Tierahaa menee kaikki Seinäjoen lähiympäristöön, miksi tätä katsotaan hiljaa sivusta. Alajärvellä koko sisääntuloväylä on illoin aamuin hankala ja onnettomuusaltis johtuen suuresta liikennemäärästä ja ryhmityskaistojen puutteesta. Myös liittymiä sisääntuloväylälle on liikaa, niitä yhdistämällä ja liikenneympyröitä tekemällä liikenne sujuisi pysähtelemättä. Liittymä valtatiehen on sitten todellinen vitsaus, Lapuan suuntaan kääntyvä ajoneuvoyhdistelmä tulppa koko risteyksen pitkäksikin aikaa. Nyt nyrkkiä pöytään päättäjien taholta, ei senttiäkään rahaa Lapuan ja Seinäjoen välille jollei rahaa löydy myös Alajärven liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Tierahojen jaosta
Anonyymi
77<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Ei rahat riitä kuihtuviin paikkoihin. Nyt satsataan
kasvaviin kuntiin.
Ei Alajärvi ole kuihtuva kunta, ainakaan liikennemäärien perusteella! Hirmuset määrät autoja lähtee ja tulee aamuin illoin. Etenkin iltapäivän ruuhka on hankala kun ihmiset asioi sisääntulotien liikkeissä, aamuruuhka sujuvampi kun kaikki menee kiireellä töihin.
Tosin mitä autolijat maksaa 4 vuodessa veroina pitäisi jokainen kinttupolkukin olla tässä maassa päällystetty vähintään 20 sentin asfalttipinnalla.
Saisivat edes ajoratamerkinnät uusittua Lapua-Alajärvi välille, sekin auttaisi jo paljon Lapualla ja Seinäjoella työssä käyviä. Tuo on ihan hanurista että Seinäjoki-Lapua välille on suunnitteilla kiskobussit ja nelikaistatiet mutta tänne maakuntaan ei mitään!
Hirmuinen määrä? Yksi vanha keltainen Mersu kiertää illat kehää keskustassa.
Ei sinne muut henkensä kaupalla tohdi mennäkään.
Toivottavasti pitäjä kuihtuu, kun ei pysty pitämään turvallisuudestakaan huolta.
Tässä maassa rapautuu kaikki tiet,turha täällä on provoilla. Valtion rahat ei riitä teiden kunnostamiseen. Hävittäjiin kyllä ollaan valmiita satsaamaan miljardeja,joita tässä maassa ei tarvita.
Kummasti vaan niitä liikenneympyröitä saadaan naapurikuntiin mutta Jaakonhallin risteyksessä ei tapahdu mitään kehitystä vaikka on taatusti ollut jo pitkään vaarallisempi ja vilkkaampi risteys kuin esimerkiksi Kyyjärvellä valtateiden kohtaaminen. Lapualla on kaikki tiet kuin uusia.
Lapua kasvaa ja kehittyy, mutta Alajärvi taantuu. Tästä on kyse.
Nii pä se taitaa olla
Vitsin murjaisty lapuast hehe. Miten saisi kirjoittajat vastuuseen kirjoituksistaan?
Alajärven sivukylät ovat kuin Neuvosto-Karjalasta.
Ja keskusta kuin Siperiasta. Laaja, autio ja täysin kuollut.
Lapuan tiet On uusia. Se hyötyy tietysti Seinäjoen naapurikuntana, koska avaruuden pääkaupungista on oltavat hyvät yhteydet joka suuntaan.
Ainakin Lapualla rakennetaan paljon.
Lapua ja Ilmajoki hyötyy jatkossakin kasvavasta maakuntakeskuksesta.
onko vipeliläinen käyny alajärvellä asti kattomassa vai oletakko vaan.
sano vimpeläinen.
Vielä kun saavat kuntaliitoksen päätökseen, Seinäjokena parannetaan joskus myös tie Alajärvelle. Toki kaikki muut suunnat ensin. Tie kun hiljaisin kaikista.
sanoi vipelilåinen.
Valtion rahat riittäisi moninkertaisesti teiden kunnostamiseen se mitä liikenteeltä verotetaan
Fakta homma on että S-marketista ulos vasemmalle kääntyvät joutuvat odottamaan joskus turhan kauan vilkkaan liikenteen takia.Jaakonhallin risteys ei ole suurikaan ongelma.
S-marketin liittymässä on alhainen nopeusrajoitus ja siinä liikkuu vähän suuria rekkoja jotka peittää näkyvyyden pitkäksi aikaa. On myös varsin näppärä kääntyä oikealle ja käydä ympyrän kautta kiertämässä jos on lähdössä keskustasta pois valtatien suuntaan.
Jaakonhallin risteyksessä vauhdit ovat lähellä satasta, rekkaliikenne on erittäin vilkasta ja rekat myös kiillottavat tien peililiukkaaksi pitkältä matkalta jolloin vaaralinteita syntyy tämän tästä. Mahdollisuudet pahaan onnettomuuteen ovat paljon suuremmat kuin sisääntulotien liittymissä.
Alajärvelle on saatava liikennevalot.
Alajärven on satava liitettyä Lapuaan
Lunta sataa.
Mee vihaamaan puomias muualle.
Puomi pois pilaamasta alajärven kaupungin ihmisten viihtyvyyttä!
Sama kun kerta jankataan ja kitistään niin kysyn jotta ketä puomi oikeasti häirittee?
Ei paljoa allekirjotuksia näjy.
Ei sivukylille enää uutta investoida. Saatte olla onnellisia jos pidetään edes ennallaan. Lapuallakin vain lasketaan nopeusrajoituksia. Jossain on jo muutettu huonoon kuntoon menneitä teitä takaisin sorateiksi.
Nopeudet alas ja taas on turvallista.
Mitäs meette äänestämällä aina samaan lankaan.ääni persuille on ääni Suomelle
Pitäkää puolenna ja vedotkaa sinisentien liikennemääriin se on ainut tie joka kulkee venäjältä norjaan asti.
ps. lapua joutui itse kustantamaan suuren summan koveron risteyksestä :(
Sinisen tien rekkamäärä on varmasti suomen suurimpia. Ja ainakin pohjanmaalla jos ei suomessa.
Niin on ja siksi ihmetyttääkin miksi näillä seuduilla ollaan niin hiljaa näistä liikenteen ongelmista ja teiden kunnosta vaikka ne on aivan keskeisiä asioita Alajärven kaltaiselle kasvavan teollisuuden maakuntakeskukselle. Työntekijöiden saatavuus ja ja yritysten logistinen saavutettavuus ratkaisee hyvin pitkälle Alajärven tulevaisuuden. Nyt vielä rekkaliikenne kiertää Alajärven kautta mutta mikäli valtatie 18 saadaan kunnostettua nykyajan liikennettä vastaavaksi jää Alajärvi aivan sivuun liikenne virroista.
"Alajärven kaltaiselle kasvavan teollisuuden maakuntakeskukselle."
Heh heh.
Sinisen tien rekkamäärä on todella kaukana Suomen vilkkaimmista teistä. Oli varmaan tarkoitettu vitsiksi. Ja Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa suunnallakin kannattaa käydä vilkaisemassa kolmostietä tai Lapua-Seinäjoki väliä. Tulee pikkuisen perspektiiviä asioihin.
Eikö Alajärvi-Vimpeli väliltä lähde melkoinen määrä kuljetuksia, samoin saapuu tavaraa, Keiteleen sahasta puhumattakaan. Alajärven läpi kulkee myös mittavat määrät sellupuita Äänekoskelle ja Pietarsaareen, samoin turvetta ajetaan ainakin toistaiseksi huomattavia määriä. Hoiskossa on aina hirmuinen määrä autoja nesteen pihalla.
Hirmuinen määrä autoja. Siis et vissiin ole ihan kartalla nykypäivä n menosta muualla.
Mikä maakuntakeskus Alajärvi muka on? Tai on tavallaan, mutta on enempi uskonnollisiin asioihin liittyvä.
Jos keiteleen saha on yksi maamme tehokkaimmista niin eiköhän raaka-ainevirratkin sinne ole maamme suurimpia. Oletkos huomannut että kaikki sinne saapuva puu ja sieltä lähtevä puu lähtee kumipyörillä kun rautatietä ja vesiväyliä ei ole. Alajärven raskaan liikenteen määrät ovat siten ihan valtakunnallisestikkin huomattavia.
Keiteleen saha on vain yksi tuotantolaitos, eikä edes mitenkään kärkipäässä massiivisuudessaan. Ei Järviseudun tuotantolaitoksilla Sinistä tietä saada Suomen vilkkaimpien teiden joukkoon. Maakunnallisesti tuo Lapua-Seinäjoki on jo eri mittaluokassa. Eikä sekään ole valtakunnallisesti liikennemäärien kärkeä.
Keiteleen saha haluttiin syrjäiseen paikkaan suurten metsien keskelle.
Alajärvellä toimivien yritysten yhteinen ulosvieti euromääräisesti on eteläpohjanmaan suurin,,,,,Taloussanomat.
Tämä vienti ei suoraan kerro massiivisesta liikennevirrasta ja miten asia edes vertaillaan. Sinänsä väite voi pitää paikkansa, jos esimerkiksi Seinäjoen yritykset ovat suuntautuneet kotimaan markkinoille.
Linkkiä ?
Finn-Power Oy taitaa jo yksin viedä enempi kuin Alajärven yritykset yhteensä.
Seinäjoki-Lapua välin raskaasta liikenteestä kääntyy kaikki itään pyrkivät Alajärelle päin!
Hyvin kauas isoihin satamakaupunkeihin asti pitää mennä jos meinaa löytää paikan missä rekkoja seisoo iltaisin yhtä paljon kuin Hoiskossa. Monesti pelkkiä ulkomaalaisia autoja on toistakymmentä! Kertoo omaa kieltään siitä kuinka tärkeää Alajärven teollisuus on maamme viennin kannalta. Ei ole yhtään liioiteltua hakea lisää rahaa valtiolta Sinisen tien parantamiseen ja ylläpitoon.
Oletko käynyt koskaan esim. Hirvaskankaalla. Ei Hoiskon Neste ole kertomissasi mittasuhteissa.
Hirvaskangas on nelostien varrella, maamme tärkein liikenneväylä. Verrattavissa näihin suuriin satamakaupunkeihin. Ei sitä vaan nyt muuta mikään että Alajärvi on merkittävä rahtiliikenteen solmukohta ja kuljetusten alullepanija. Erityisesti metsäteollisuuden kuormia liikkuu maanlaajuisestinkin merkittävä määrä Alajärven viestillä!
Nyt et taida olla ihan ajan tasalla näissä huoltamoasioissa. Hoiskoa vilkkaampia huoltoasemia löytyy todella paljon. Ja turhaan haaveilet rahaa siniseen tiehen. Valtakunnallisesti verrattuna Sininen tie on hyväkuntoinen ja riittävä nykyiselle liikenteelle.
Ei vain näy virallisissa liikennemäärissä tuo mainitsemasi vilkkaus. Jos vertaa vaikka tuohon Lapuaan, niin hiljaista on.
Vaikka puhuttiin liikennevirroista niin huoltoasemavertailuun voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että joka viides rekka Hirvaskankaalla on ohittanut tai ohittaa myös Alajärven! Ei tarvitse ottaa kuin kartta käteen ja miettiä missä on ihmiset sekä teollisuus ja miten menee tiet. Käytännössä idän puoleistn
Ihmisten elintarvikkeet kulkee Alajärven läpi! Pellot ja elintarviketeollisuus on lännessä
Ei muuten pidä paikkaansa tuo joka viides rekka. Eli ei nyt aleta valehdella.
Jokseenki järkevältä kuulostaisi, 1 kääntyy länteen, 1 itään ja kolme jatkaa pohjoiseen. Voi hyvinkin pitää paikkansa maakuntien väestön perustella.
.
Idän elintarvikkeet tulee pääasiassa Etelän suunnasta ja suuri osa pelloistakin on muualla kuin Etelä-Pohjanmaa-Pohjanmaa alueella. Nelostie on Suomen pääväylä etelästä pohjoiseen ja tunnetusti poikittaisliikenne on laiskahkoa. Eikä kannata unohtaa, ettei Kokkolan suunta mene Alajärven ohi. Muutenkin turha itkeä Sinisen tien kunnostamista, kun katsoo millainen tie Alajärveltä menee Etelään. No sille Sissala Ruona välillekään ei ole luvattu rahaa lähitulevaisuudessa.
Kokkolaan ei menekään merkittäviä tavaravirtoja, Pietarsaareen menee ja ne kulkee suurelta osin Alajärven kautta, pieni osa Keski-Pohjanmaan kautta. Erityisesti metsäteollisuuden tavaravirrat ovat valtavia Alajärvellä. Jaakonhallin risteykseen olisi hyvä saada kaista joka ohittaisi koko risteyksen länteen päin mentäessä.
Kokkola on merkittävä kaupunki Keski-Pohjanmaalla, joten eiköhän ne materiaalivirrat mene sinnekin. Etelästä Pietarsaareen menevä liikenne ei taas mene Alajärven kautta.
Hirmuinen määrä = 3
Otapa ihan tosiasioista selvää...
Eikö se ole itsestään selvä asia jotta Alajärven läpi kulkee yksi maamme tärkeimmistä poikkittaisista kuljetusväylistä. Ajatelkaa nyt kuinka suuria yrityksiä Alajärvi, Vimpeli, Kyyjärvi, Soini, Perho piiristä löytyy. Etenkin nämä puun jalostukseen liittyvöt yritykset saa aikaan massiiviset tavaravirrat. Sitten kaikki muualta tulevat, Alajärven läpi kulkevat tavaravirrat, oletettavasti näissäkin puutavaravirrat näyttelee suurta osaa. Keväisin ja syksyisin on kalkkivirta jatkuvaa lakeuksien pelloille. Edelleen väitän että Alajärven ympäristö ja Sininen tie on poikkeuksellisen vilkas etenkin raskaan liikenteen osalta.
Ilman faktatietoja inttäminen on huono lähtökohta keskustelulle. Koska sullakaan ei ole mitään faktoja, niin voimme lopettaa tämän keskustelun. Voinemme todeta, että rahat menee seuraavaksi Lapuan ja Seinäjoen välille.
Teollisuus on kasvanut vuosien saatossa Alajärvellä merkittävästä. Alajärvi kaupunkina ei ole kuitenkaan kyennyt kasvamaan viimeisen 20 vuoden aikana vaan väestö on kutistunut kiivaaseen tahtiin. Alajärvelle on käynyt juuri samaten kun Äänekoskelle Jyväskylän kupeessa. Ihmiset käyvät töissä Alajärvellä, mutta tänne ei muuteta. Alajärvi on siis maakunnan silmissä teollisuuslähiö, jonne bendelöidään töihin. Tätä kierrettä ei saada enää katkaistua, liian myöhäistä. Alajärvi on jo lakkauttanut kyläkoulut ja alasajanut omaa palvelutarjontaansa. Tämä on vaikuttanut merkittävästi ihmisten halukkuuteen muuttaa Alajärvelle. Erikoiskauppojen tarjonta on vähentynyt rajusti eikä kaupunki ole pystynyt kohentamaan edes keskustan yleisilmettäkään. Kauppakatu kello kahden jälkeen lauantaina on täysin kuollut. Talot kadun varrella kertoo menneestä menestyksen ajoista. Liikaa tyhjiä liikehuoneistostoja.
Ajat muuttuu ja asukkaitten tarpeet siinä mukana, toiset liikkeet lopettaa, toiset aloittaa. Alajärvellä on selkeästi nähtävissä kasvun mahdollisuuksia ympäristöystävällisen rakentamisen saralla, autokauppa täällä vilkastuu Lapuan kuitumisen myötä, kaikenlainen tavaran kierrätys elää myös vahvaa kasun ja kehityksen vaihetta Alajärvellä. Työpaikkojen lisääntyminen näyttää itsestään selvältä ja liikkumisen kallistuminen vielä selvemmältä joten kyllä se väestön kääntyminen kasvuun nähdään sekin.
Työpaikat ovat lisääntyneet, mutta asukkaat eivät. Surkuhupaista, mutta kun ei ole sitä pito- eikä vetovoimaa. Alajärvellä käydään vain töissä ja muualla asutaan ja viihdytään. Miksi on näin? Alajärvi menetti viime vuonna - 131 asukasta. Lopettaneiden liikkeiden tilalle ei ole tullut uusia. Ajat ovat todellakin muuttuneet ja Alajärvi on kurjuuden ja kuihtumisen tiellä.
Alajärvellä oli vuonna 2010 3840 työpaikkaa. Vuonna 2017 3480 työpaikka.
Alajärven kaupungilla on epärealistiset odotukset ja eletään kasvun paineen alla. Kasvua ei ole näkyvissä, vaikka asukasviihtyvyyteen on panostettu rakentamalla 20 miljoonalla liikuntapaikkoja. Alajärvi ei kiinnosta asuinpaikkana ja on ollut todella iso riski satsata vain ja ainoastaan liikuntaan. Kaikki muu vetovoimaisuuteen liittyvät tekijät on unohdettu. Tästä hyvänä esimerkkinä koirapuisto, joka yksittäisenä investointina on kärpäsen verran kaupungin budjetissa, mutta sen toteuttamiseen ei tunnu löytyvän tahtotilaa. Päättäjät ja kaupunginjohdon yksipuolinen kaupungin kehittäminen tulee vielä kaupunkilaisille kalliiksi. Väestö vähenee, eikä vetovoimatekijöitä tunnu olevan. Kuinka tämä infra ylläpidetään tulevaisuudessa?
Suurin osa näistä rekoista menee tai tulee Vimpelin tehtailta.
Miten Alajärvi voi saada edes mitään tierahoja kun jo paikallisella tasolla väitellään siitä onko eräällä maamme vilkkaimmista poikittaisista kuljetusväylistä sijaitseva liukkaaksi kiillottuva risteys vaaranpaikka. Etenkin kun nopeusrajoitus on 80km/h tunnissa ja työmatkaliikenne erityisen vilkasta varsinkin aamuisin.Kaupungillahan on jo aikeet saada teollisuusalueelle ja sieltä pois kulkevat tavaravirrat pois tuosta risteyksesta omalle väylälleen ja omaan liittymään.
Eikö tuossa sisääntulotien liittymässä toimisi tosi hyvin samanlainen ryhmittäytymiskaista kuin tehtiin Keiteleen sahalle johtavaan liittymään?
Vilkun käyttö istuu huonosti nykyihmisen pirtaan niin selkeä ryhmittäytymiskaista helpottaisi paljon havannointia!
Liikennemääräkartta löytyy googlesta että siitä on turha kiistellä,Alajärvellä teitäkin tärkeämpi asia on joku ihmeen puomi ja Luomalaisten koulu.
Hyvin nuo hirmuiset määrät tuntuvat pääsevän Alajärven ohi.
Jos eivät pääsisi, kiertäisivät muualta.
Yhtä kuoppaa tie nesteeltä liikenneympyrään, ei taida tulla kuntoon enää pelkällä pinnan uusimisella vaan vaatii perusteellisempaa pohjustusta.
Koronan takia on nyt tullut lenkkeiltyä pitkiä lenkkejä ja kyllä silmiin pistää valtatien surkea kunto Alajärveltä Hoiskoon asti. Raskaan liikenteen määrä täytyy olla tuolla välillä ihan poikkeuksellisen suuri, niin pahasti tie on painunut ja urautunut juurikin raskaan liikenteen raidevälillä. lisäksi tien reunat ovat painuneet pahoin ja nyt voi jo paljain silmin nähdä kuinka nämä jättirekat nojaa tien laitaa kohden ja nopeuttaa entisestään tien rappeumaa. Tie on merkittävästi paremmassa kunnossa Hoiskosta Kyyjärvelle päin, samoin tien kunto paranee Seinäoen suuntaan joten muuta selitystä ei voi olla kuin suuret liikennemäärät jotka juurikin kyseisen välin taittaa ennen jakaantumista länteen ja itään päin.
Voi se kunto johtua huonosta maaperästä ja huonosti tehdystä pohjatöistä.
Nyt on onneksi asiaan herätty ja tuota pätkää kunnostetaan tulevana kesänä. Teiden kuntoon pitää kyllä Alajärvellä alkaa suuntaamaan erityistä huomia, pelkästään Alajärven teollisuus jo yksin saa aikaan hirmuiset materiaalivirrat ja paikalliset tiet on maakunnallisten teiden ja teollisuuden solmukohdassa josta liikenne jakaantuu eri ilmansuuntiin.
Kyyjärvelle ei juurikaan ole liikennettä niin se selittää tien paremman kunnon.
Oli mukavaa luettavaa kun alajärvi-levijoki tietä aletaan päällystämään. Erinomaista.
Oli jo aikakin, tiellä on hirmuinen määrä raskasta liikennettä ja asfaltti murentunut monin paikoin. Varsinainen surmanloukku motoristeille joita niitäkin liikkuu tiellä tosi paljon.