Liikenne- ja viestintäministeriö hakee EU-rahoitusta raideliikenteen kehittämiseen yhteysvälillä Helsinki-Turku 37,5 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.
Rahoitusta haetaan Espoo-Salo-oikoradan suunnitteluun. Se lyhentäisi Helsinki-Turku-rataa ja mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan.
Lisäksi rahoitusta haetaan Salo-Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.
Espoon radan suunnitteluun 11 miljoonaa
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.
Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Sen suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Suomi-radalle 11,7 miljoonaa
Suomi-radan osalta EU:lta haetaan 11,7 miljoonaa euroa Helsinki-Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. .
Tukea haetaan Helsinki-Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Koko Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee myös 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Euroopan komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.
Rahoitusta haetaan Espoo-Salo-oikoradan suunnitteluun. Se lyhentäisi Helsinki-Turku-rataa ja mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan.
Lisäksi rahoitusta haetaan Salo-Turku-kaksoisraiteen suunnitteluun. Kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä.
Espoon radan suunnitteluun 11 miljoonaa
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee Espoon radan rakennussuunnitteluun 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.
Espoon rata on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta. Sen suunnittelu on edellä Turun tunnin junan hankeyhtiön toimialaan kuuluvia tehtäviä, eikä se kuulu hankeyhtiön toimialaan. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Suomi-radalle 11,7 miljoonaa
Suomi-radan osalta EU:lta haetaan 11,7 miljoonaa euroa Helsinki-Tampere-radan kehittämiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 23,4 miljoonaa euroa. .
Tukea haetaan Helsinki-Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle. Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä. Koko Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintäministeriö hakee myös 6,5 miljoonaa euroa raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeelle ei ole osoitettu erillistä rahoitusta valtion talousarviossa.
Euroopan komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Siinä taas esimerkki EU-jäsenyyden hyödystä.
Osittainen hyöty tulee, jos mainittuja rahoja saadaan - eli saamme takaisin edes osan EU:lle lähettämistämme rahoista.
Hyötyä pienentää, tai voi jopa muuttaa haitaksi se, että hätäisesti viime tipassa kyhätään tuollaisia hankkeita. Turun tunnin radassa ei ainakaan ole maallemme hyötyä, joka olisi järjellisessä suhteessa investointiin..