijoittajat hakeutuvat yhä Lontooseen, ja teknologiayhtiöt ovat löytäneet Cityn. Se näkyy rakentamisen lisääntymisenä: teknofirmat haluavat toimistoja, joiden tiloja on helppo muunnella.
Cityssä ei uskota, että EU-pääkaupungeista löytyisi Lontoon Cityn haastajaa.
”Iso kilpailijamme on New York. Euroopassa olemme suurin.”
HYVIN on toki tiedossa sekin, ettei brexit-todellisuus ei ole kunnolla vielä edes alkanut. Siirtymäkautta kestää vuoden 2020 loppuun. Sinä aikana Britannia säilyy EU:n tulliliitossa ja sisämarkkinoilla.
Mitä City tavoittelee, kun EU ja Britannia alkavat neuvotella helmi-maaliskuussa uudesta suhteestaan?
McGuinnessin mukaan yksi asia on selvä: City toivoo suurinta mahdollista avoimuutta jatkossakin. Brittiyhtiöille halutaan laajaa pääsyä EU-markkinoille sekä kaupan ja liiketoiminnan esteiden minimoimista.
”Tavoitteena on paljon kunnianhimoisempi suhde kuin kolmansilla mailla yleensä.”
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko Suomi nyt tässä toiminnassa mukana vai ei - Suomen lippu on ainakin hyvin näyttävästi kaikissa esillä olevissa tiedotteissa? Kokonainen hävittäjälaivueko lennätetään Suomeen katsottavaksi kaikkine kalliine ilmatankkauksineen konetilauksen tiimolta, kun arvioivat voitaisiin lennättää koneiden luokse. Reaaliteettejä, hyvät kansalaiset.
https://www.eur.army.mil/DefenderEurope/
Asiasta on hyvä tiedotuskirjoitus henkilöltä, joka on ollut suunnittelussa mukana. Hänkään ei tiedä, että onko Suomi nyt mukana vai eikö ole.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/yhdysvallat-ja-nato-pitavat-suursotaharjoituksen-euroopassa-suomi-perui-osallistumisen/
Miten sattuikin niin sopivasti niin koronavirusepidemia kuin brexitkin - kuin tilauksesta. Ja kukaan ei tiedä mistään mitään?!
"Miten sattuikin niin sopivasti niin koronavirusepidemia kuin brexitkin - kuin tilauksesta. Ja kukaan ei tiedä mistään mitään?!"
Tiedäthän sinäkin.
Tosin sotket idiootin lailla brexitin,Suomen hävittäjähankkeen ja Naton suursotaharjoituksen.
Niin, ja koronaviruksen. Ei ne liity toisiinsa millään tavalla.
PÄÄMINISTERI Boris Johnson on jo ilmoittanut, ettei Britannia aio jatkossa noudattaa EU-sääntelyä. Tämä taas tulee pakostakin vaikeuttamaan Britanniassa toimivien yritysten pääsyä EU:n markkinoille: EU ei voi päästää brittejä nauttimaan sisämarkkinoiden eduista ilman velvollisuuksia.
Johnson haluaa, että EU ja Britannia sopivat tavarat ja palvelut kattavasta vapaakaupasta tämän vuoden loppuun mennessä.
McGuinness kuvaa neuvotteluja ”haastaviksi”.
EU-komissio esitteli viikko sitten oman näkemyksensä EU-maiden neuvottelumandaatiksi. Sen mukaan finanssipalvelut voivat olla osa uutta vapaakauppasopimusta, mutta kolmannen maan – eli nyt Britannian – pääsy sisämarkkinoille tulee olemaan rajoitettu.
Brittiyhtiöiden pitää noudattaa unionin alueella EU-sääntöjä. EU:lla tulee olemaan myös valta muuttaa pääsyehtoja esimerkiksi sijoittajien tai kuluttajien suojelemiseksi.
OSA brexit-kriitikoista on pelännyt, että Britannian konservatiivihallitus ajaa EU-eron myötä alas finanssialan sääntelyn.
McGuinness sanoo, että hän ei ole kuullut Cityssä toiveita ”sääntelyrovioista” eli sääntelyn radikaalista purkamisesta: ”Tämä tulee olemaan tarkoin säännelty paikka jatkossakin.”
Hän toivoo jatkossakin sääntely-yhteistyötä EU:n kanssa.
Sääntelyautonomia sen sijaan on jo toinen juttu. EU:n jättäneellä Britannialla on nyt oikeus luoda omat sääntönsä.
Siihen Cityssäkin on halua. EU:ssakin britit olivat aina erityisen aktiivisia, kun kyse oli finanssialan kehittämisestä.
Sääntöremontti on edessä ainakin Britannian vakuutusalalla.
BREXITIN todelliset vaikutukset alkavat tuntua vasta siirtymäkauden loputtua. McGuinness ei kuitenkaan usko, että Cityssä olisi edessä mitään joukkopakoa. Finanssiyhtiöt ovat tehneet jo varasuunnitelmansa.
Mediahuhujen mukaan Johnson voisi uhrata Britannian kalavesien brexit-itsenäisyyden, jotta finanssisektori saisi EU:lta myönnytyksiä. Kalastus on Britanniassa hyvin marginaalinen elinkeino, vaikka saakin paljon julkisuutta.
”Finassisektori ei yhtä pittoreski kuin muut, mutta se on hyvin tärkeä”, McGuinness sanoo.
EU-komission mukaan taas kalastuksesta pitää päästä joka tapauksessa sopuun jo ennen kuin vapaakauppasopimusta voidaan solmia.
EU-EROA odotellessa osa teollisuusyhtiöistäkin on ehtinyt jo siirtää tuotantoaan Britanniasta EU-maihin.
Tammikuun lopussa Britannian autoalan etujärjestö ilmoitti, että brittiläinen autonvalmistus oli vähäisintä vuosikymmeneen. Brexit on heikentänyt Britannian luotettavuutta ja mainetta sijoituskohteena.
Toisenlaisiakin uutisia kuullaan.
Helmikuun alussa Financial Times -lehti uutisoi autoyhtiö Nissanin harkitsevan yhtenä vaihtoehtona tuotannon lisäämistä Britanniassa, jos EU:n ja Britannian välille tulee tullit. Samalla yhtiö ajaisi alas Manner-Euroopan toimintojaan.
eu näytti taas hinkunsa olla suljettu valtajärjestelmä. Kuin uskonto.
Vai niin.
Ja missähän asiassa sellaista on tapahtunut?
EU on äärimmäisen avoin valtioliitto. Se on juuri antamassa sopuisan eron yhdelle jäsenmaallle ja aloittamassa selvittelyt kahdesta uudesta.