Asunnon vanhanaikainen sähköjärjestelmä ja vikavirtasuojaus pöytätietokoneelle

Se on teoreettinen, kun puhutaan jostain uudemmista johdotuksista, mutta nuo yli 80 vuotiaat johtoni eivät ole tehty edes kuparista. Ne on jotain muuta metallia, en tiedä mitä metallia. Ovat lyijyn värisiä, mutta myös hieman sen oloisia, kuin olisivat rautaa. Johdot on päällystetty jollain tummalla kankaan oloisella punoksella, jossa on päällä jotain haperoa tahmeaa koviketta, kuin jotain pihkaa, hartsia tai tervaa. Tai sitten se vain on likaa (mene ja tiedä). Johdot kulkevat rappauksen sisällä metallisissa sähköputkissa ja liitännät on metallisissa kupeissa seinän sisällä. Liitännät on tehty keraamisilla ruuviliittimillä.
Jos tuollaista johtoa taivuttelee edes takaisin pari kertaa, niin kuuluu vain, että naps ja johto katkeaa. Mitään muovia tai kumia ei johdoissa ole. Eli asunnon sisäiset alkuperäiset johdot on niin haperoa tekoa, kuin olla voi. Tosin se on hyvä, että ne on tuolla rappauksen sisällä metalliputkissa niin ei ne pääse pahemmin liikkumaan. Jakorasioiden (peltikuppien) kannet on sellaisia paikkoja joista voi kurkkia johtoja ja liitoksia, mutta ei niistä paljon selkoa saa kun joka johto on saman värinen harmaa kangas. Olen tehnyt kyllä maallikon olettaman, että vaihe on tummemman harmaa ja nolla ehkä vaaleamman harmaa. Pidän siis asunnon sisäistä nollavikaa ihan mahdollisena ainakin sen jälkeen, kun johdot täyttää 100 vuotta.
Alueelliset nollaviathan ovat tietenkin myös mahdollisia esim myrskyjen kaatamat puut ilmajohtoihin, mutta en pidä niitä kovin yleisinä kaupungin keskustassa.
Kuitenkin aika-ajoin niitäkin Suomessa tapahtuu.

Eli, jos oikein ymmärsin edellistä kommentoijaa, niin pistorasiaan työnnettävä vikavirtalaite voisi hänen mielestään olla paikallaan pistorasian ja tietokoneen pistokkeen väliin.
Mutta minua askarruttaa vielä se, että jos nyt teoriassa kävisi niin, että tuossa heti rasian takana nollatussa rasiassa kävisi niin, että nollajohdin katkeaisi vaikkapa jossain puol

Anonyymi kirjoitti:

Se on teoreettinen, kun puhutaan jostain uudemmista johdotuksista, mutta nuo yli 80 vuotiaat johtoni eivät ole tehty edes kuparista. Ne on jotain muuta metallia, en tiedä mitä metallia. Ovat lyijyn värisiä, mutta myös hieman sen oloisia, kuin olisivat rautaa. Johdot on päällystetty jollain tummalla kankaan oloisella punoksella, jossa on päällä jotain haperoa tahmeaa koviketta, kuin jotain pihkaa, hartsia tai tervaa. Tai sitten se vain on likaa (mene ja tiedä). Johdot kulkevat rappauksen sisällä metallisissa sähköputkissa ja liitännät on metallisissa kupeissa seinän sisällä. Liitännät on tehty keraamisilla ruuviliittimillä.
Jos tuollaista johtoa taivuttelee edes takaisin pari kertaa, niin kuuluu vain, että naps ja johto katkeaa. Mitään muovia tai kumia ei johdoissa ole. Eli asunnon sisäiset alkuperäiset johdot on niin haperoa tekoa, kuin olla voi. Tosin se on hyvä, että ne on tuolla rappauksen sisällä metalliputkissa niin ei ne pääse pahemmin liikkumaan. Jakorasioiden (peltikuppien) kannet on sellaisia paikkoja joista voi kurkkia johtoja ja liitoksia, mutta ei niistä paljon selkoa saa kun joka johto on saman värinen harmaa kangas. Olen tehnyt kyllä maallikon olettaman, että vaihe on tummemman harmaa ja nolla ehkä vaaleamman harmaa. Pidän siis asunnon sisäistä nollavikaa ihan mahdollisena ainakin sen jälkeen, kun johdot täyttää 100 vuotta.
Alueelliset nollaviathan ovat tietenkin myös mahdollisia esim myrskyjen kaatamat puut ilmajohtoihin, mutta en pidä niitä kovin yleisinä kaupungin keskustassa.
Kuitenkin aika-ajoin niitäkin Suomessa tapahtuu.

Eli, jos oikein ymmärsin edellistä kommentoijaa, niin pistorasiaan työnnettävä vikavirtalaite voisi hänen mielestään olla paikallaan pistorasian ja tietokoneen pistokkeen väliin.
Mutta minua askarruttaa vielä se, että jos nyt teoriassa kävisi niin, että tuossa heti rasian takana nollatussa rasiassa kävisi niin, että nollajohdin katkeaisi vaikkapa jossain puol

Lue lisää

essa matkaa rasian ja keskuksen välillä ja tietokoneen kuori muuttuisi jännitteiseksi ja joku ottaisi kiinni tietokoneen kuoresta ja vesipatterista yhtäaikaa ja virta kulkisi tietokoneen kuoresta ihmisen läpi vesipatteriin, niin laukeaisiko vikavirtasuoja?

Anonyymi kirjoitti:

Se on teoreettinen, kun puhutaan jostain uudemmista johdotuksista, mutta nuo yli 80 vuotiaat johtoni eivät ole tehty edes kuparista. Ne on jotain muuta metallia, en tiedä mitä metallia. Ovat lyijyn värisiä, mutta myös hieman sen oloisia, kuin olisivat rautaa. Johdot on päällystetty jollain tummalla kankaan oloisella punoksella, jossa on päällä jotain haperoa tahmeaa koviketta, kuin jotain pihkaa, hartsia tai tervaa. Tai sitten se vain on likaa (mene ja tiedä). Johdot kulkevat rappauksen sisällä metallisissa sähköputkissa ja liitännät on metallisissa kupeissa seinän sisällä. Liitännät on tehty keraamisilla ruuviliittimillä.
Jos tuollaista johtoa taivuttelee edes takaisin pari kertaa, niin kuuluu vain, että naps ja johto katkeaa. Mitään muovia tai kumia ei johdoissa ole. Eli asunnon sisäiset alkuperäiset johdot on niin haperoa tekoa, kuin olla voi. Tosin se on hyvä, että ne on tuolla rappauksen sisällä metalliputkissa niin ei ne pääse pahemmin liikkumaan. Jakorasioiden (peltikuppien) kannet on sellaisia paikkoja joista voi kurkkia johtoja ja liitoksia, mutta ei niistä paljon selkoa saa kun joka johto on saman värinen harmaa kangas. Olen tehnyt kyllä maallikon olettaman, että vaihe on tummemman harmaa ja nolla ehkä vaaleamman harmaa. Pidän siis asunnon sisäistä nollavikaa ihan mahdollisena ainakin sen jälkeen, kun johdot täyttää 100 vuotta.
Alueelliset nollaviathan ovat tietenkin myös mahdollisia esim myrskyjen kaatamat puut ilmajohtoihin, mutta en pidä niitä kovin yleisinä kaupungin keskustassa.
Kuitenkin aika-ajoin niitäkin Suomessa tapahtuu.

Eli, jos oikein ymmärsin edellistä kommentoijaa, niin pistorasiaan työnnettävä vikavirtalaite voisi hänen mielestään olla paikallaan pistorasian ja tietokoneen pistokkeen väliin.
Mutta minua askarruttaa vielä se, että jos nyt teoriassa kävisi niin, että tuossa heti rasian takana nollatussa rasiassa kävisi niin, että nollajohdin katkeaisi vaikkapa jossain puol

Lue lisää

En ole tuollaisesta kuullut asunnon sisällä. Mikä sen sieltä katkaisi? Älä olettele mitään, nuo oletukset ovat nollauksissa tappaneet, kun on nollattu vaihejohtimeen. Jos johdot huolestuttavat, niin johdota paikka uudestaan.

Anonyymi kirjoitti:

essa matkaa rasian ja keskuksen välillä ja tietokoneen kuori muuttuisi jännitteiseksi ja joku ottaisi kiinni tietokoneen kuoresta ja vesipatterista yhtäaikaa ja virta kulkisi tietokoneen kuoresta ihmisen läpi vesipatteriin, niin laukeaisiko vikavirtasuoja?

Lue lisää

Ei, koska mitään nestetasapainoa nollan ja vaiheen välillä ei ole,

Anonyymi kirjoitti:

Se on teoreettinen, kun puhutaan jostain uudemmista johdotuksista, mutta nuo yli 80 vuotiaat johtoni eivät ole tehty edes kuparista. Ne on jotain muuta metallia, en tiedä mitä metallia. Ovat lyijyn värisiä, mutta myös hieman sen oloisia, kuin olisivat rautaa. Johdot on päällystetty jollain tummalla kankaan oloisella punoksella, jossa on päällä jotain haperoa tahmeaa koviketta, kuin jotain pihkaa, hartsia tai tervaa. Tai sitten se vain on likaa (mene ja tiedä). Johdot kulkevat rappauksen sisällä metallisissa sähköputkissa ja liitännät on metallisissa kupeissa seinän sisällä. Liitännät on tehty keraamisilla ruuviliittimillä.
Jos tuollaista johtoa taivuttelee edes takaisin pari kertaa, niin kuuluu vain, että naps ja johto katkeaa. Mitään muovia tai kumia ei johdoissa ole. Eli asunnon sisäiset alkuperäiset johdot on niin haperoa tekoa, kuin olla voi. Tosin se on hyvä, että ne on tuolla rappauksen sisällä metalliputkissa niin ei ne pääse pahemmin liikkumaan. Jakorasioiden (peltikuppien) kannet on sellaisia paikkoja joista voi kurkkia johtoja ja liitoksia, mutta ei niistä paljon selkoa saa kun joka johto on saman värinen harmaa kangas. Olen tehnyt kyllä maallikon olettaman, että vaihe on tummemman harmaa ja nolla ehkä vaaleamman harmaa. Pidän siis asunnon sisäistä nollavikaa ihan mahdollisena ainakin sen jälkeen, kun johdot täyttää 100 vuotta.
Alueelliset nollaviathan ovat tietenkin myös mahdollisia esim myrskyjen kaatamat puut ilmajohtoihin, mutta en pidä niitä kovin yleisinä kaupungin keskustassa.
Kuitenkin aika-ajoin niitäkin Suomessa tapahtuu.

Eli, jos oikein ymmärsin edellistä kommentoijaa, niin pistorasiaan työnnettävä vikavirtalaite voisi hänen mielestään olla paikallaan pistorasian ja tietokoneen pistokkeen väliin.
Mutta minua askarruttaa vielä se, että jos nyt teoriassa kävisi niin, että tuossa heti rasian takana nollatussa rasiassa kävisi niin, että nollajohdin katkeaisi vaikkapa jossain puol

Lue lisää

Näkemättä on vaikea sanoa, mutta omaa 30-luvun taloa rempoatessa johdot olivat kuparia, päällysteenä kangas, lyijykuori, kangas.

Johtimet oli pakko vaihtaa, koska vaikka kupari oli kunnossa, niin lyijy oli pahasti hapettunut.

Ongelma oli sitten siinä, että johdot oli vedetty metalliputkiin. Niissä oli teräviä kulmia, joten vedin sitten lopulta putkiin MMJ:t.

Samalla tein putkityö ja vaihdoin rautaputket PET-putkiin.

Kokemuksen perusteella tekisin sähköt AP:nkin tapauksessa uudestaan. Tosin asia kuuluu AS Oy:ssä taloyhtiölle. Jos johdoissa on lyijypäällyste, niin asia on syytä ottaa esiin yhtiökokouksessa. Lyijy nimittäin hapettuu n. 80 vuodessa käyttökelvottomaksi. Oikosulku on joka päivä entistä todennäöisempi.

okaro kirjoitti:

Ei, koska mitään nestetasapainoa nollan ja vaiheen välillä ei ole,

Siis epätasapainoa.

Anonyymi kirjoitti:

Näkemättä on vaikea sanoa, mutta omaa 30-luvun taloa rempoatessa johdot olivat kuparia, päällysteenä kangas, lyijykuori, kangas.

Johtimet oli pakko vaihtaa, koska vaikka kupari oli kunnossa, niin lyijy oli pahasti hapettunut.

Ongelma oli sitten siinä, että johdot oli vedetty metalliputkiin. Niissä oli teräviä kulmia, joten vedin sitten lopulta putkiin MMJ:t.

Samalla tein putkityö ja vaihdoin rautaputket PET-putkiin.

Kokemuksen perusteella tekisin sähköt AP:nkin tapauksessa uudestaan. Tosin asia kuuluu AS Oy:ssä taloyhtiölle. Jos johdoissa on lyijypäällyste, niin asia on syytä ottaa esiin yhtiökokouksessa. Lyijy nimittäin hapettuu n. 80 vuodessa käyttökelvottomaksi. Oikosulku on joka päivä entistä todennäöisempi.

Lue lisää

Tuollaiset lyijyvaippakaapelit asennettiin kosteisiin tiloihin ja lyijyvaippa suojeli johdineristeitä kastumiselta. Jos lyijyvaippakaapeli on edelleen käytössä kosteissa tiloissa ja vaippa rikkoutuu, johdineristeet kostuu ja syntyy maavuotoa.

Samaan aikaan kuivissa tiloissa käytettiin seinän sisään upotettuja teräsputkia tai ohuella metallikuorella tehtyjä eräänlaisia tervapahviputkia (joustavuutta tarvittaessa putki on tehty tiheästi haitarimaiseksi). Putkiin vedettiin aikaisemmin kumieristeisiä (tai tekokumia) ja pietyllä kangasvaipalla varustettuja yksittäisiä "piuhoja". Myöhemmin käytettiin muovieristeisinä. Modernimissa asennuksissa on käytetty muoviputkia ja myöhemmin jopa paljaita muovivaippakaapeleita (MMJ) seinän sisälle löyhästi ripustettuna.
Pinta-asennukset tehtiin yleensä "putkilangalla" (voidaan käyttää vieläkin). Tällainen kaapeli on ohuella metallikuorella varustettu, jossa on ns. välitäyte (saadaan pyöreä kaapeli) ja sen sisällä erikseen eristetyt johdot (eriste aiemmin kumia ja sen jälkeen muovia). Kaikkein vanhimmat tunnistaa siitä että kaapelin mutkat on jouduttu tekemään erityisillä pihdeillä urituksen avulla kaarevaksi (uudemmat alumiinia ja taipuu käsinkin).
Jossain vanhoissa "välikauden" asennuksissa seinän sisältä voi löytyä ns. nauhakaapelia, jossa kumisen litteän kuoren alla on muovieristeiset johdot.

Yksittäiset piuhat olivat ilmeisesti "silloin joskus" vähän huonompilaatuista kuparia ja siksi tuntuu jäykältä. Kun käytettiin eristeenä kumia, johdin oli tinattu syöpymisen estämiseksi. Vanhat kumieristeet ovat kovettuneet ja jos niitä liikuttelee, ne yleensä rapisee pois vaikka johdin säilyisikin ehjänä. Sen vuoksi jos jakorasioissa pitää tehdä muutoksia, kumieristejohtimien takia kaapelointi menee pakostakin uusiksi eristeiden rikouduttua.

Olipa kivaa vähän muistella kun olen valmistunut sähköasentajaksi 1963 ja myöhemminkin painiskellut asian kanssa esimiestasollakin.

Enemmän olisin huolissani rekkakuskien ramppaamisesta vaimon luona...

Kyseessä on ihan normaali iso kerrostalo, joka on asunto-osakeyhtiö, josta omistan asunnon. Kyseinen paikan päällä rakennettu tiili/kivitalo on melkoisen laadukkaasti rakennettu 1930-luvulla.

Se, mikä talossa on hiukan harvinaisempaa on, että siihen ei vielä ole tehty kunnollista kokonaisvaltaista sähköremonttia koskaan.
Toki kaikenlaisia korjauksia ja lisäyksiä on tehty tässä viimeisen 80 vuoden aikana, mutta pääosin taloyhtiön ja jokaisen asunnon johdotukset ovat alkuperäisiä. Sähköremonttia ei myöskään ole vielä nyt ihan tähän hätään tulossa.

Ongelmana on sähköjohtojen ja liitäntöjen kunto ja järjestelmän vanhanaikaisuus (pistorasioissa nollaus, eli PE ja N johdon yhdistäminen rasian takana paikassa, joka on kaukana keskukselta) ei se, että epäilisin kytkentävirheitä.

Olen nähnyt omin silmin johtojen huonon kunnon monessa kohtaa asuntoani kurkattuani jakorasioihin ja suleketaulun sisälle kannen ollessa auki sähkärin asentaessa.
Samoin sähkärillä on todella vaikea kytkeä talossamme mitään, kun johdot rapisee käsiin ja katkeaa, jos niitä taivuttelee (ne eivät ole kuparia, vaan jotain muuta metallia), eli kaikenmaailman liitoksia, jatkoksia ja korjauksia löytynee paljon talostamme ja varmaan myös asunnostani.
Pidän siis PEN-johtimen katkeamista jossain vaiheessa ihan mahdollisena skenaariona.

Keksin muuten juuri väliaikaisen ratkaisun ongelmaani. Tai siis hälyttimen, josta tiedän, että nyt ei kannata mennä availemaan pöytäkonetta samalla, kun nojaa vesipatteriin:

Eli ostan sellaisen hätävalotaskulampun, jota näkee joskus jossain julkisissa tiloissa seinätelineessä. Nehän on koko ajan verkkovirrassa lataamassa ja kytkeytyvät valaisemaan, kun sähköt katkeavat.
Eli laitan tuollaisen samaan pistorasiaan pöytäkoneeni kanssa, niin tiedän, että on mahdollinen nollavika kyseisestä pistorasiasta lähtevässä PEN-johdossa. varsinkin, jos lamppu syttyy ja asunnon muiden ryhmien sähkölaitteet toimivat. Tietenkin vika voi olla myös rasialle tulevassa vaiheessa, eli hälytys voi olla turhakin prosenteilla fifty-sixty.

Ja meidän isännöitsijä ei ole sähköinsinööri, vaan merkonomi, niin tuskin hän osaa kertoa vastauksen kysymykseen:
"Suojaako Prismassa myytävä X-merkkinen irrallinen pistorasiaan asennettava vikavirtasuoja asunnon sisällä olevan PEN-johdon katkeamisen aiheuttamalta nollavialta, jolloin metallikuorisen maadoitetun pöytäkoneen kuori muuttuu jännitteiseksi siten, että kuori ei muuttuisikaan jännitteiseksi, vaan virta katkeaisi? Ja jos ei tuo Prisman malli kykene tuohon, niin löytyykö markkinoilta, joku toinen malli, joka kykenee ja jos ei löydy, niin miksi?"

Minun kannattaisi häneltä ennemminkin kysyä: "Onko yhtiömme korjaussuunnitelmaan merkitty, että tekisimme yhtiössämme täydellisen sähkösaneerauksen jollain aikataululla?"
Mutta ei minun tarvitse tuota kysyä häneltä, koska tiedän jo vastauksen - Ei ole suunnitelmassa.

Tosin en kyllä itsekään toivo, että lähiaikoina tulisi niin mittavavia korjaushankkeita lisää, kun edellisissäkin rempoissa riittää maksettavaa rahoitusvastikkeen muodossa aivan liikaa kukkarolleni, joten olen aika varovainen, etten vahingossa yllytä hallitusta tällaiseen.

Osaako joku muuten sanoa mitä metallia nuo 30-luvun kerrostalon alkuperäiset johtimet voisivat olla? Kuparia ne eivät ole, sen osaan sanoa.
Mitä metallia tuolloin käytettiin sähköjohtimissa?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on ihan normaali iso kerrostalo, joka on asunto-osakeyhtiö, josta omistan asunnon. Kyseinen paikan päällä rakennettu tiili/kivitalo on melkoisen laadukkaasti rakennettu 1930-luvulla.

Se, mikä talossa on hiukan harvinaisempaa on, että siihen ei vielä ole tehty kunnollista kokonaisvaltaista sähköremonttia koskaan.
Toki kaikenlaisia korjauksia ja lisäyksiä on tehty tässä viimeisen 80 vuoden aikana, mutta pääosin taloyhtiön ja jokaisen asunnon johdotukset ovat alkuperäisiä. Sähköremonttia ei myöskään ole vielä nyt ihan tähän hätään tulossa.

Ongelmana on sähköjohtojen ja liitäntöjen kunto ja järjestelmän vanhanaikaisuus (pistorasioissa nollaus, eli PE ja N johdon yhdistäminen rasian takana paikassa, joka on kaukana keskukselta) ei se, että epäilisin kytkentävirheitä.

Olen nähnyt omin silmin johtojen huonon kunnon monessa kohtaa asuntoani kurkattuani jakorasioihin ja suleketaulun sisälle kannen ollessa auki sähkärin asentaessa.
Samoin sähkärillä on todella vaikea kytkeä talossamme mitään, kun johdot rapisee käsiin ja katkeaa, jos niitä taivuttelee (ne eivät ole kuparia, vaan jotain muuta metallia), eli kaikenmaailman liitoksia, jatkoksia ja korjauksia löytynee paljon talostamme ja varmaan myös asunnostani.
Pidän siis PEN-johtimen katkeamista jossain vaiheessa ihan mahdollisena skenaariona.

Keksin muuten juuri väliaikaisen ratkaisun ongelmaani. Tai siis hälyttimen, josta tiedän, että nyt ei kannata mennä availemaan pöytäkonetta samalla, kun nojaa vesipatteriin:

Eli ostan sellaisen hätävalotaskulampun, jota näkee joskus jossain julkisissa tiloissa seinätelineessä. Nehän on koko ajan verkkovirrassa lataamassa ja kytkeytyvät valaisemaan, kun sähköt katkeavat.
Eli laitan tuollaisen samaan pistorasiaan pöytäkoneeni kanssa, niin tiedän, että on mahdollinen nollavika kyseisestä pistorasiasta lähtevässä PEN-johdossa. varsinkin, jos lamppu syttyy ja asunnon muiden ryhmien sähkölaitteet toimivat. Tietenkin vika voi olla myös rasialle tulevassa vaiheessa, eli hälytys voi olla turhakin prosenteilla fifty-sixty.

Ja meidän isännöitsijä ei ole sähköinsinööri, vaan merkonomi, niin tuskin hän osaa kertoa vastauksen kysymykseen:
"Suojaako Prismassa myytävä X-merkkinen irrallinen pistorasiaan asennettava vikavirtasuoja asunnon sisällä olevan PEN-johdon katkeamisen aiheuttamalta nollavialta, jolloin metallikuorisen maadoitetun pöytäkoneen kuori muuttuu jännitteiseksi siten, että kuori ei muuttuisikaan jännitteiseksi, vaan virta katkeaisi? Ja jos ei tuo Prisman malli kykene tuohon, niin löytyykö markkinoilta, joku toinen malli, joka kykenee ja jos ei löydy, niin miksi?"

Minun kannattaisi häneltä ennemminkin kysyä: "Onko yhtiömme korjaussuunnitelmaan merkitty, että tekisimme yhtiössämme täydellisen sähkösaneerauksen jollain aikataululla?"
Mutta ei minun tarvitse tuota kysyä häneltä, koska tiedän jo vastauksen - Ei ole suunnitelmassa.

Tosin en kyllä itsekään toivo, että lähiaikoina tulisi niin mittavavia korjaushankkeita lisää, kun edellisissäkin rempoissa riittää maksettavaa rahoitusvastikkeen muodossa aivan liikaa kukkarolleni, joten olen aika varovainen, etten vahingossa yllytä hallitusta tällaiseen.

Osaako joku muuten sanoa mitä metallia nuo 30-luvun kerrostalon alkuperäiset johtimet voisivat olla? Kuparia ne eivät ole, sen osaan sanoa.
Mitä metallia tuolloin käytettiin sähköjohtimissa?

Lue lisää

Merkonomeja on toiseksi eniten maailmassa kiinalaisten jälkeen. Korona- virus voi muuttaa asetelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Merkonomeja on toiseksi eniten maailmassa kiinalaisten jälkeen. Korona- virus voi muuttaa asetelmaa.

Miksi koronavirus tarttuisi helposti juuri merkonomeihin?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on ihan normaali iso kerrostalo, joka on asunto-osakeyhtiö, josta omistan asunnon. Kyseinen paikan päällä rakennettu tiili/kivitalo on melkoisen laadukkaasti rakennettu 1930-luvulla.

Se, mikä talossa on hiukan harvinaisempaa on, että siihen ei vielä ole tehty kunnollista kokonaisvaltaista sähköremonttia koskaan.
Toki kaikenlaisia korjauksia ja lisäyksiä on tehty tässä viimeisen 80 vuoden aikana, mutta pääosin taloyhtiön ja jokaisen asunnon johdotukset ovat alkuperäisiä. Sähköremonttia ei myöskään ole vielä nyt ihan tähän hätään tulossa.

Ongelmana on sähköjohtojen ja liitäntöjen kunto ja järjestelmän vanhanaikaisuus (pistorasioissa nollaus, eli PE ja N johdon yhdistäminen rasian takana paikassa, joka on kaukana keskukselta) ei se, että epäilisin kytkentävirheitä.

Olen nähnyt omin silmin johtojen huonon kunnon monessa kohtaa asuntoani kurkattuani jakorasioihin ja suleketaulun sisälle kannen ollessa auki sähkärin asentaessa.
Samoin sähkärillä on todella vaikea kytkeä talossamme mitään, kun johdot rapisee käsiin ja katkeaa, jos niitä taivuttelee (ne eivät ole kuparia, vaan jotain muuta metallia), eli kaikenmaailman liitoksia, jatkoksia ja korjauksia löytynee paljon talostamme ja varmaan myös asunnostani.
Pidän siis PEN-johtimen katkeamista jossain vaiheessa ihan mahdollisena skenaariona.

Keksin muuten juuri väliaikaisen ratkaisun ongelmaani. Tai siis hälyttimen, josta tiedän, että nyt ei kannata mennä availemaan pöytäkonetta samalla, kun nojaa vesipatteriin:

Eli ostan sellaisen hätävalotaskulampun, jota näkee joskus jossain julkisissa tiloissa seinätelineessä. Nehän on koko ajan verkkovirrassa lataamassa ja kytkeytyvät valaisemaan, kun sähköt katkeavat.
Eli laitan tuollaisen samaan pistorasiaan pöytäkoneeni kanssa, niin tiedän, että on mahdollinen nollavika kyseisestä pistorasiasta lähtevässä PEN-johdossa. varsinkin, jos lamppu syttyy ja asunnon muiden ryhmien sähkölaitteet toimivat. Tietenkin vika voi olla myös rasialle tulevassa vaiheessa, eli hälytys voi olla turhakin prosenteilla fifty-sixty.

Ja meidän isännöitsijä ei ole sähköinsinööri, vaan merkonomi, niin tuskin hän osaa kertoa vastauksen kysymykseen:
"Suojaako Prismassa myytävä X-merkkinen irrallinen pistorasiaan asennettava vikavirtasuoja asunnon sisällä olevan PEN-johdon katkeamisen aiheuttamalta nollavialta, jolloin metallikuorisen maadoitetun pöytäkoneen kuori muuttuu jännitteiseksi siten, että kuori ei muuttuisikaan jännitteiseksi, vaan virta katkeaisi? Ja jos ei tuo Prisman malli kykene tuohon, niin löytyykö markkinoilta, joku toinen malli, joka kykenee ja jos ei löydy, niin miksi?"

Minun kannattaisi häneltä ennemminkin kysyä: "Onko yhtiömme korjaussuunnitelmaan merkitty, että tekisimme yhtiössämme täydellisen sähkösaneerauksen jollain aikataululla?"
Mutta ei minun tarvitse tuota kysyä häneltä, koska tiedän jo vastauksen - Ei ole suunnitelmassa.

Tosin en kyllä itsekään toivo, että lähiaikoina tulisi niin mittavavia korjaushankkeita lisää, kun edellisissäkin rempoissa riittää maksettavaa rahoitusvastikkeen muodossa aivan liikaa kukkarolleni, joten olen aika varovainen, etten vahingossa yllytä hallitusta tällaiseen.

Osaako joku muuten sanoa mitä metallia nuo 30-luvun kerrostalon alkuperäiset johtimet voisivat olla? Kuparia ne eivät ole, sen osaan sanoa.
Mitä metallia tuolloin käytettiin sähköjohtimissa?

Lue lisää

Mikä saa sinut epäilemään etteivät johtimet ole kuparia?
Vanhat eristetyt johtimet ovat yleensä tinattua kuparia koska eristemassassa käytetty kumi syövyttää paljasta kuparia.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä saa sinut epäilemään etteivät johtimet ole kuparia?
Vanhat eristetyt johtimet ovat yleensä tinattua kuparia koska eristemassassa käytetty kumi syövyttää paljasta kuparia.

Lue lisää

Minulla on ollut käsissäni noita johtimia joskus aikoinaan, kun on sähkäri vaihtanut jotain johdonpätkiä talossamme. Ja silloin olen niitä päässyt tutkiskelemaan.
Epäilen, että ne eivät ole kuparia, koska:
-Metalli ei ole kuparin väristä, vaan harmaata.
-Metalli ei ole myöskään vihertynyt, kuten vanha kupari voisi tehdä hapettuessaan.
-Kun johtoa taivuttaa vaikkapa 90 asteen kulmaan, niin kulma-asento jää, eli johto ei ole ollenkaan taipuisa tai elastinen, kuten nykyajan johtimet. Eli metallilla ei ole sellaista "muistia", kuin nykyaikaisilla johtimilla
-Johtimen metalli on on kyllä monisäikeistä ja kierretty.
-Johtimen metallista tulee mieleen varusmiehenä tutuksi tullut "viiksilanka", joka siis oli rautalankaa. Tosin nuo talomme johtimien metalli ei ole niin tummaa, kuin armeijan rautalanka, vaan enemmän juuri tinan/lyijyn yms väristä.
Puhdasta rautalankaa ne eivät ole, koska ruostetta ei ole.
-Johtojen eristepinnassa ei ole muovia/kumia ollenkaan, vaan kangasta, jonka alla suoraan on metalli.
Johtimen metallin säikeet on aika paksuja.

Voihan ne tietenkin kuparia olla, mutta miksi se ei ole kuparin väristä edes silloin, kun johdon katkaisee ja katsoo tuoretta leikkauspintaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on ihan normaali iso kerrostalo, joka on asunto-osakeyhtiö, josta omistan asunnon. Kyseinen paikan päällä rakennettu tiili/kivitalo on melkoisen laadukkaasti rakennettu 1930-luvulla.

Se, mikä talossa on hiukan harvinaisempaa on, että siihen ei vielä ole tehty kunnollista kokonaisvaltaista sähköremonttia koskaan.
Toki kaikenlaisia korjauksia ja lisäyksiä on tehty tässä viimeisen 80 vuoden aikana, mutta pääosin taloyhtiön ja jokaisen asunnon johdotukset ovat alkuperäisiä. Sähköremonttia ei myöskään ole vielä nyt ihan tähän hätään tulossa.

Ongelmana on sähköjohtojen ja liitäntöjen kunto ja järjestelmän vanhanaikaisuus (pistorasioissa nollaus, eli PE ja N johdon yhdistäminen rasian takana paikassa, joka on kaukana keskukselta) ei se, että epäilisin kytkentävirheitä.

Olen nähnyt omin silmin johtojen huonon kunnon monessa kohtaa asuntoani kurkattuani jakorasioihin ja suleketaulun sisälle kannen ollessa auki sähkärin asentaessa.
Samoin sähkärillä on todella vaikea kytkeä talossamme mitään, kun johdot rapisee käsiin ja katkeaa, jos niitä taivuttelee (ne eivät ole kuparia, vaan jotain muuta metallia), eli kaikenmaailman liitoksia, jatkoksia ja korjauksia löytynee paljon talostamme ja varmaan myös asunnostani.
Pidän siis PEN-johtimen katkeamista jossain vaiheessa ihan mahdollisena skenaariona.

Keksin muuten juuri väliaikaisen ratkaisun ongelmaani. Tai siis hälyttimen, josta tiedän, että nyt ei kannata mennä availemaan pöytäkonetta samalla, kun nojaa vesipatteriin:

Eli ostan sellaisen hätävalotaskulampun, jota näkee joskus jossain julkisissa tiloissa seinätelineessä. Nehän on koko ajan verkkovirrassa lataamassa ja kytkeytyvät valaisemaan, kun sähköt katkeavat.
Eli laitan tuollaisen samaan pistorasiaan pöytäkoneeni kanssa, niin tiedän, että on mahdollinen nollavika kyseisestä pistorasiasta lähtevässä PEN-johdossa. varsinkin, jos lamppu syttyy ja asunnon muiden ryhmien sähkölaitteet toimivat. Tietenkin vika voi olla myös rasialle tulevassa vaiheessa, eli hälytys voi olla turhakin prosenteilla fifty-sixty.

Ja meidän isännöitsijä ei ole sähköinsinööri, vaan merkonomi, niin tuskin hän osaa kertoa vastauksen kysymykseen:
"Suojaako Prismassa myytävä X-merkkinen irrallinen pistorasiaan asennettava vikavirtasuoja asunnon sisällä olevan PEN-johdon katkeamisen aiheuttamalta nollavialta, jolloin metallikuorisen maadoitetun pöytäkoneen kuori muuttuu jännitteiseksi siten, että kuori ei muuttuisikaan jännitteiseksi, vaan virta katkeaisi? Ja jos ei tuo Prisman malli kykene tuohon, niin löytyykö markkinoilta, joku toinen malli, joka kykenee ja jos ei löydy, niin miksi?"

Minun kannattaisi häneltä ennemminkin kysyä: "Onko yhtiömme korjaussuunnitelmaan merkitty, että tekisimme yhtiössämme täydellisen sähkösaneerauksen jollain aikataululla?"
Mutta ei minun tarvitse tuota kysyä häneltä, koska tiedän jo vastauksen - Ei ole suunnitelmassa.

Tosin en kyllä itsekään toivo, että lähiaikoina tulisi niin mittavavia korjaushankkeita lisää, kun edellisissäkin rempoissa riittää maksettavaa rahoitusvastikkeen muodossa aivan liikaa kukkarolleni, joten olen aika varovainen, etten vahingossa yllytä hallitusta tällaiseen.

Osaako joku muuten sanoa mitä metallia nuo 30-luvun kerrostalon alkuperäiset johtimet voisivat olla? Kuparia ne eivät ole, sen osaan sanoa.
Mitä metallia tuolloin käytettiin sähköjohtimissa?

Lue lisää

Eikö sinulle ole jo kerrottu, ettei suojaa. Tuon voi todelta ihan piirtämällä kytkennän paperille ja katsomalla miten virta liikkuu. Siis vikavirtasuoja ei mitenkään reagoi siihen, mitä tapahtuu ennen sitä tai nollajohtimessa se jälkeen.

okaro kirjoitti:

Eikö sinulle ole jo kerrottu, ettei suojaa. Tuon voi todelta ihan piirtämällä kytkennän paperille ja katsomalla miten virta liikkuu. Siis vikavirtasuoja ei mitenkään reagoi siihen, mitä tapahtuu ennen sitä tai nollajohtimessa se jälkeen.

Lue lisää

Tarkoitatko okaro siis nyt sitä, että kun henkilö joutuu osaksi virtapiiriä nollavian takia, kuten ketjun aloittaja kuvaili, niin vikavirtasuoja ei muka laukea?
Sitä vartenhan niitä juuri on keskuksissa asennettuina ja irtomyynnissä pistorasioihin, että kun tällaiseen sähköiskutilanteesen joutuu, niin suoja laukeaa niin nopeasti, että ihminen ei ehdi kuolla.
Nollavikahan voisi olla myös ennen asunnon keskusta, jolloin teoriasi mukaan sinnekään asennetut vikavirtasuojat eivät auttaisi. Keskuksessahan nuo kevit ja nollat yhdistyvät joka typauksessa, paitsi aivan uusimmissa rakennuksissa, jossa kaikki uutta.

Eli vikavirtasuojia ei varmaan sitten saisi myydä väittämillä, että katkaisee sähkön sähköiskutilanteissa tai mitä niissä nyt sitten lukeekaan.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko okaro siis nyt sitä, että kun henkilö joutuu osaksi virtapiiriä nollavian takia, kuten ketjun aloittaja kuvaili, niin vikavirtasuoja ei muka laukea?
Sitä vartenhan niitä juuri on keskuksissa asennettuina ja irtomyynnissä pistorasioihin, että kun tällaiseen sähköiskutilanteesen joutuu, niin suoja laukeaa niin nopeasti, että ihminen ei ehdi kuolla.
Nollavikahan voisi olla myös ennen asunnon keskusta, jolloin teoriasi mukaan sinnekään asennetut vikavirtasuojat eivät auttaisi. Keskuksessahan nuo kevit ja nollat yhdistyvät joka typauksessa, paitsi aivan uusimmissa rakennuksissa, jossa kaikki uutta.

Eli vikavirtasuojia ei varmaan sitten saisi myydä väittämillä, että katkaisee sähkön sähköiskutilanteissa tai mitä niissä nyt sitten lukeekaan.

Lue lisää

No onhan se nyt ihan yleisessä tiedossa ei vikavirtakytkimet suojaa nollavian (PEN-vika) jäljessä olevissa asennuksissa!!!

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko okaro siis nyt sitä, että kun henkilö joutuu osaksi virtapiiriä nollavian takia, kuten ketjun aloittaja kuvaili, niin vikavirtasuoja ei muka laukea?
Sitä vartenhan niitä juuri on keskuksissa asennettuina ja irtomyynnissä pistorasioihin, että kun tällaiseen sähköiskutilanteesen joutuu, niin suoja laukeaa niin nopeasti, että ihminen ei ehdi kuolla.
Nollavikahan voisi olla myös ennen asunnon keskusta, jolloin teoriasi mukaan sinnekään asennetut vikavirtasuojat eivät auttaisi. Keskuksessahan nuo kevit ja nollat yhdistyvät joka typauksessa, paitsi aivan uusimmissa rakennuksissa, jossa kaikki uutta.

Eli vikavirtasuojia ei varmaan sitten saisi myydä väittämillä, että katkaisee sähkön sähköiskutilanteissa tai mitä niissä nyt sitten lukeekaan.

Lue lisää

En tiedä kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa: vikavirtasuoja suojaa vain sen jälkeen tapahtuvilta vioilta. Nollavika tapahtuu ennen sitä, joten siltä vikavirtasuoja ei suojaa. Virta tule vaihejohtoa sisään, menee laitteen läpi, palaa nollajohtoa pitkin takaisin vikavirtasuojan läpi. Kaikki virta palaa takaisin, niin vikavirtasuoja ei laukea. Sitten virta ei nollajohdon katkeamisen takia pääse lähteeseen vaan menee maajohtoa pitkin kuoreen ja sitten vaikka kuoreen koskevan kautta maahan.

Vikavirtasuojaa ei saa kytkeä PEN-johtoon, koska se voisi aiheuttaa nollavian.

Anonyymi kirjoitti:

No onhan se nyt ihan yleisessä tiedossa ei vikavirtakytkimet suojaa nollavian (PEN-vika) jäljessä olevissa asennuksissa!!!

Kyllä vikavirtasuoja suojaa siltä, mitä se on tarkoitettu suojaamaan: siltä, jos virtaa katoaa vikavirtasuojan jälkeen. Minulla on vikavirtasuoja PEN-rasiassa ja hyvin katkeaa virta testinapista.

okaro kirjoitti:

En tiedä kuinka monta kertaa tämä pitää sanoa: vikavirtasuoja suojaa vain sen jälkeen tapahtuvilta vioilta. Nollavika tapahtuu ennen sitä, joten siltä vikavirtasuoja ei suojaa. Virta tule vaihejohtoa sisään, menee laitteen läpi, palaa nollajohtoa pitkin takaisin vikavirtasuojan läpi. Kaikki virta palaa takaisin, niin vikavirtasuoja ei laukea. Sitten virta ei nollajohdon katkeamisen takia pääse lähteeseen vaan menee maajohtoa pitkin kuoreen ja sitten vaikka kuoreen koskevan kautta maahan.

Vikavirtasuojaa ei saa kytkeä PEN-johtoon, koska se voisi aiheuttaa nollavian.

Lue lisää

Palstan huuhaapelle jälleen vauhdissa.
Vai että VVS aiheuttaa nollavian. :DDDDD
Jos VVS on oikein kytketty niin se katkaisee nollajohtimen lisäksi vaihejohtimen. Yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on ollut käsissäni noita johtimia joskus aikoinaan, kun on sähkäri vaihtanut jotain johdonpätkiä talossamme. Ja silloin olen niitä päässyt tutkiskelemaan.
Epäilen, että ne eivät ole kuparia, koska:
-Metalli ei ole kuparin väristä, vaan harmaata.
-Metalli ei ole myöskään vihertynyt, kuten vanha kupari voisi tehdä hapettuessaan.
-Kun johtoa taivuttaa vaikkapa 90 asteen kulmaan, niin kulma-asento jää, eli johto ei ole ollenkaan taipuisa tai elastinen, kuten nykyajan johtimet. Eli metallilla ei ole sellaista "muistia", kuin nykyaikaisilla johtimilla
-Johtimen metalli on on kyllä monisäikeistä ja kierretty.
-Johtimen metallista tulee mieleen varusmiehenä tutuksi tullut "viiksilanka", joka siis oli rautalankaa. Tosin nuo talomme johtimien metalli ei ole niin tummaa, kuin armeijan rautalanka, vaan enemmän juuri tinan/lyijyn yms väristä.
Puhdasta rautalankaa ne eivät ole, koska ruostetta ei ole.
-Johtojen eristepinnassa ei ole muovia/kumia ollenkaan, vaan kangasta, jonka alla suoraan on metalli.
Johtimen metallin säikeet on aika paksuja.

Voihan ne tietenkin kuparia olla, mutta miksi se ei ole kuparin väristä edes silloin, kun johdon katkaisee ja katsoo tuoretta leikkauspintaa?

Lue lisää

Talossanne on todella vanhat sähköasennukset ja todellinen tarve täydelliseen uusintaan. Mutta kun sähköturvallisuusmääräykset ei vaadi asuinrakennusten sähköjen uusintaa niin kauan kun ei tehdä asunnoissa täyttä saneerausta.

Tein joskus 1950 luvulla rakennettuun ja täysrempassa olevaan asuntoon sähköjen uusimisen. Putkituksia pystyi käyttämään hyödyksi, mutta mm. keittiön ja WC:n asennukset uusittiin lähes kokonaan (vain vanha valaistusputkitus käytettiin hyödyksi) koska tuli lisää sähkön käyttökohteita. Liesikin vaihtui kaasusta sähköön ja "tietenkin" rakennusaikaisten määräysten vaatima liesiputkitus oli tukkeutunut (meni pintaasennukseksi).

Eräässä toisessa kohteessa alkoi naurattaa kun vanhan kerrostaloyksiön asukas valitti että asunnosta menee sähköt kun laittaa vedenkeittimen päälle ja pesukone pesee vessassa (asunnossa kaikki sähkölaitteet oli yhden 10 A sulakkeen perässä). Siispä tehtiin erillinen syöttö pesukoneelle ja varotettiin asukasta ettei laita keittokomerossa vedenkeitintä ja mikroaaltouunia/hellaa yhtäaikaa päälle (taas tulisi pimeää).

Anonyymi kirjoitti:

Palstan huuhaapelle jälleen vauhdissa.
Vai että VVS aiheuttaa nollavian. :DDDDD
Jos VVS on oikein kytketty niin se katkaisee nollajohtimen lisäksi vaihejohtimen. Yksinkertaista.

Lue lisää

Vikavirtasuoja on laite, joka voi toimia virheellisesti. Vikatilanteessa se voi katkaista vain nollan. Tämän takia vikavirtasuojaa ei saa kytkeä PEN-johtimeen. Toinen syy on, että se voi laueta itsekseen, jos virtaa karkaa laitteiden kuorten kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Palstan huuhaapelle jälleen vauhdissa.
Vai että VVS aiheuttaa nollavian. :DDDDD
Jos VVS on oikein kytketty niin se katkaisee nollajohtimen lisäksi vaihejohtimen. Yksinkertaista.

Lue lisää

Määräyksissä on jyrkästi kielletty kaikki kytkimet PE ja PEN johdoissa. Vain vaiheita ja nollajohdinta saa katkoa kytkimillä.