http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=472057
Mistä tulee tekstin lyhenne KKO?
Siis mitkä sanat siinä on korvattu suuraakkosilla?
Mistä tulee tekstin lyhenne KKO?
Siis mitkä sanat siinä on korvattu suuraakkosilla?
Mikä lyhenne on KKO?
Oudoksuja
272401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Lyhenne tarkoittaa Korkeinta oikeutta, niin kuin lehtijutun tekstissäkin mainitaan
>Lyhenne tarkoittaa Korkeinta oikeutta, ...
Tokihan minä tuon tiesin, siksi kysyinkin että mistä sanoista tulee nuo kirjaimet...
Siis millä periaatteella Korkein Oikeus voidaan lyhentää KKO - eikös siitä pitäisi kaiken järjen mukaan tulla KO? Mistä tuo toinen "K" on siihen saatu?!!
--
Liekö tuossa haettu akronyymiä, joka olisi samankaltainen kuin likimain rinnakkaisen instanssin lyhenne KHO (Korkein hallinto-oikeus), mutta kuitenkin siitä erottuva?
KorKein oikeus?
Kaikkein Korkein Oikeus?
Ruotsinkielinen nimi Högsta domstolen tuo ainakin minulle mieleen baarijakkarantapaisen. Tuomarismies (tai mikseipä -nainenkin) kun noinkin ylevälle pallille istahtaapi, niin jalkapohjat jäävät tuulettumaan permantoakoskettamatikka.
Valtaistuin = mahtijakkara? Siitä taas tulee jostain syystä mieleen jahtimakkara.
>Liekö tuossa haettu akronyymiä, joka olisi samankaltainen
>kuin likimain rinnakkaisen instanssin lyhenne KHO...
Siltä se vaikutttaa - KorKein Oikeus :o)
Pakkaa hymyilytttämään...
--
>Valtaistuin = mahtijakkara? Siitä taas tulee
>jostain syystä mieleen jahtimakkara.
Entäs jos joutuu istumaan "pienellä paikalla" niinkuin körtti-isät tapasivat sanoa - onkos istuin silloin murhepenkki?...
Entäs millainen leivonnainen on perhelipulla? Lehdessä mainostivat että "perheli-
pulla edullisesti"....
KO=käräjäoikeus (ennen kihlakunnanoikeus, joita ei enää ole)
Kihlakunnat elävät ja ovat voimissaan Virossa. Sikäläisittän sana on kihelmöivältä kuulostava KIHELKONNA.
Tuomioistuimen virkaa heillä päin toimittaa KOHTUASUTUS.
Ja mitähän se tarkoittikaan heikäläisten sana HALLITUS? Taitaa löytyä vaikkapa markettien juustohyllystä - "hallitusjuust" = homejuusto ja hallitus = home.
Viron hallitus-sanaan on yksinkertainen selitys. Hall on harmaa (vrt. suomen halli=harmaahylje), jolloin hallitus tarkoittaa tietenkin harmaantumista. Suomen hallitus-sana taas tulee tietysti hallita-sanata, joten ne ovat vaan sattumalta langenneet yksiin.
Viroa opiskelleena nuo ainaiset vitsisanat jotenkin turhauttavat, kun ihmiset eivät ole edes kiinnostuneita sanojen taustoista. Harmillisen yleinen ajatus on, että virolainen sanankäyttö on jotenkin "älyttömämpää", vaikka meillä sana on voinut aikanaan olla samassa merkityksessä ja vastaavasti meillä moni sana on virolaisten mielestä omituisessa merkityksessä.
Ollaanpa kaukana korkeimmasta oikeudesta.
>...voimissaan Virossa. Sikäläisittän sana on
>kihelmöivältä kuulostava KIHELKONNA.
Rohkenen arvella, että muoto "konna" on genetiivi. Nominatiivissa sana kuuluisi "kond".
Miksikähän muuten monet virolaiset sukunimet - perekonnanimed - ovat muodoltaan genetiivejä: Roosna, Lepajõe (-jõgi), Aidamäe (-mägi), Kalda, Parve, Taaramäe, Veskimäe...
Vai olenko sittenkin käsittänyt väärin?
???
--
>Ollaanpa kaukana korkeimmasta oikeudesta.
Niinpä. Mutta haitanneeko tuo mitään; minusta on mielenkiintoista seurata millaisia assosiaatioketjuja jokin sana saa aikaan. Ja kun vastaus itse kysymykseenkin on saatu, niin ainakin minun puolestani sopii hyvin vielä irrrotelllakin sen jälkeen :o)
"Honni soit qui mal y pense..."
--
Tottahan toki töriset valistaessasi sanan "kihelkonna" olevan genetiivimuodossa! Olisihan minun tuo pitänyt muistaa, kun olen joskus nominatiivinkin nähnyt... mutta jotenkin tuo genetiivi "kihelkonna" kihelmöi suomalaiskorvassa enemmän! Varsinkin meikäläiskorvassa, jota viron kielen opiskelu ei ole päässyt paaduttamaan.
Genetiivimuoto ei ole meille suomalaisillekaan aivan vieras nimissä. Ajatellaanpa vaikka Turmiolan Tommia tai Meikäläisen Mattia! Siinähän tulee samalla tuo unkarilaisen takaperoinen järjestyskin - peränimi edellä ja etunimi perässä.
Genetiivi kihelmöi korvassa... :o)
>Genetiivimuoto ei ole meille suomalaisillekaan
>aivan vieras nimissä. Ajatellaanpa vaikka
>Turmiolan Tommia...
Näin minäkin sen ajattelisin virolaissukunimiin muotoutuneen. Alkujaan asujainnimestä on tullut sukunimi, ja joissakin tapauksissa se alkuperäinen genetiivi on maistunut niin mukavalta sukunimessäkin, että se on saanut jäädä sitten "nominatiivi"-muodoksikin.
Eikös unkarilaisisaa nimissä olekin sama periaate - sukunimi genetiivissä ensin ja sitten etunimi esimerkiksi: Haraszti László...
--
Juohtui vain vielä mieleeni...onhan niitä genetiiviasuisia nominatiiveja - tosin uusmuodosteina - suomessakin! Vai mitä sanotaan Nokian-renkaista? Rengasmerkkihän on tosiaan nykyisin Nokian (sic!) erotukseksi Nokia-merkkisistä elektroniikkatuotteista. Sitä kait pitäisi taivuttaakin Nokian, Nokianin, Nokianit, Nokianeja?...
Jokin muukin vastaavanlainen sanahirvitys ihan kielellä pyörii, sattuisiko joku hoksaamaan?
--
Sukunimet ovat yleisimmin lähtöisin talon- tai isännimistä. Mitään sukunimiä ei tietenkään ole aina ollut vaan kirkonkirjojen vuoksi niitä suomalaisillekin suorastaan vedettiin hatusta. Talon nimi saattoi miespuolisten asukkien Juho-nimisyyden mukaan olla vaikkapa (lännessä) Juhola, jolloin asukkaista tehtiin esimerkiksi Juholan Jusseja.
Samoin talonnimi saattoi olla sijaintinsa vuoksi vaikkapa Järvelä ja taas saatiin näppärästi Järvelöitä koko sakista. Liekö Suomeen tuo etu- ja sukunimikäytäntö nykyisessä muodossa matkittu skandinaavisista son-sukunimistä, jotka ehkä luontevasti asettuvat muotoon Per Johansson (eikä Johansson Per). Kuka tietää?
Toisaalta Suomessa on ollut myös näitä ihania yhdistelmiä Jussi Juhonpoika Juhola.. =)
Tuo oli vain Länsi-Suomessa (karkeasti ottaen) yleistä. Unohdat suurimman osan (?) suomalaisista: -nen-loppuiset.
Yleisimmät nen-päätteiset sukunimet kuten Virtanen, Lahtinen, Nieminen ja melkeimpä kaikki kymmenen kärjessä-sukunimet ovat korkeimman epäsavolaisia. Näitä otettiin suurissa suomalaistamisaalloissa 1906 ja myöhemmimmin 1930-luvulla.
-nen on diminutiivin pääte, eli:
virtanen = pieni virta
lahtinen = pieni lahti
jne
Virtanen voi tarkoittaa myös virran lähellä asuvaa, samoin Lahtinen lahdella asuvaa.
Riittävän hyviä nimiä silti. Kunnon yleissuomalaisia nimiä
...sillä eihän kaiken tarvitse olla aatelista, oikeastaan minkään.
Lyhenne KKO tulee sanoista Kuninkaan korkein oikeus, jonka Ruotsin kuningas Gustav perusti 1789. Kuten kaikki tietävät, suomalainen oikeusjärjestelmä on perusteiltaan ruotsalainen ja oleelliset osat järjestelmästä ovat säilyneet nykyaikaan saakka ja tämän mukana myös oikeusistuimet ja tuomarijärjestelmä.
Olipas tosiaan yllättävä tieto! Mutta nytpä tuli tuokin arvoitus ratkaistuksi :o)
Kiitoksia, "Tylsimys"!
Oletko ihan varma. Suomessahan ei nähdäkseni Venäjän vallan aikana ollut mitään kunkinkaan korkeinta oikeutta. Ylintä oikeusvaltaa ilmeisesti käytti Senaatin oikeusosastao eli SOO.
Ihmetyttää sitten miksi tuo KKO lyhennys olisi otettu 100 vuoden päästä uudelleen käyttöön kun suomi itsenäistyi ja Korkein oikeus korvasi Senaatin oikeusosaston.
en mä tiiä haha =D
Tuo KKO ei siis ole koskaan viitannut sanaan kihlakunnanoikeus?
En tiedä, kun en ole (vielä) joutunut ihmeemmin tekemisiin oikeuslaitoksen kanssa.
Sen tiedän, että jos (kun) minut tuomitaan joskus istumaan, niin haluan sovittaa tuomioni jollakin muulla tuomioistuimella kuin tuomiokirkon saarnastuolissa. Sellaisen ergonomia ei vedä vertoja edes baarijakkaralle!
http://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=28b3a843-1d31-48b1-8d75-4a236e0ef785
"Ylimääräinen" K on lyhenteessä jotta Korkein Oikeus voidaan erottaa KäräjäOikeudesta.
Näin.
Ai se ylimääränen K ei tarkoitakaan käytännössä mitään. Itse aina ollut käsityksessä, että KKO on lyhenne sanoista "korkein kansalaisoikeus". No onneksi tuli selvyys tähänkin ennen ylppäreitä etten sinne kirjoita tuota omaa kuvitelmaani :D