"Puhe ratkaisemattomasta maanvuokrakysymyksestä jopa sodan syynä on osoittautunut kytkeytymiseksi harhakuvaan, mutta sen voi kohdata journalismissa vielä neljännesvuosisata sen jälkeen kun torpparien asennoituminen sodassa on historiatieteessä paljastettu. Torppareilla ei edes eturyhmänä ollut aihetta tukea Kansanvaltuuskuntaa, sillä Svinhufvudin hallitus oli tammikuussa antanut eduskunnalle ehdotuksen laiksi, jonka nojalla torpparit saisivat lunastaa tilansa itsenäisiksi. Eräiden Leninin teesien lumoissa elänyt Kansanvaltuuskunta sen sijaan määräsi torpparit maksamaan veronsa yksityisen isännän sijasta toistaiseksi valtiolle ja horjui kahden mahdollisuuden välillä: joko oli vuokrasuhteen valtioon jäätävä pysyväksi tai oli torpat porvarillisen politiikan tapaan itsenäistettävä.
Oli sitten puhe työväestä tai torppareista, valkoista ja punaista armeijaa ei läheskään tiiviisti erottanut toisistaan luokkaraja. Työmiesten panos senaatin joukoissa on liian usein unohdettu. "
- Eino Jutikkala
Jo sosiaalidemokraattien järjestämässä Tampereen torpparikokouksessa 9.-12.4.1906 torpparit vaativat tilojen lunastusoikeutta, mutta sosialidemokraatit ajoivat läpi ponsilausuman, jonka mukaan kaikki yksityinen maa on saatava VALTIOLLE. Svinhufvudin hallitus antoi tammikuussa 1918 eduskunnalle lakiesityksen torppien ja mäkitupien lunastamiseksi itsenäiseksi. Vasemmistoa taas vallankumous radikalisoi siten, että se ensin vaati korvauksetonta pakkolunastusta, ja lopuksi siten että Kansanvaltuuskunta punakapinan aikana antamallaan julistuksella otti vuokratilat valtiolle jättäen avoimeksi vuokraajien tulevan aseman. JULISTUS OLI YKSITYISKOHTIA MYÖTEN TOISTO LENININ AIEMMIN VENÄJÄLLÄ ANTAMASTA MAADEKREETISTÄ.
Ei siis ihme ettei torppareilla yhtenäisenä yhteiskuntaluokkana ollut valtavia haluja siirtyä tukemaan punaisia. Punaisten hallitsemilla alueilla he siirtyivät valtaosaltaan punaisten puolelle, jos olivat järjestötoiminnassa. Valkoisten hallitsemilla alueilla pääasiassa valkoisten puolelle.
Kuten Jutikkala mainitsi ”työmiesten panos senaatin joukoissa on liian usein unohdettu”. Kysymys kuuluukin mitä osaa ”pakottaminen” näytteli. Miten se näkyi itse taistelussa valkoisella puolella? Ei juuri sanottavammin.
"Se seikka, että komppaniassamme oli aika paljon mielipiteiltään vasemmistolaisia", kertoo muuan mukana ollut, "ei vaikuttanut häiritsevästi..., vaan kaikki tekivät heille määrätyt tehtävät moitteettomasti."
///Penna Tervo
Oli sitten puhe työväestä tai torppareista, valkoista ja punaista armeijaa ei läheskään tiiviisti erottanut toisistaan luokkaraja. Työmiesten panos senaatin joukoissa on liian usein unohdettu. "
- Eino Jutikkala
Jo sosiaalidemokraattien järjestämässä Tampereen torpparikokouksessa 9.-12.4.1906 torpparit vaativat tilojen lunastusoikeutta, mutta sosialidemokraatit ajoivat läpi ponsilausuman, jonka mukaan kaikki yksityinen maa on saatava VALTIOLLE. Svinhufvudin hallitus antoi tammikuussa 1918 eduskunnalle lakiesityksen torppien ja mäkitupien lunastamiseksi itsenäiseksi. Vasemmistoa taas vallankumous radikalisoi siten, että se ensin vaati korvauksetonta pakkolunastusta, ja lopuksi siten että Kansanvaltuuskunta punakapinan aikana antamallaan julistuksella otti vuokratilat valtiolle jättäen avoimeksi vuokraajien tulevan aseman. JULISTUS OLI YKSITYISKOHTIA MYÖTEN TOISTO LENININ AIEMMIN VENÄJÄLLÄ ANTAMASTA MAADEKREETISTÄ.
Ei siis ihme ettei torppareilla yhtenäisenä yhteiskuntaluokkana ollut valtavia haluja siirtyä tukemaan punaisia. Punaisten hallitsemilla alueilla he siirtyivät valtaosaltaan punaisten puolelle, jos olivat järjestötoiminnassa. Valkoisten hallitsemilla alueilla pääasiassa valkoisten puolelle.
Kuten Jutikkala mainitsi ”työmiesten panos senaatin joukoissa on liian usein unohdettu”. Kysymys kuuluukin mitä osaa ”pakottaminen” näytteli. Miten se näkyi itse taistelussa valkoisella puolella? Ei juuri sanottavammin.
"Se seikka, että komppaniassamme oli aika paljon mielipiteiltään vasemmistolaisia", kertoo muuan mukana ollut, "ei vaikuttanut häiritsevästi..., vaan kaikki tekivät heille määrätyt tehtävät moitteettomasti."
///Penna Tervo
Vastaukset 11
Vanhimmat
Järkimiehiä kaupunkien demarit. Märkiä tulvan pieksämiä peltoja tuetaan Suomessa nykyään maataloustuilla, vaikka niissä ei kasva kuin rehuviljaa ja ohrakaljaa. Suomalainen leipävilja menee ulkomailla sioille.
Paska kirja jossa ihailtiin veistöjämme tuhoavaa soiden ojitusta. Ei tainnut Linna olla mikään 'nero' joksi Hämeen tollot hänet ovat ristineet.
SDP ajoi kolhooseja Suomeen Leninin tavoin jo vuonna 1906.
Nykyisin maanviljelyn suurimpia vihaajia ovat katkerat persumiehet. Ostavat mieluummin saksalaista teurasjätettä Lidlistä.
Ostan minäkin esimerkiksi espanjalaisia tomaatteja närpiöläisen vetisen paskatomaatin sijaan. Tietoisena kuluttajana en halua rahoittaa vuoden 1918 murhaajien jälkeläisten tilipussia. En ole tippaakaan edes ohrakaljaa maistanut. Alkosta käyn joskus säätettyäni ulkomaalaisia viinaksia kotimaisen ohrakaljan sijaan.
"Ostan minäkin esimerkiksi espanjalaisia tomaatteja närpiöläisen vetisen paskatomaatin sijaan."
Espanjassa sitä vasta käytetäänkin tomattiviljelmillä hyväksi köyhiä afrikkalaisia pakolaisia, asuvat muovikelmussa tehdyissä hökkelissä kurjissa oloissa ja saaavat kurjaa palkkaa. Jos olet joskut sattunut lukemaan tai nähnyt hyväksi käytön määrää et ostaisi espanjalaisia tomatteja.
Linnan kirja on taiteilijan 60-lukulainen veto . Hän haistoi politiikan suunnan hyvin varhain jo ennen 60-lukua ,mikä on myös tuuria tai pelisilmää. Kuului hän itsekin tähän vasemmistolaiseen kirjailijapiiriin.
Historiallisen totuuden kannalta Pohjantähti on täysin väärin, mutta se on vaikuttanut kansan ajateluun.Torppareita oli enemmän valkoisten puolella, mutta suurin osa ol passiivisia. Torpparikysymys oli sivuseikka, josta jo lainsäädännön prosessit oli menossa; enemmän vaikutti bolshevikkien esimerkki ja suoranainen kiihotus.
Sosialistit yllyttivät maatyöväkeä lakkoihin jo keväällä ja kylvötyöt jäivät suurelta osalta tekemättä mikä johti elintarvikepulaan seuraavana talvena.
Tätä vasemmisto käytti jälleen propagandakeinona syyttäen porvarien aiheuttaneen nälänhätää ja varastamaneen elintarvikkeet itselleen.
Punakapinaa nostatettiin kaikin keinoin ja huoli ruoan puutteesta on aina se tehokkain.
Elintarvikepula+johtui+100%+Venäjän+toimitusten+vähenemisestä.
Venäjä oli määrännyt Suomen ja Venäjän tullit sellaisiksi, että saivat polkumyytyä viljaa Suomeen. Tämä oli tietenkin ongelma Suomen omalle tuotannolle. Sitten kun tuli katoa ja I maailmansota niin äkkiä viljaa ei tullutkaan. Sosialidemokraattien toiminta pahensi asiaa 1917. Asialla kiihotettiin kansaa ja varastoja ryöstettiin ja tuhottiin. Lakkoilu haittasi omaa tuotantoa. Keväällä 1918 tästä kerättiin sitten satoa, kun ruokaa ei oikeasti ollut.
Venäjältä ja Saksastakin saatiin viljaa 1800-luvunloppupuolella niin halvalla, että Suomessa kannatti panna pellot heinälle ja tuottaa voita ja juustoa ulkomaille myytäväksi.Meijeri nousi lähes joka kylään. Ja isoihin taloihin vieläkin seisovat kivinavetat.
Tiukan tullen ei sitten leipäviljaa tahtonut riittää, kun tuonti katkesi.