"Tuuloksen tulivalmistelussa tulisuunnitelmia laadittaessa [kesä 1941] kävi ilmi, että saksalaisen163. Divisioonan tykistö, jonka piti myös osallistua tulivalmisteluun, ei pystynyt siirtämään tulta suomalaisten tahdissa. Tämän takia sille täytyi tehdä oma tulisuunnitelma. Lisäksi saksalaisten patteristojen tulen tarkkuuteen ei myöskään luotettu, eikä niille senkään vuoksi annettu tulitustehtäviä lähelle omaa ryhmitystä, vaan ne saivat ammuttavakseen maaleja, jotka olivat kauempana omista joukoista."
Onko tämä suomalaista itsekehua vai oliko todellakin niin ettei saksalainen kenttätykistö pystynyt suomalaisten tavoin siirtämään tulta?
Lähde: Tykistö taistelee tulellaan
Onko tämä suomalaista itsekehua vai oliko todellakin niin ettei saksalainen kenttätykistö pystynyt suomalaisten tavoin siirtämään tulta?
Lähde: Tykistö taistelee tulellaan
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olet idiootti.
Miksi kuvattuun järjestelyyn olisi muuten ryhdytty?
Saksalaisilla oli Tuuloksessa vain kevyitä joukkoja ja tykkejä, heillä oli tykit kuorma-autojen perässä, eikä hevosia sitä varten.
Tuuloksen taisteluun osallistui 24 saksalaista, kevyttä tykkiä, 61 raskasta tykkiä ja 3 järeää tykkiä. Suomalaiset olisivat tietysti pystyneet johtamaan ja käyttämään saksalaisten tykkejä, ilmeisesti kantama ei riittänyt tai tulenjohtokomentajaa ei ollut.
Siellä lukee:
Tulivalmistelua seurasi normaali saatto, jolloin tuli siirrettiin murtokohdan sivuille. Saatossa käytettiin, jos mahdollista, raskasta tykistöä, koska kevyen
tykistön teho osoittautui metsämaastossa tehottomaksi. Saattovaiheessa tykistöryhmiä ei enää käytetty, koska tulenjohdon tulenjohtokorttimenetelmä vaati
aina tulenavausta hakuammunnalla joko tykillä tai jaoksella.
Eli ei uskallettu ammuttaa kartalta tulta johtavia sakuja, jos tulenjohtajalle olisi annettu oikeus avata tuli ilman haarukointia, olisi tullut omia ruumiita.
Samaa kertoi Tirronen kirjassaan Jylisevät tykit. Sakut ihmetteli suomalaisten tulensiirtonopeutta ja ammuntatarkkuutta omien joukkojen eteen ilman kohdistuslaukauksia.
Tuolta löytyy :
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144136/Tykisto taistelee tulellaan (nettipdf).pdf?sequence=1
P.S.
Lue mainio Tirrosen kirja nimeltään Jylisevät tykit. Siinä kerrotaan tarkkaan kuinka Mandelin oli kiinnostunut enemmän kaniensa voinnista kuin 10.D:n ammustilanteesta suurhyökkäyksen alkaessa. Sinne jäivät niin kanit kuin tykit...
Täältä voi lukea Mandrliinin kaneista...
Keijo Suominen
IV ARMEIJAKUNNAN Huollon JÄRJESTELYT KESALLA 1944 TAISTELTAESSA VKT-ASEMASSA
Julkaisussa: Sotahistoriallinen aikakauskirja 1993 : 12, s. 108-189
https://www.sshs.fi/binary/file/-/id/44/fid/433/
Ennen kuin ryhdytään tarkastelemaan IV Armeijakunnan huollon järjestelyjä kesällä 1944 taisteltaessa VKT-asemassa, lienee paikallaan esitellä yleisesti armeijakunnan huoltoa ja sen järjestelyjä.
Armeijakunnan huoltojärjestelmä kesällä 1944
Armeijakunnan huollon johtaminen
"Asiaa pahensi vielä tykisto-osaston ja huolto-osaston sijoittuminen eri paikkoihin, vaikka tykistäkomentaja johti taisteluvälinehuoltoa.
Huoltoa olisi voitu johtaa määrätietoisemmin. Alaisille olisi pitänyt antaa esikäskyjä huollon toteuttamisesta, koska operatiivisen käskyn ja huoltokäskyn valmistumisen välilla oli jopa vuorokauden aikaviive.
Huoltokäskyn laadintahan oli pääosin rutiinia. Tässä suhteessa IV Armeijakunnan huoltopäällikkö ei onnistunut."
Saksan kenttätykistössä ei ollut mitään erityistä jolla olisi erottunut edukseen. Aselajia ei kehitetty kuten panssarijoukkoja.
Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa, olihan kauaskantoiset tykit ja siivekkeelliset ammukset eli liitopommit kehitteillä Saksan tykistössä.
https://en.wikipedia.org/wiki/17_cm_Kanone_18
Mekanismi absorboi kaiken recoil-energian käytännössä ilman liikettä ampumisen yhteydessä, jolloin saatiin erittäin tarkka ase.
niin ja montakohan näitä ammuksia saatiin lopulta valmistettua noin 300 kpl 170 mm kanuunoita?
Montako näitä saatiin ilman lahjuksia toimitettua, ei ainuttakaan kelvollista.
https://yle.fi/uutiset/3-5787688