EU-maiden 27 johtajaa kokoontuvat tämän viikon torstaina ensimmäistä kertaa Britannian EU-eron jälkeen pohtimaan tulevaa rahankäyttöä. Työn alla on vuosien 2021–2027 budjetti. Johtajat päättävät budjetin kokonaistason lisäksi mihin rahaa ohjataan eli paljonko satsataan maatalouteen, aluetukiin, tutkimusyhteistyöhön, maahanmuuttoratkaisuihin tai puolustusyhteistyöhön.
Kun aiemmin budjetti painottui maatalous- ja aluerahoihin, unioni haluaa nyt uuden suunnan. Tätä uutta suuntaa kutsutaan budjetin modernisoinniksi. Käytännössä kyse on asioista, joissa EU-yhteistyötä halutaan parantaa.
Torstaina alkavassa huippukokouksessa selviää, kuinka valmis unioni on uuteen suuntaan. Uutta yhtenäisyyttä kaivataan kipeästi, sillä Britannian eron seuraajia ei toivota. Jotta unioni toimii, sen on osoitettava kansalaisilleen, että rahoilleen saa vastinetta.
Kun aiemmin budjetti painottui maatalous- ja aluerahoihin, unioni haluaa nyt uuden suunnan. Tätä uutta suuntaa kutsutaan budjetin modernisoinniksi. Käytännössä kyse on asioista, joissa EU-yhteistyötä halutaan parantaa.
Torstaina alkavassa huippukokouksessa selviää, kuinka valmis unioni on uuteen suuntaan. Uutta yhtenäisyyttä kaivataan kipeästi, sillä Britannian eron seuraajia ei toivota. Jotta unioni toimii, sen on osoitettava kansalaisilleen, että rahoilleen saa vastinetta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
MIELIPIDEMITTAUKSISSA on tullut esille kaksi asiaa. Suomalaiset ja eurooppalaiset laajemmin ovat entistä tyytyväisempiä Euroopan unioniin. Suurimmat huolenaiheet koskevat ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa, terrorismia, yleistä turvallisuutta ja taloustilannetta. Nämä ovat alueita, joissa Euroopan unionilla on paljon yhteistä toimivaltaa. Parhaimmillaan EU pystyy sellaiseen, mihin yksikään maa ei pysty yksin.
Sen jälkeen kysymykset ovat vaikeampia. Paljonko sinä olisit valmis maksamaan toimivammasta EU:n ulkopolitiikasta, jota kieltämättä kaivataan kipeämmin globaalien kriisien keskellä. Entä rauha, onko sillä hintaa? Unioni on todistettavasti vähentänyt sotia.
Entä sisämarkkinoiden toimivuus? Kuinka paljon annetaan painoarvoa sille, että lähes 500 miljoonan asukkaan markkinoiden toimivuutta ja säännöksiä pohditaan yhdessä ja raja-aitoja pyritään kaatamaan? Entä liikkumisen vapaus? Erasmus-koulutusvaihto?
Euroopan unionin budjettirahoja miettiessä on vaikeaa löytää sopivaa mittakaavaa. Tulevien seitsemän vuoden budjetiksi on ehdotettu 1 094 miljardia euroa, mikä vastaa suunnilleen Norjan öljyrahaston nykyistä arvoa. Tosin Norjan rahat jaetaan norjalaisille, EU-budjetti kaikille EU-kansalaisille. Suomi on EU:n nettomaksaja eli se saa unionista vähemmän kuin maksaa. Nettomaksuosuus oli vuonna 2018 yhtä suomalaista kohti noin 105 euroa.
Uuden budjettiehdotuksen osalta laskuharjoitusta ei ole tehty, mutta selvää on jo nyt, että Suomen jäsenmaksu kasvaa.
BUDJETTINEUVOTTELUIDEN alla eri leirien rajat ovat selkiintyneet. Ranskan presidentti Emmanuel Macron painottaa, että ilman yhteistä rahoitusta on turha haaveilla toimista, joilla todella on merkitystä. Tiukimmin kukkaron nyörejä puristavat Ruotsi, Tanska, Itävalta, Hollanti ja Saksa. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz kirjoitti Financial Times -sanomalehdessä, että Britannian lähdön jälkeen budjettia on pienennettävä.
”Olemme sitoutuneita Euroopan unioniin, mutta menestys eurooppalaisessa projektissa riippuu poliittisesta kunnianhimostamme ja kyvystämme selittää se ihmisille – ei budjetin koosta.”
Vaikeaksi asian tekee, että Kurz ja Macron ovat molemmat oikeassa. Kurz siinä, ettei pidä vain tuijottaa rahaa ja brexitin jälkeen sitä on käytössä vähemmän. Macron siinä, että jos nyt EU:hun ei panosteta, niin milloin sitten. Testataan, mihin kaikkeen EU parhaimmillaan pystyy kituuttamisen sijaan, on Macronin viesti.
Suomi on linjannut itsensä keskikastiin. Erityinen huomio on maatalouden rahoituksessa, joka on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä EU-tulojen tuoja. Tuorein budjettiehdotus tyrmäsi Suomen EU-puheenjohtajakaudella neuvottelupohjaksi annetun maatalouden kehitysrahoituksen lisäämisen. Tämän tason vahtiminen on pääministeri Sanna Marinin (sd) tehtävä huippukokouksessa.
TOINEN Suomelle tärkeä asia on ollut oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Suomen EU-puheenjohtajakauden yksi saavutuksista oli viedä eteenpäin ajatusta, jonka mukaan huonosti käyttäytyvät maat (lue: Unkari ja Puola) voisivat jäädä paitsi EU-rahasta.
Kyseessä on oikeusvaltiomekanismi, joka toimisi budjetin yhteydessä. Jos maan oikeusvaltiorikkomukset vaarantaisivat EU-rahojen käyttöä, rahaa voitaisiin evätä. Nyt vaarana on, että Suomen tavoittelema kirjaus vesittyy.
”Valuviat kirjauksessa eivät saa myöhemmin johtaa siihen, että jälleen kertaa meillä on oikeusvaltioväline, jolla ei käytännön tuloksia saada aikaan”, sanoi budjettineuvotteluja Brysseliin alustamaan tullut Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) maanantaina.
Kesä- ja talviaikakeskustelu on jäänyt rullaamaan EU-rattaisiin. Osa jäsenmaista ei halua muuttaa nykyistä järjestelmää, osalle on ollut liian vaikeaa päättää mihin aikaan jäädään. Asia seisoo todennäköisesti hamaan tappiin.
Budjettineuvotteluissa on pakko löytää yhteinen laskeutumisalusta, ja tähän mennessä se on aina löytynyt. Murjotus ja riitely kuuluvat asiaan, kyseessä on yksi merkittävimmistä EU:n tulevaisuutta määrittävistä neuvotteluista.
Tällä kertaa kyse on myös yhä enemmän koko EU:n uskottavuudesta. Brexitin jälkeen EU:lla ei ole varaa myydä epäonnistunutta eurooppalaista projektia.
TOINEN Suomelle tärkeä asia on ollut oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Suomen EU-puheenjohtajakauden yksi saavutuksista oli viedä eteenpäin ajatusta, jonka mukaan huonosti käyttäytyvät maat (lue: Unkari ja Puola) voisivat jäädä paitsi EU-rahasta.
Kyseessä on oikeusvaltiomekanismi, joka toimisi budjetin yhteydessä. Jos maan oikeusvaltiorikkomukset vaarantaisivat EU-rahojen käyttöä, rahaa voitaisiin evätä. Nyt vaarana on, että Suomen tavoittelema kirjaus vesittyy.
”Valuviat kirjauksessa eivät saa myöhemmin johtaa siihen, että jälleen kertaa meillä on oikeusvaltioväline, jolla ei käytännön tuloksia saada aikaan”, sanoi budjettineuvotteluja Brysseliin alustamaan tullut Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) maanantaina.
Kesä- ja talviaikakeskustelu on jäänyt rullaamaan EU-rattaisiin. Osa jäsenmaista ei halua muuttaa nykyistä järjestelmää, osalle on ollut liian vaikeaa päättää mihin aikaan jäädään. Asia seisoo todennäköisesti hamaan tappiin.
Budjettineuvotteluissa on pakko löytää yhteinen laskeutumisalusta, ja tähän mennessä se on aina löytynyt. Murjotus ja riitely kuuluvat asiaan, kyseessä on yksi merkittävimmistä EU:n tulevaisuutta määrittävistä neuvotteluista.
Tällä kertaa kyse on myös yhä enemmän koko EU:n uskottavuudesta. Brexitin jälkeen EU:lla ei ole varaa myydä epäonnistunutta eurooppalaista projektia.
EU polkee tyhjää, ellei se lähde rohkeasti kehittämään yhteisöä kohti liittovaltiota.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävää on kehitettävä kohti valtionpäämiehen valtuuksia.
Komissiosta on tehtävä parlamentaarisesti vastuullinen hallitus.
Parlamentille on annettava yksinoikeus lakien säätämiseen ja niiden toimeenpanon valvomiseen.
Natosta on erottava, joskin hyvä yhteistoiminta säilyttäen ja oma puolustusjärjestelmä luoden.
Näin EU ottaa paikkansa yhtenä maailman taloudellisena,poliittisena ja sotilaallisena suurvaltana, Euroopan liittovaltiona.
Noin sitä pitää.
Kannatan.
Vain hullu haluaa eu:sta suurvallan ja kansallisvaltioista suurvallalle alisteisia provinsseja. Sellaiset hullut tulee ajaa maanpakoon.
"Näin EU ottaa paikkansa"
Nimen omaan OTTAA, mikä kertoo eu:n luonteesta, sekä valtahingusta.
EU:n raamibudjetti tulee antamaan pohjat lähivuosien kehitykselle. Suomi on tiukan linjan kannalla, Saksa ja eräät muut maat haluavat lisää rahaa kehitykseen. Se merkitsee kuitenkin kohoavia jäsenmaksuja.
Suomelle tulossa maataloustukien leikkaus, n. 300 miljoonaa euroa.
Ensin meille tyrkytetään liittoa suurilla lupauksilla, sitten tuhotaan talous, sitten tarjotaan tukea ja lainaa korjaamaan talous, sitten viedään tuki. Eurostoliitossa haiskahtaa kommunismi ja pahasti.
Koska maksajat vähenee, tulisi myös budjettia supistaa.
No eu epek.
Budjettiraamista käydään kova vääntö.
Suomi haluaisi säilyttää suuret maataloustuet.
Teollisuusmaat Saksan johdolla haluavat panostaa kehittämiseen.
Lopulta tehdään kompromissi,jonka kaikki hyväksyvät, mutta kukaan ei ole tyytväinen.
Viime yö on neuvoteltu.
Saa nähdä,kerrotaanko vielä tänään tuloksista.