Mistä uskottomuus alkaa?

Tämä kuuluu parisuhdepalstalle.

Sinkuista? :D

Sinkun näkökulma kiinnostaa...

Tarpeesta ja tilaisuudesta.

Luultavasti se on seurausta sille, ettei ole kasvanut lapsesta aikuiseksi. Ei osaa ottaa omista tunteistaan vastuuta, puhumattakaan elämästään. Jonkun pitäisi olla vielä äiti tai isä hälle...

Ihmisen kanssa? Naisen vai miehen kanssa? Ei kai miehesi ole homo?

Uskottomuus alkaa jo heti tutustuessa kertoo Jenni Haukio.

Kun kettu menee koloon.

Puutteesta, tarkemmin ottaen siitä että yksilö kokee tietoisesti tai tiedostamattaan että omasta elämästä puuttuu jotain minkä yksilö kokee ansaitsevansa tai mitä hänellä on aikaisemmin ollut.
Tarpeen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, tarve parisuhdemielessä tarkoittaa ihan eri asiaa ja tarve voi syntyä sitä kautta että kokee itseltään puuttuvan jotain, mutta tarve voi syntyä myös sitä kautta että ihminen muuttuu ajan kuluessa, löytää itsestään uusia puolia jne.

Nyt sitten tuo puutteen kokemus sinällään on yksilön aito kokemus, mutta se ei välttämättä vastaa todellisuutta vaan voi olla esim. projektio jostain aivan muusta, vaikkapa kesken jääneestä aikuistumisesta (kapinointi).
Yllättävän usein tuo puutteen kokemus ei ole oikea puute objektiivisessa todellisuudessa, vaan ainoastaan puute subjektiivisessa todellisuudessa ja sitä kautta hyvin usein jokin tiedostamaton henkilökohtainen ongelma.

Usko pois, on erittäin todennäköistä että kumppanisikaan ei tiedä todellista syytä uskottomuudelleen, mutta hän pystyy kyllä sanoittamaan Sinulle hyvin todenmukaisen kuvauksen siitä miksi hän uskoo ryhtyneensä uskottomuuteen ja siihen Sinun on tyytyminen. Se voi hyvinkin riittää, mikäli olette aikeissa yrittää jatkaa eroamatta.

Se alkaa siitä kun nainen uskoo että komea mies on hyvä kumppani joka ei koskaan petä. Eli omasta tyhmyydestäsi se alkaa.

Meidän tapauksesta voisin sanoa:

itseään tyrkyttävä parhaat päivät jo taakse jättänyt nainen, joka ei välitä onko mies aviossa tai muussa parisuhteessa

miehen erektiohäiriö ja viilennyt seksielämä vaimon kanssa

tunteista puhumattomuus

miehen hetkessä tarttuminen seksitarjoukseen, jota ei ollut itse suunnitellut ennakkoon

panokerrat ilman tunteita miehen osalta, ei edes halunnut muuta naisesta

Mistä uskottomuus alkaa?

No, ihminen ei ole alunperinkään luotu yksiavioiseksi. Se on luonnotonta.
Eläinkunnassakaan urokset ja naaraat eivät parittelun jälkeen jää roikkumaan toisissaan väkisin. Naaras hoitaa jälkikasvun ja etsii uuden uroksen uusille jälkeläisille.
Uros hoitaa siittämisen ja häipyy ja etsii uuden naaraan.
Kannan eloonjäämisen ja hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on tärkeää, että uros tekee mahdollisimman monen naaraan tiineeksi, ja naaras synnyttää mahdollisimman monen terveen ja vahvan uroksen jäkeläiset.

Ihminen etsii epätoivoisesti "sitä oikeaa". Eletään parhaassa tapauksessa muutama vuosi yhdessä ja kidutaan ja voidaan huonosti. Ruoho alkaa olla vastustamattoman paljon vihreämpää siellä aidan toisella puolella ja siinä sitä sitten ollaan.
Yritetään taistella normaalia biologiaa vastaan ja väkisin hampaat irvessä pitää yllä jotain surkeaa parisuhdetta.
Ja tämä on valtaosan ihmisistä hyvin vaikea sulattaa ja myöntää, vaikka sisimmässään sen myöntävätkin.

Olen itsekin yritttänyt elää vastoin itseäni ja ollut parisuhde-yritelmässä sekä seurustellut muutenkin. Se ei vain onnistu. En tunne sitä oikeaksi enkä voi hyvin taistellessani omaa vapaudentarvettani vastaan.
Lapsia ei minulla ole eikä tule, koska en ole heistä innostunut. Prioriteettini ovat muualla kuten uran etenemisessä ja uusien asioitten opiskelussa enkä halua minkäänlaisia kahleita jalkaani. Mutta jos lapsia haluaisian, varmasti heitä hankkisin. Nainen pärjää todella loistavasti yksin lasten kanssa, se ei ole mikään ongelma nykypäivän maailmassa.
Niin, tästä siis jo selvisikin että olen nainen.
Nyt sitten saan lastin sontaa niskaan, mutta siihen olen tottunut.
Nainen ei saa puhua näin. Nainen ei saa tuntea näin. Se on miesten etuoikeus.
Olen siis huora koska en halua puolisoa. Olen todennäköisesti ruma ja lihava enkä kelpaa ja siksi kirjoitan näin.
Itse omasta puolestani viittaan kintaalla näihin solvauksiin, ne vain todistavat sen jonka jo tiedänkin. Taso ei ole kovinkaan korkea näillä tyypeillä

Mutta se siitä. Halusin vain tuoda esiin ainakin yhden naisen rehellisen mielipiteen jonka takana aion seistä.
Hyväksyn sen, että toiset ajattelevat toisin. Tiedän etttei minun tapaani oteta kovin suopeasti vastaan. En nyt vain usko mihinkään yksiavioisuuteen itsestäänselvyytenä.