Viimevuosina on saatu vahvoja todisteista siitä, että ”uskonnollisuudella” on geneettinen pohja: jotta ihminen voisi harhautua taikauskoon on hänellä oltava sopivan ympäristön lisäksi myös sopivat geenit. Viimeksi 22.3. oli Hesarin Tiede & Luonto palstalta artikkeli ”Usko on myös geeneissä”.
Siinä kerrotaan miten perheen ja kasvuympäristön lisäksi juuri geenit ratkaisevat säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Kehitteillä olevien geenihoitojen avulla teidän sairautenne voitaneen parantaa lähivuosina!!!
Tässä alkuperäinen tutkimusreferaatti jo Hesarin artikkeli perustui:
Genes contribute to religious inclination
17:38 16 March 2005
NewScientist.com news service
Maggie McKee
Web Links
Psychology, University of Minnesota
Michael E. McCullough, University of Miami
Journal of Personality
Genes may help determine how religious a person is, suggests a new study of US twins. And the effects of a religious upbringing may fade with time.
Until about 25 years ago, scientists assumed that religious behaviour was simply the product of a person's socialisation - or "nurture". But more recent studies, including those on adult twins who were raised apart, suggest genes contribute about 40% of the variability in a person's religiousness.
But it is not clear how that contribution changes with age. A few studies on children and teenagers - with biological or adoptive parents - show the children tend to mirror the religious beliefs and behaviours of the parents with whom they live. That suggests genes play a small role in religiousness at that age.
Now, researchers led by Laura Koenig, a psychology graduate student at the University of Minnesota in Minneapolis, US, have tried to tease apart how the effects of nature and nurture vary with time. Their study suggests that as adolescents grow into adults, genetic factors become more important in determining how religious a person is, while environmental factors wane.
Religious discussions
The team gave questionnaires to 169 pairs of identical twins - 100% genetically identical - and 104 pairs of fraternal twins - 50% genetically identical - born in Minnesota.
The twins, all male and in their early 30s, were asked how often they currently went to religious services, prayed, and discussed religious teachings. This was compared with when they were growing up and living with their families. Then, each participant answered the same questions regarding their mother, father, and their twin.
The twins believed that when they were younger, all of their family members - including themselves - shared similar religious behaviour. But in adulthood, however, only the identical twins reported maintaining that similarity. In contrast, fraternal twins were about a third less similar than they were as children.
"That would suggest genetic factors are becoming more important and growing up together less important," says team member Matt McGue, a psychologist at the University of Minnesota.
Empty nests
Michael McCullough, a psychologist at the University of Miami in Coral Gables, Florida, US, agrees. "To a great extent, you can't be who you are when you're living under your parents' roof. But once you leave the nest, you can begin to let your own preferences and dispositions shape your behaviour," he told New Scientist.
"Maybe, ultimately, we all decide what we're most comfortable with, and it may have more to do with our own makeup than how we were treated when we were adolescents," says McGue.
About a dozen studies have shown that religious people tend to share other personality traits, although it is not clear whether these arise from genetic or environmental factors. These include the ability to get along well with others and being conscientious, working hard, being punctual, and controlling one's impulses.
But McGue says the new work suggests that being raised in a religious household may affect a person's long-term psychological state less than previously thought. But he says the influence from this early socialisation may re-emerge later on, when the twins have families of their own. He also points out that the finding may not be universal because the research focused on a single population of US men.
Journal reference: Journal of Personality (vol 73, p 471)
Siinä kerrotaan miten perheen ja kasvuympäristön lisäksi juuri geenit ratkaisevat säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Kehitteillä olevien geenihoitojen avulla teidän sairautenne voitaneen parantaa lähivuosina!!!
Tässä alkuperäinen tutkimusreferaatti jo Hesarin artikkeli perustui:
Genes contribute to religious inclination
17:38 16 March 2005
NewScientist.com news service
Maggie McKee
Web Links
Psychology, University of Minnesota
Michael E. McCullough, University of Miami
Journal of Personality
Genes may help determine how religious a person is, suggests a new study of US twins. And the effects of a religious upbringing may fade with time.
Until about 25 years ago, scientists assumed that religious behaviour was simply the product of a person's socialisation - or "nurture". But more recent studies, including those on adult twins who were raised apart, suggest genes contribute about 40% of the variability in a person's religiousness.
But it is not clear how that contribution changes with age. A few studies on children and teenagers - with biological or adoptive parents - show the children tend to mirror the religious beliefs and behaviours of the parents with whom they live. That suggests genes play a small role in religiousness at that age.
Now, researchers led by Laura Koenig, a psychology graduate student at the University of Minnesota in Minneapolis, US, have tried to tease apart how the effects of nature and nurture vary with time. Their study suggests that as adolescents grow into adults, genetic factors become more important in determining how religious a person is, while environmental factors wane.
Religious discussions
The team gave questionnaires to 169 pairs of identical twins - 100% genetically identical - and 104 pairs of fraternal twins - 50% genetically identical - born in Minnesota.
The twins, all male and in their early 30s, were asked how often they currently went to religious services, prayed, and discussed religious teachings. This was compared with when they were growing up and living with their families. Then, each participant answered the same questions regarding their mother, father, and their twin.
The twins believed that when they were younger, all of their family members - including themselves - shared similar religious behaviour. But in adulthood, however, only the identical twins reported maintaining that similarity. In contrast, fraternal twins were about a third less similar than they were as children.
"That would suggest genetic factors are becoming more important and growing up together less important," says team member Matt McGue, a psychologist at the University of Minnesota.
Empty nests
Michael McCullough, a psychologist at the University of Miami in Coral Gables, Florida, US, agrees. "To a great extent, you can't be who you are when you're living under your parents' roof. But once you leave the nest, you can begin to let your own preferences and dispositions shape your behaviour," he told New Scientist.
"Maybe, ultimately, we all decide what we're most comfortable with, and it may have more to do with our own makeup than how we were treated when we were adolescents," says McGue.
About a dozen studies have shown that religious people tend to share other personality traits, although it is not clear whether these arise from genetic or environmental factors. These include the ability to get along well with others and being conscientious, working hard, being punctual, and controlling one's impulses.
But McGue says the new work suggests that being raised in a religious household may affect a person's long-term psychological state less than previously thought. But he says the influence from this early socialisation may re-emerge later on, when the twins have families of their own. He also points out that the finding may not be universal because the research focused on a single population of US men.
Journal reference: Journal of Personality (vol 73, p 471)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ne joille on annettu se uskongeni on valittu kansa joka tulee pelastumaan ja ne joilla sitä ei ole ovat valittu kitumaan helvetin liekeissä!
Se siitä vapaasta tahdosta.
Uskonnoissa ei todellakaan riitä, että uskoo yhden valheen - niitä on nieleskeltävä paksun kirjan verran.
Valinta on jokaisella itsellään, ottaako vastaan Jeesuksen pelastajanaan vaiko kääntyy pois Hänen luotaan valiten näin tieten tahtoen lavean tien! Mitään erikoista uskon geeniä ei ole olemassakaan! Jumala ei tahtoisi kenenkään joutuvan iankaikiiseen kadotukseen, sillä se on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Ihmistä ei sinne joutuvista mainita. On siis täysin itsestä kiinni, minne haluaa mennä kuolemansa jälkeen!
Ystävä, nieleskele se paksun kirjan verran...Jeesuksen Kristuksen nimessä, ja sinä pelastut.Kunnia Jumalalle korkeuksissa.
Nykytieteen käsityksen mukaan ei ole enää olemassa vapaata tahtoa; kaikki on kiinni ympräristöstä ja perimästä, siis niistä geeneistä.
On täyttä sattumaa kenestä tulee ns. uskova (ja mihin uskontoon) ja kenestä taas ei.
oletko tutustunut evoluutio ja kreationismi-palstalla stardust`in kirjoitukseen Eero Paloheimon kirjasta; Megaevoluutio? Tai oletko lukenut itse kirjan? Pitänee lainata kirjastosta ja lukea. Arvostelussa oli muutamia mielenkiintoisia seikkoja.
...tosi taikauskoisella Totuuden torvellakin vielä mahdollisuus otta Jeesus vastaan omakohtaiseti Pelastajanaan. Ei tarvitse enää pelätä ja kiemurrella taikauskossa!
Eero Paloheimon kirjaa »Magroevoluutio» mm. näin:
>>"Kirjailija lähestyy tietoisuuden käsitettä vahvan fysikalistisen periaatteen mukaisesti ja päättelee, että aine ajattelee ja tuntee, kun sen rakenne on oikea. Hän olettaa, että geenitekniikan, molekyylibiologian, kemian ja hiukkasfysiikan edetessä tietoisten olentojen geeneistä löytyy myös tietoisuuden geneettinen viesti."
Olen huomannut sellaista,liekö sen totuus minulle ilmoittanut,en tiedä. Seurakunnassa istuessani ja ihmisiä kuunnellesani olen huomannut surukseni sen että kaikki muu kuin totuus on tärkeämpää.Musiikki,teatteri-esitys,touhuaminen kissan-ristisäiset ym.
Saan nykyään paljon enemmän radiosta DEISTÄ ja ihmisiltä jotka rukoilevat " rukouspuhelin".
Ja ehtoollisella voi käydä kirkossa kuin kirkossa.Kymmenyksetkin voi laittaa sine minne ne kokee,vaikka HERRA sanoo ettei hän mielisty meidän uhriimme jos emme ole oikealla asenteella.
Olenkin saanut olla " jumalan koulussa" ja sanasta on minulle noussut seuraavaa:
-etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin tämä kaikki teille annetaan ne ovat :
-huolenpito
-taloudelliset asiat
-ja elämän hallinta
siihen kuuluu:rukous,sanan luku, ja kilvoittelu.
seuraava on:
Jumalan koko sota-asu,kun tulee hyökkäyksiä,kiusauksia niin kun itse tietää heikkoutensa ja mihin se sijoittuu kun sitä vertaa sota-asuun onko se ajatuksen synti?,lihan synti joka sijoituu hengen ja sielun alueelle?
Onko se altiina juoksemaan juoruamaan ja pilkkaamaan kanssa palvelioita,onko ongelma jaloissa " rauhan evankeljumi" ,alttiuden kengät?
Kun puhuin tästä sota-asusta,eräs vastasi minulle; mutta sehän on inhimillistä jos ei pysty kilvoittelemaan sota-asuan kanssa ja pukemaan sitä päälle tai pitämään sitä päällä.
Meille on annettu viisaus ja voima siihen ylhäältä,me saamme vain rukoilla kun kiusaus ja hyökkäys tulee,näin sota-asu pysyy päällä.
Inhimillinen seurakunta on lihan seurakunta-hengellinen seurakunta näkee asiat hengellisesti ja valmis saamaan nämä aseet.
Inhimillisyys turvautuu juuri niihin järjen päätelmiin ja ajatuksiin miten tästä selvitään ja alkaa ruoskiminen lihassa.
Monet uskovat ovat tänään orjuudesssa,he ovat uskonnollisuuden kahleissa,Egyptin eli lihan orjuudessa palvellen siltä Herraamme,jolloin hän ei kuule kuin yksilötasolla tutkii meidät munaskuita myöten.Seurakunnissa on näitä " lihan ja järjenpäätelmiä joilla toimitaan" vanhemmistossa ja sitä kautta se toiminta tulee esille.
Samoin kuin meidän hedelmämme meissä.Joka lihaan kylvää se turmeluksen niittää sanotaan ja joka henkeen kylvää sen ...
Kun me katselemme seurakuntaa ,itseämme ja kasvuamme siittä näemme hengen hedelmät sen tuo esille ne sydämmen aivoitukset.Mutta tuomita ei kannata sen voi jättää Herralle,koska jos se lähtee meistä ja me ei ollakkaan puhtaita on silloin päällä " kirous" siunauksen sijasta.Siunauksessa perimme siunauksen ja voiton.Olen sen itse taisteluissa kokenut.
toivotaan ,että sanan mukaista opetusta vielä kuullaan ja saamme tulevaisuudessakin vahvaa ruokaa kokouksissa.
Tietenkin sanan opetus käy yhä harvemmaksi ja viihde valtaa alaa.
Uskon itsekin ,että monet kaipaavat syvällistä raamatun opetusta ja raamattu tunteja.
Nykyään on menty usein siihen ,että raamattu tunnitkin ylistetään ja muutama minuutti loppuun kuulee opetusta.