80 vuotta sitten Hitler heräsi ja tajusi, että talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä on lopetettava. Hitlerille oli tullut selväksi, ettei Norjan puolueettomuuteen voinut luottaa, vaan se saattoi auttaa Britanniaa pääsemään Norjan kautta Ruotsiin.
21.2.-40 kenraaliluutnantti Nikolaus von Falkenhorst tapasi Hitlerin Berliinissä, missä Falkenhorstille annettiin tehtävä suunnitella ja esitellä samana päivänä hyökkäyssuunnitelma Norja vastaan. Aikaa oli annettu vain viisi tuntia.
22.2.-40 Hermann Göring tapasi Berliinissä Suomen hallituksen edustajan T.M.Kivimäen. Göring neuvoi, että Suomen on tehtävä rauha hinnalla millä hyvänsä, sillä Saksa hyökkäisi myöhemmin Neuvostoliittoon ja silloin Suomi voisi saada menettämänäsä alueet takaisin korkojen kera.
23.2.-40 Suomi sai tiedoksi Neuvostoliiton rauhan ennakkoehdot neuvotteluiden aloittamiseksi.
Suomi ei ollut missään vaiheessa talvisodan aikana pyytänyt apujoukkoja maahansa, vaikka tällaisia tarjouksia oli tehty Britannian ja Ranskan taholta. Suomi tai länsimaat eivät myöskään koskaan pyytänyt virallisesti kauttakulkulupaa joukkojen kuljetukselle Norjan tai Ruotsin kautta Suomeen.
Tosiasiassa Saksa pyysi Neuvostoliiton johtoa lopettamaan sota, koska länsimaiden mahdollinen interventio Ruotsin kautta Suomeen olisi vaarantanut Saksan elintärkeitä etuja saada Ruotsin malmivarantoja Saksaan.
Suomen hallitus teki päätöksen rauhasta 29.2.-40 sen vuoksi, että se oli saanut Göringiltä kehotuksen tehdä rauha ja tämä oli Suomen etujen mukaista.
Hitler pelasti Suomen 1940.
21.2.-40 kenraaliluutnantti Nikolaus von Falkenhorst tapasi Hitlerin Berliinissä, missä Falkenhorstille annettiin tehtävä suunnitella ja esitellä samana päivänä hyökkäyssuunnitelma Norja vastaan. Aikaa oli annettu vain viisi tuntia.
22.2.-40 Hermann Göring tapasi Berliinissä Suomen hallituksen edustajan T.M.Kivimäen. Göring neuvoi, että Suomen on tehtävä rauha hinnalla millä hyvänsä, sillä Saksa hyökkäisi myöhemmin Neuvostoliittoon ja silloin Suomi voisi saada menettämänäsä alueet takaisin korkojen kera.
23.2.-40 Suomi sai tiedoksi Neuvostoliiton rauhan ennakkoehdot neuvotteluiden aloittamiseksi.
Suomi ei ollut missään vaiheessa talvisodan aikana pyytänyt apujoukkoja maahansa, vaikka tällaisia tarjouksia oli tehty Britannian ja Ranskan taholta. Suomi tai länsimaat eivät myöskään koskaan pyytänyt virallisesti kauttakulkulupaa joukkojen kuljetukselle Norjan tai Ruotsin kautta Suomeen.
Tosiasiassa Saksa pyysi Neuvostoliiton johtoa lopettamaan sota, koska länsimaiden mahdollinen interventio Ruotsin kautta Suomeen olisi vaarantanut Saksan elintärkeitä etuja saada Ruotsin malmivarantoja Saksaan.
Suomen hallitus teki päätöksen rauhasta 29.2.-40 sen vuoksi, että se oli saanut Göringiltä kehotuksen tehdä rauha ja tämä oli Suomen etujen mukaista.
Hitler pelasti Suomen 1940.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tosiasiassa Hitler laittoi Raederin avustamaan Suomen valtausta.
"Suomen hallitus teki päätöksen rauhasta 29.2.-40 sen vuoksi, että se oli saanut Göringiltä kehotuksen tehdä rauha ja tämä oli Suomen etujen mukaista."
Rauhanehtoihin suostuttiin Mannerheimin tilanteenarvostelun perusteella. Suomen armeija oli Kannaksella romahduksen partaalla. Tosin monet sotilaat kiistivät sen sodan jälkeen.
Göringin kirje katsottiin vihollisen liittolaisen laatimaksi, eikä se vaikuttanut päätökseen.
Mannerheim antoi helmikuussa 1940 tilannearvion, jonka mukaan rintamatilanne oli vakautunut eikä välitöntä vaaraa murtumisesta ollut.
Vasta 9.3.-40 Heinricsin raportti rintamatilanteesta oli pessimistinen, mutta päätös rauhasta oli tehty jo 29.2.-40 eikä sillä siten voinut olla vaikutusta rauhantekoon. Heinricsin rapotilla oli poliittinen tarkoitus, koska Suomen hallituksen jäsenissä oli ilmennyt epävarmuutta jo tehdystä päätöksestä maaliskuun alussa. Mannerheim oli sopinut Rytin kanssa, että hän hankkii poliittiseen tilanteeseen sopivan raportin rintamakomentajilta, jotta rauha saadaan aikaiseksi.
Hitler myi Suomen, Baltian ja Puolan Neuvostoliitolle. Kolmas Valtakunta ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia, nämä kaksi suurvaltaa ovat syypäitä että koko Talvisota tai toinen maailmansota ylipäätäänsä alkoivat. Ilman Saksan myötävaikutusta ja suostumusta ei Neukkula olisi rohjennut aluevaltauksiin. Neukkulan ja Saksan liittolaisuus voidaan ajoittaa jo Saksan keisarikunnan aikoihin jolloinka nämä tukivat Lenin Bolsevikkeja, Weimarin Tasavaltakin teki sotilaallista yhteistyötä Neukkulan kanssa koska Saksalla oli omia rajoituksia johtuen ensimmäisestä maailmansodasta, Hitler jatkoi vain sitä mitä hänen edeltäjänsäkin, huipentumana Molotov-Ribbentrop sopimus. Saksa on aina ollut kaksinaamainen eikä siihen voi luottaa, tämän myös Stalin sai huomata Hitlerin aloittaessa Barbarossan.
Hyvin todettu Hitlerin alkuperäisistä ajatuksista Suomea koskien. Mutta Hitler muutti mieltään, kun näki kuinka hyvin suomalaiset taistelivat rintamallaan.
Talvisodan pitkittyminen, kun Neuvostoliitto ei kyennytkään valtaamaan Suomea lyhyessä ajassa, muutti strategisen tilanteen Pohjolassa. Länsimaat uhkasivat interventiolla tekosyynä Suomen auttaminen. Pohjolaan olisi syntynyt toinen rintama länsimaiden ja Saksan välille. Tarkoituksena länsimailla oli uhata Saksalle tärkeitä malmivarantoja Ruotsissa.
Hitler ei voinut sallia länsimaiden interventiota Pohjolassa, joten hän painosti Stalinin rauhaan Suomen akanssa.
Hitler kyttäsi vain omaa siivuaan Ahvenanmaasta ja Lapista.
"Suomen hallitus teki päätöksen rauhasta 29.2.-40:
Kerroppas vielä koska Tukholman lehdet tiedotti tuosta koko maailmalle ja niin meni Suomelta suurin osa Karjalasta eli se osa mitä ry$$ä ei saanut koskaan vallattua sotimalla. Meni Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala ja kaupantekijäisenä Hankoniemi vuokralle. Ruotsin lehdistön syytä suurelta osin kun Suomen STT:n Suomen ruotsalainen toimitusjohtaja vuoti tiedot Ruotsin lehtiin.
Talvisodan aikana hurrit kunnostautui näin:
Suomen ruotsalainen STT:n johtaja vuoti rauhanehtojen hyväksymisen kesken Moskovan neuvotteluiden Ruotsin lehtiin. Tämän hurrin ”vuotopuhelu” Tukholmaan katkaistiin liian myöhään. Hän oli kuullut eduskunnan kuppilassa keskustelun, jossa eräät kansanedustajat varomattomasti käsitteli rauhansolmimisen ehtoja ja mistä eduskunta oli äänestämällä päättänyt. Siis hyväksyä mitkä ehdot hyvänsä rauhan aikaansaamiseksi. Ruotsiin yritettin vaikuttaa että se estäisi lehtiä kirjoittamasta asiasta, mutta kun osa Ruotsin sanomalehdistä julisti rauhanehtoja suurin otsikoin ja turhapa siellä Moskovassa oli enää tingata rajan paikasta. Tuolloin neuvotetiin rajan kulkemisesta siten, että Sortavala ja Viipuri olisivat jääneet Suomelle.
STT:n johtaja sai pienet sakot ja Suomi menetti Moskovan pakkorauhassa Sortavalan ja Viipurin! Samat menetykset kertautui 1944 ja sittemmin Pariisin rauhassa.
STT:n johtaja Berg tuomittiin Talvisodan rauhaan liittyvästä tietovuodosta Ruotsin lehdille.
Ruotsin lehdet sai 11.3.1940 Suomesta STT:lta tiedon, kuinka Suomen ulkoasiainvaliokunta oli jo hyväksynyt Moskovan rauhanehdot.
Kullervo Killinen antaa muistelmissaan ymmärtää Suomen menettäneen ainakin Enson tietovuodon seurauksena. Ennen vuotoa suomalaiset olivat hyvin toiveikkaita alueen säilymisestä.
》Kun neuvottelijamme ottivat asian uudelleen esille, Molotov sanoi kuivasti: "Hyvät herrat, mitä te puhutte? Ettekö ole lukeneet Tukholman lehdistä, että Suomen eduskunta on jo hyväksynyt rauhanehtomme?" Kun Ryti sitten rauhansopimuksen raskain mielin allekirjoitettuaan palasi Moskovasta, hän jo lentokentällä sanoi: "Se joka tämän järjesti, pannaan vankilaan."
Berg, Sundman ja Heinämies saivat aluksi vankeusrangaistuksen maanpetoksesta. Presidentiltä armoa anottuaan Berg selvisi 4 kk tuomiolla, josta istui puolet ja muut saivat vain sakkotuomion. Kyösti Kallio ei siis armahtanut kokonaan. Sodan aikana maanpetostuomioista ei voinut valittaa hovioikeuteen.
Kullervo Killinen: Tasavallan kulissimiehenä, 1974
Tapauksesta kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa:
Tannerin muistelmissa Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana.
Kustaa Vilkuna Sanan valvontaa
Aaro Pakaslahti Talvisodan poliittinen näytelmä
Eljas Erkon elämänkerrassa kerrotaan STT:n paljastaneen Ruotsiin NL:n rauhanehdot, mutta tämä ei pidä paikkaansa.
Kaikkein perusteellisin artikkeli löytyy tästä kirjasta: Valitut palat: Salaiset kansiot. Toim. Kauko Rumpunen 2010
Uusia ja yllättäviä tapauksia Talvi- ja Jatkosodan vuosilta.
Asiasta on Risto Jussilan artikkeli: Kun STT maanpetokseen syyllistyi. Sivut 111-116
" Tuolloin neuvotetiin rajan kulkemisesta siten, että Sortavala ja Viipuri olisivat jääneet Suomelle.
STT:n johtaja sai pienet sakot ja Suomi menetti Moskovan pakkorauhassa Sortavalan ja Viipurin."
Tällaisia neuvotteluja ei ollut, koska Suomi oli hyväksynyt Neuvostoliiton neuvottelujen ennakkoehtona asettamat aluevaatimukset jo helmikuun lopussa -40. Tietovuodon vaikutukset lienee olleet hyvin vähäiset.
Suomi luovutti suuret maa-alueet, sillä hallitus noudatti Göringin neuvoa tehdä rauha millä ehdoin tahansa.
Hallitus ei toiminut vihollisleiriin kuuluneen Göringin neuvon mukaan, vaan välttääkseen täydellisen tappion ja maan miehityksen.
Mitään sotilaallista tappiota ei ollut Suomen johdon tiedossa 1940. Mannerheim ilmoitti rintamatilanteen olleen vakautunut ja esim. Viipurinlahdella puna-armeija oli joutumassa kelirikon vuoksi joko vetäytymään tai tulla tuhotuksi.
Muilla rintamilla puna-armeijan täydennyksiensä voimalla tehdyt uudet hyökkäykset oli kaikki torjuttu. Useita puna-armeija yksiköitä taisteli suomalaisten saartamina ja kärsi elintarvikkeiden ja ammusten puutteesta. Esim. Laatokan pohjoispuolisen 56. armeijakunnan joukot söivät hevosenlihasta tehtyä lientä henkensä pitimiksi ja sekin oli loppumassa. Puna-armeijan joukkojen epätoivo heikensi kuria ja lukuisia teloituksia joukoissa toimitettiin kurin palauttamiseksi.
Puna-armeijan henkinen selkäranka oli taittumassa ja sen valtavat miestappiot vaikuttivat jo kotiväkeenkin aiheuttaen suurta ahdistusta.
Suomella on aina ollut rantaruotsalaisten 5. Kolonna, jonka henkinen kotimaa on vuoroin idässä ja lännessä!
Suomen ruotsinkielinen väestö on aina ollut maamme itsenäisyyden kannalla.
Itsenäisyysaate lähti ruotsinkielisestä sivistyneistöstä.
Kansalliset suurmiehet kuten Topelius,Runeberg ja Snellman olivat ruotsinkielisiä.
Viime sodissa ruotsinkieliset atitelivat yhtä hyvinkuin suomenkieliset kaikesta mustamaalauksesta huolimatta.
Joukko kaikkein kunnostautuneimpia upseereita lukuisia kenraaleita myöten oli ruotsinkielisiä.
Summa petti ruotsinkielisen pataljoonan kohdalta, ei sen vierestä kummaltakaan puolelta, vaikka paine oli yhtä kova koko alueella molrmmin puolin!
Missä on tämän Lindmanin komentaman Suomen ruotsalaisen pataljoonan tappiolukemat kaatuneina ja haavoittuneina? Karkuun se juoksi ja aina vaan puhutaan suurista tappioista!