Yrityksiä ja investointeja Alankomaihin houkuttelevan hollantilaisen NFIA-viraston mukaan ennätysmäärä yrityksiä on muuttanut tai muuttamassa brexitin johdosta Yhdistyneestä kuningaskunnasta Hollantiin.
Viraston keskiviikkona 19. helmikuuta 2020 julkaiseman raportin mukaan yksin vuonna 2019 yhteensä 397 brittiläistä tai kansainvälistä yritystä muutti kokonaan tai osittain Alankomaihin. Yhteensä niiden lasketaan jo tuoneen tai tuovan maahan noin 14.000 uutta työpaikkaa ja noin 4,3 miljardin euron investoinnit kolmen ensimmäisen vuoden aikana.
Hollantilaisviranomaisten mukaan brittiyritysten virta maahan on edelleen kasvamassa. Parhaillaan NFIA:n listoilla on 425 brexitin takia Hollantiin tänä vuonna muuttamassa olevaa yritystä, jotka tarvitsevat apua maahan sijoittumiseen ja muun muassa paikallisten työntekijöiden värväämiseen. Tiedusteluja on niin paljon, että virasto on joutunut palkkaamaan lisää väkeä koordinoimaan tulijoiden tarpeita.
Britanniasta Hollantiin muuttavien yritysten määrä on ollut jyrkässä nousussa jo useamman vuoden. Jo vuonna 2018 yhteensä 153 brittiyritystä kertoi muuttavansa yksin Amsterdamiin. Tällöin kaupungin virkamiesten mukaan uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin koskaan aikaisemmin niiden kymmenen vuoden aikana, jolloin kaupunkiin muuttavia yrityksiä oli tilastoitu.
Viraston keskiviikkona 19. helmikuuta 2020 julkaiseman raportin mukaan yksin vuonna 2019 yhteensä 397 brittiläistä tai kansainvälistä yritystä muutti kokonaan tai osittain Alankomaihin. Yhteensä niiden lasketaan jo tuoneen tai tuovan maahan noin 14.000 uutta työpaikkaa ja noin 4,3 miljardin euron investoinnit kolmen ensimmäisen vuoden aikana.
Hollantilaisviranomaisten mukaan brittiyritysten virta maahan on edelleen kasvamassa. Parhaillaan NFIA:n listoilla on 425 brexitin takia Hollantiin tänä vuonna muuttamassa olevaa yritystä, jotka tarvitsevat apua maahan sijoittumiseen ja muun muassa paikallisten työntekijöiden värväämiseen. Tiedusteluja on niin paljon, että virasto on joutunut palkkaamaan lisää väkeä koordinoimaan tulijoiden tarpeita.
Britanniasta Hollantiin muuttavien yritysten määrä on ollut jyrkässä nousussa jo useamman vuoden. Jo vuonna 2018 yhteensä 153 brittiyritystä kertoi muuttavansa yksin Amsterdamiin. Tällöin kaupungin virkamiesten mukaan uusia työpaikkoja syntyi enemmän kuin koskaan aikaisemmin niiden kymmenen vuoden aikana, jolloin kaupunkiin muuttavia yrityksiä oli tilastoitu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hollannin viranomaisten mukaan maahan on siirtymässä sekä brittiyrityksiä että Britanniassa toimivia amerikkalaisia ja aasialaisia yrityksiä, jotka haluavat uudelleensijoittua EU:n sisämarkkinoiden alueelle.
Varsinkin monet pankkien tapaisten, koko EU:n alueella kauppaa käyvien ja viranomaislupia edellyttävien toimialojen yritykset ovat katsoneet parhaaksi siirtyä Hollantiin koska unionin ja Britannian tulevista suhteista vuoden 2020 lopussa päättyvän siirtymäajan jälkeen ei ole mitään varmuutta.
Osaltaan Britanniasta lähtevien yritysten sijoittumista juuri Hollantiin selittää se, että maassa puhutaan erittäin hyvin englantia ja maa on huolehtinut poikkeuksellisen hyvin muun muassa maahanmuuttajien lasten mahdollisuuksista käydä kansainvälisiä kouluja.
Myös 900 henkeä työllistävä EU:n lääkevirasto EMA muutti Lontoosta Amsterdamiin maaliskuussa 2019 ja sen vanavedessä Hollantiin siirtyi suuri joukko lääkealan kansainvälisiä yrityksiä. Jo sellaisenaan ne ovat nyt muodostaneet Amsterdamiin alansa eurooppalaisen keskittymän. Lisäksi kymmenet suuret japanilaiset yritykset, muun muassa Sony ja Panasonic ovat siirtäneet Euroopan pääkonttorinsa Britanniasta Amsterdamiin.
Alankomaista tai Pohjois-Saksasta kannattaisi vientiänsä käynnistävien suomalaisyritystenkin aloittaa tytäryhtiön muodossa, ja levittäytyä sieltä käsin :
Toimiva täysjärkinen maa, jossa yritysten toimintaedellytyksistä huolehditaan, Työvoima on täysjärkistä ja työnantajan ja työntekijän yhteistyö ja -vastuu toimii.
Suhtautuu Suomeen ja suomalaisiin tuotteisiin myönteisesti (ei alentuvasti kuten erityisesti Ruotsi).
Pääsääntöisesti ei toimi samoilla tuotealoilla kuin Suomi (kun taas Suomi ja Ruotsi toimivat samoilla aloilla ja ruotsalainen ostaa ruotsalaista).
Suuren varakkaan markkina-alueen ytimessä - ostovolyymiä löytyy ja uudet suuntaukset paljastuvat varhaisimmin, joten niihin voi reagoidakin ajoissa.
Kuljetus- ja muut yhteydet nopeat.
Nämä edut korvaavat täysin Alankomaiden korkeahkon palkkatason.
Luuletko esittäväsi jotain uutta asia suomalaisten yritysten tietoon?
Kyllä ne tietävät EU-alueen edut viimeistä piirtoa myöten.
Hollannissa toimivat ne yritykset,jotka katsovat siitä olevan hyötyä.
Ei siihen EU-maa tarvitse konttoria paikan päällä.
Britanniasta lähdetään brexitin takia, vaikka et sitäymmärrä.
Vastauksestasi havaitsee, että et itse tunne näitä asioita lainkaan.
Monet suomalaiset vientiyritykset nimenomaan eivät tunne Euroopan markkinoiden dynamiikkaa. Syy: ne eivät toimi riittävän KIINTEÄSTI markkina-alueen ytimessä (vähintään tytäryhtiö ja vähintään tuotteiden paikallista versiointia).
Ytimeen kuuluu erityisesti Hollanti, Saksa, Ranska ja Pohjois-Italia.
Voimakas ja aloitteellinen osallistuminen oman alan standardien ja direktiivien valmisteluun ja ajantasaisen tiedon saanti omaa kehitystyötä varten vaatii läsnäoloa markkinoiden ytimessä.
Näiden monien asioiden hoitaminen Tuupovaarasta tai Norrköpingistä ei toimi.
Suomi ja Ruotsi eivät kuulu markkinoiden ytimeen, Tanskakin vain osittain.
Suomi ja Ruotsi ovat liian pieniä markkina-alueita monille tuotteille.
Lisäksi ne kilpailevat hyvin monilla tuotealueilla keskenään.
Lisäksi vain myynti polkuhinnalla saa ruotsalaisen ostamaan muuta kuin ruotsalaista.
Siksi lopputulos vientipuuhista Ruotsin kautta on monesti edeltäkäsin selvä.
Joillekin yrityksille on järkevää siirtyä Briteistä esimerkiksi Alankomaihin. Näinhän aloitus kertoi. Joillekin yrityksille on puolestaan järkevää siirtyä Brexitinkin vuoksi Britanniaan. Ei siinä sen kummempaa ole.
Taidan ymmärtää tämänkin asian Sinua paremmin. Itseäni auttaa sekin että olen asunut (opiskellut, tehnyt työtä) useammassa mainitussa maassa.
Lykkäätpötyä.
Suomalaiset vientiyritykset nimenomaan hyödyntävät EU:n suurta markkina-aluetta. Se voidaan yhtä hyvin tehdä Suomesta kuin mistä tahansa muualta EU:sta.
EU:n ulkopuolisen maan taas on edullista perustaa tytäryhtiöitä EU:n alueelle tai siirtää yritysten toiminta kokonaan EU:n puolelle. Sitähän Britannia brexitin takia joutuu tekemään.
Et todellakaan ymmärrä, että ison markkina-alueen dynamiikkaa voi tehokkaasti hyödyntää vain sen ytimestä käsin, ei Tuupovaarasta tai Norrköpingistä.
Luulet vientikaupan olevan puuhastelua.
Puuhastelua ja spottikauppoja voit harrastaa Tuupovaarasta tai Norrköpingistä, mutta se ei ole pitkäjänteistä ja merkittävää vientitoimintaa.
Esität omia kuvitelmiasi.
Minä en luule mitään.
Tässä on siis kyse siitä, että yritykset,jotka haluvat käydä kauppaa EU:ssa pakenevat Britanniasta brexitin takia.
Suomalaisyrityksillä ei ole siihen tarvetta.
Sanomaketjussa ei ole missään kohdassa epäilty aloituksen paikkansapitävyyttä.
On muistutettu siitä, että yhtälailla monille suomalaisyrityksellekin on tytäryhtiö EU:n ydinvaltioissa (kuten Alankomaat) edellytys pitkäjänteisen ja merkittävän EU-viennin onnistumiselle.
Puuhastella voi Tuupovaarastakin käsin, mutta useimmilla aloilla ei siten voi kohota oman alansa merkittäväksi toimijaksi. Jos haksahtaa aloittamaan viennin pienestä ja omiaan suosivasta maasta (kuten Ruotsista), saa alentua polkumyyjäksi.
Menestyä voi vain menemällä tapahtumien keskiöön ja taistelemalla siellä.
Vientibisneksen hyödyt katoavat, jos vientiyrityksen omistaa osaksi tai kokonaan ulkomaalainen sijoitusyritys tms. tahot. Näin Suomi menettää viennistä tulevia hyötyjä ulkomaisen omistajan eduksi, jonka eurauksia ovat mm. mahdollinen yritystoiminnan siirtäminen toiseen maahan, josta seuraa työttömyyttä, sekä tuottojen katoaminen omasta hyvinvoinnista, josta seuraa mm. ostovoiman heikentymistä, josta seuraa mm. palkanmaksukyvyn heikkenemistä, josta seuraa mm. työmäärän lisääntymistä yksilölle, sekä tuotannon vähenemistä, toimitusvaikeuksia jne.
eu-alueella muodostettaviin yhteismarkkinoihin liittyvä kansallisen tason liiketoiminnan pirstominen vahvistaa markkinoilla toimivia, sekä niistä hyötyviä yrityksiä ja ihmisiä. Tämän lieveilmiöitä, esim. massatyöttömyys, pyritään peittelemään mm. esittämällä markkinamittauksia, jotka eivät huomioi kärsivään osapuoleen liittyvää tilastotietoa. Eli kokonaistilannetta vältetään esittämästä, josta näkisi selkeästi hyötyjen ja haittojen suhteen. eu on meille monille haitallinen valtajärjestelmä, joka rakentaa itselleen menestystä ihmisten ja yritysten, sekä hyvinvoinnin kustannuksella. Eihän niin valtavan koneistoin, kuin eu on, rakentaminen ja ylläpitäminen, sekä kehittäminen ole ilmaista. Tämän seurauksena on aina sekä hyötyvä että kärsivä osapuoli.
Vähissä on EU-vihaajan eväät.Samoja valeita toistellaan.
Antaisitko naapurillesi avaimen, sekä oikeudet käydä asunnossasi syömässä sinun ruokiasi ja kuluttamaan sinun maksamaasi sähköä? En minäkään. Mutta Suomen päättäjät toimivat tähän tyyliin eu:n kanssa.
Suomi - kuten kaikki EU:n jäsenmaat - vastaa itse suvereenisti taloudestaan.
EU on luonut mahdollisuudet hoitaa sitä hyvin.
Hollannin lisäksi Britannian eron takia yrityksiä siirtyy tai niiden uusia toimipisteitä perustetaan mm. Ranskaan,Belgiaan,Saksaan ja Espanjaankin.