Suomessa toimi Terijoella ns. Kuusisen hallitus talvisodan aikana. Neuvostoliitto ei tunnustanut muuta hallitusta Suomen lailliseksi hallitukseksi. Sen vuoksi pääministeri Risto Rytin hallitus ei voinut pyytää rauhaa Suomen ja Neuvostoliiton välille talvisodassa.
Rauhanneuvottelut lähtivät käyntiin Neuvostoliiton aloitteesta jo joulukuussa 1939, kun kirjailija Hella Wuolijoki lähetti ulkoministeri Väinö Tannerille kirjeen, jossa tarjoutui osallistumaan neuvotteluihin Neuvostoliiton Tukholman lähettiläs Aleksandra Kollontain kanssa. Aloite tehtiin Neuvostoliiton hallituksen salaisesta toimeksiannosta, sillä Wuolijoella oli kytköksiä Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon ja Wuolijoki kuului NKVD:n asiamies peitenimellä ”runoilija”.
Stalin siis aneli rauhaa pieneltä Suomelta talvisodassa.
Sama tapahtui jatkosodassa 1944. Jälleen ensikontakti tapahtui Neuvostoliiton Tukholman lähettiläs Kollontain toimesta. Hän otti yhteyttä Ruotsin ulkoministeriön kautta heinäkuun 1944 lopulla. Tieto välitettiin Suomeen Helsingissä olevan ruotsalaisen sotiasasimies Curt Kempffin kautta, joka otti yhteyttä puolustusministeri Rudolf Waldeniin.
Kummallakin kerralla Stalin aneluiden syy on selvä. Suomen armeija teki ankaraa vastarintaa puna-armeijalle. Toki Stalinin rauhanhaluhin vaikutti myös strateginen tilanne Euroopassa, joka vaati kummallakin kerralla nopeaa rauhaa Neuvostoliiton luoteisella rintamalla.
Rauhanneuvottelut lähtivät käyntiin Neuvostoliiton aloitteesta jo joulukuussa 1939, kun kirjailija Hella Wuolijoki lähetti ulkoministeri Väinö Tannerille kirjeen, jossa tarjoutui osallistumaan neuvotteluihin Neuvostoliiton Tukholman lähettiläs Aleksandra Kollontain kanssa. Aloite tehtiin Neuvostoliiton hallituksen salaisesta toimeksiannosta, sillä Wuolijoella oli kytköksiä Neuvostoliiton korkeimpaan johtoon ja Wuolijoki kuului NKVD:n asiamies peitenimellä ”runoilija”.
Stalin siis aneli rauhaa pieneltä Suomelta talvisodassa.
Sama tapahtui jatkosodassa 1944. Jälleen ensikontakti tapahtui Neuvostoliiton Tukholman lähettiläs Kollontain toimesta. Hän otti yhteyttä Ruotsin ulkoministeriön kautta heinäkuun 1944 lopulla. Tieto välitettiin Suomeen Helsingissä olevan ruotsalaisen sotiasasimies Curt Kempffin kautta, joka otti yhteyttä puolustusministeri Rudolf Waldeniin.
Kummallakin kerralla Stalin aneluiden syy on selvä. Suomen armeija teki ankaraa vastarintaa puna-armeijalle. Toki Stalinin rauhanhaluhin vaikutti myös strateginen tilanne Euroopassa, joka vaati kummallakin kerralla nopeaa rauhaa Neuvostoliiton luoteisella rintamalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.