Lappajärven ympäryskuntien rahahanat
Ilkka-Pohjalainen uutisoi 5.2.2020 maakunnan tuoreita, Kuntaliiton julkaisemia kuntien 2019 talouslukuja. Kunnat saavat tulonsa pääosin kantamistaan veroista valtionosuuksista. Sitä kutsutaan verorahoitukseksi.
Vimpelin asukaskohtainen verotulo oli viime vuonna noussut 230 euroa edellisestä vuodesta eli eniten eteläpohjalais- ja pohjalaiskunnissa. Toisissa Lappajärven ympäryskunnissa Lappajärven nousu oli 122 ja Alajärven 105 euroa.
Vimpelin asukaskohtainen verotulo oli 3 626 euroa ja sai hopeamitalin maakunnassamme Seinäjoen jälkeen. Paljon ounasteltua kuntatalouden kriisiä vahvistaa kolmen eteläpohjalaiskunnan verotulojen jääminen edellisvuotta pienemmäksi.
Lappajärven ympäristökunnilla oli 2019 Lappajärvellä verorahoituksella käytettävissä palvelutuotantoon asukaskohtaisesti 6 744, Alajärvellä 6 633 ja Vimpelillä 6 345 euroa. Kuntien välinen marginaali vaikutti Vimpelissä ja Lappajärvellä miljoonan ja Alajärvellä kolmisen miljoonaa euroa suuntansa.
Viime vuonna Alajärven verotulot olivat 46 prosenttia, Lappajärven 47 ja Vimpelin 57 prosenttia verorahoituksesta. Vimpelin luku on maakunnan neljänneksi paras Seinäjoen, Lapuan ja Ilmajoen jälkeen.
Kuntien rahoitussysteemiin kuuluu nk. verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jossa Robin Hoodin tapaan nipistetään hyvätuloisilta kunnilta ja annetaan pienituloisille kunnille, jotta nekin voisivat hoitaa tasapuolisesti asukkaidensa peruspalvelut eli perusopetuksen ja terveydenhuollon.
Taidamme trossata vähän liikaa, kun maakuntaveturina ja parastuloisimpana eteläpohjalaiskuntana Seinäjokikin saa tänä vuonna tasausta köyhäinapuna nuppikohtaisesti 283 euroa puhumattakaan kriisikuntaa lähentelevän Vaasan 954 eurosta.
Alajärven luku on 1 005, Lappajärven 951 ja Vimpelin 731 euroa.
Helsingin pormestari Vapaavuoren hammasten kiristelyä ei sovi ihmetellä, kun kaupunki joutuu tänä vuonna osallistumaan tasaustalkoisiin 373 miljoonalla eurolla.
Kun nykyinen tasausmenettely alkoi 2010, on alajärveläinen saanut Ojalan laskuopin mukaan kuluva vuosi mukaan lukien tasausta noin 10 100, lappajärveläinen 7 480 ja vimpeliläinen 6 050 euroa. Vain mielikuvitus on rajana pohtia, mikä vaikutus noilla tasauksilla on ollut Lappajärven ympäryskuntien kuntatalouksiin.
Vimpelin maakuntasarjassa vuoden 2019 hyviin verotuloihin saattaa liittyä sellainen sudenkuoppa, että vuonna 2021 laskennan pohjana ovat viime vuoden verotulot ja kun vos-tasaus on kääntäen verrannollinen verotuloihin, niin Vimpelin saama tasaus saattaa vähentyä entisestään eikä se ole kuntapäättäjistä kiinni!
Ilkka-Pohjalainen uutisoi 5.2.2020 maakunnan tuoreita, Kuntaliiton julkaisemia kuntien 2019 talouslukuja. Kunnat saavat tulonsa pääosin kantamistaan veroista valtionosuuksista. Sitä kutsutaan verorahoitukseksi.
Vimpelin asukaskohtainen verotulo oli viime vuonna noussut 230 euroa edellisestä vuodesta eli eniten eteläpohjalais- ja pohjalaiskunnissa. Toisissa Lappajärven ympäryskunnissa Lappajärven nousu oli 122 ja Alajärven 105 euroa.
Vimpelin asukaskohtainen verotulo oli 3 626 euroa ja sai hopeamitalin maakunnassamme Seinäjoen jälkeen. Paljon ounasteltua kuntatalouden kriisiä vahvistaa kolmen eteläpohjalaiskunnan verotulojen jääminen edellisvuotta pienemmäksi.
Lappajärven ympäristökunnilla oli 2019 Lappajärvellä verorahoituksella käytettävissä palvelutuotantoon asukaskohtaisesti 6 744, Alajärvellä 6 633 ja Vimpelillä 6 345 euroa. Kuntien välinen marginaali vaikutti Vimpelissä ja Lappajärvellä miljoonan ja Alajärvellä kolmisen miljoonaa euroa suuntansa.
Viime vuonna Alajärven verotulot olivat 46 prosenttia, Lappajärven 47 ja Vimpelin 57 prosenttia verorahoituksesta. Vimpelin luku on maakunnan neljänneksi paras Seinäjoen, Lapuan ja Ilmajoen jälkeen.
Kuntien rahoitussysteemiin kuuluu nk. verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jossa Robin Hoodin tapaan nipistetään hyvätuloisilta kunnilta ja annetaan pienituloisille kunnille, jotta nekin voisivat hoitaa tasapuolisesti asukkaidensa peruspalvelut eli perusopetuksen ja terveydenhuollon.
Taidamme trossata vähän liikaa, kun maakuntaveturina ja parastuloisimpana eteläpohjalaiskuntana Seinäjokikin saa tänä vuonna tasausta köyhäinapuna nuppikohtaisesti 283 euroa puhumattakaan kriisikuntaa lähentelevän Vaasan 954 eurosta.
Alajärven luku on 1 005, Lappajärven 951 ja Vimpelin 731 euroa.
Helsingin pormestari Vapaavuoren hammasten kiristelyä ei sovi ihmetellä, kun kaupunki joutuu tänä vuonna osallistumaan tasaustalkoisiin 373 miljoonalla eurolla.
Kun nykyinen tasausmenettely alkoi 2010, on alajärveläinen saanut Ojalan laskuopin mukaan kuluva vuosi mukaan lukien tasausta noin 10 100, lappajärveläinen 7 480 ja vimpeliläinen 6 050 euroa. Vain mielikuvitus on rajana pohtia, mikä vaikutus noilla tasauksilla on ollut Lappajärven ympäryskuntien kuntatalouksiin.
Vimpelin maakuntasarjassa vuoden 2019 hyviin verotuloihin saattaa liittyä sellainen sudenkuoppa, että vuonna 2021 laskennan pohjana ovat viime vuoden verotulot ja kun vos-tasaus on kääntäen verrannollinen verotuloihin, niin Vimpelin saama tasaus saattaa vähentyä entisestään eikä se ole kuntapäättäjistä kiinni!
Vastaukset 34
Vanhimmat
Erinomainen kirjoitus ja pistää miettimään mistä maaseudun autioituminen johtuu ja ketä se palvelee!
Minä selvitän vähän totuuksia, näistä vimpelin verotuloista .tiedän tarkkaan mistäne koostuu
Suurin veron maksaja ryhmä on eläkeläiset ,,Rauraruukki eli SSAB ruotsalainen yritys joka maksaa yhteisöveroa vimpeliin melkoisen summan joka vuosi .Satun tietämään tasantarkkaan euro määräisesti. Vuonna 2010 vimpeli haki 1,5 milj valtion harkinnanvaraista avustusta ja koko 2010 lähes joka vuosi myös saatiin, paitsi vuonna 19 ei saatu.Ainoastaan Kauhajoki oli ainoa joka sai muistaakseni 1 milj .Mutta näistä ei ole vain puhuttu ollaan vai hiljaa ja pidetää salassa
Veikolle sanoisi että olet oikein sellainen pahan-ilman ilntu, joka yrität saada aikaan parhaasimukaan epäsopua kuntien välillä. joka maksat verosi seinäjoelle
Veikolle terveiset sinne Seinjoelle ,täältä Vimpelistä
"Satun tietämään tasantarkkaan euro määräisesti. "
Kerrotko tarkan euro määrän ?
"Vuonna 2010 vimpeli haki 1,5 milj valtion harkinnanvaraista avustusta ja koko 2010 lähes joka vuosi myös saatiin, paitsi vuonna 19 ei saatu."
Täyttä potaskaa.
Olet Vimpeliläinen haloo valtuutettu, sinut tunnetaan valehtelet että korvat heiluu
vimpeläisiä totuus harmittaa, jos nyt vouhkaaminen rauhottuis.
Josko joskus kertoisit totuuksia, mutta kun aina provoja.
Oho, jos saatais yhtä paljon rahaa valtiolta nuillahan kummasti rakentelis Vimpeli ja Lappajärvi liikuntahalleja, päiväkoteja ja kouluja.
Verotulojen tasaus on kuntien kannustinloukku. Mitä vähemmän on omia tuloja, sen enemmän saa tukirahaa yhteiskunnalta.
jokainen työtä tekevä tietää kuinka lujalta on otettava työllä sama summa verotuksen jälkeen kuin se että se annettaisiin noinvaan tuostavaan käteen.
Veke voi jo keskittyä eläkepäiviin ja verojenmaksuun siellä Seinäjoella. Nyt on ihan uudet tuulet ja historiaosasto voi miettiä saiko työyrallaan mitään aikaiseksi. Ainakin pari selvitystä, joilla pyyhittiin jotain ja nämä eläkeselvitykset eivät ole kyllä tasoaan noista nostaneet!
Kummaa kun aloituksen tapaiset kirjoitukset on sulle aina kuin härälle punainen vaate. Miksi ?
Moneen kertaan on laskettu se jotta Alajärvellä olisi ollut noin kolme miljoonaa vähempi rahaa käytettävissä per vuosi jos tasaus olisi pikkukuntien luokkaa. Vimpelillä taas rahaa tulisi vajaa miljoona vuodessa lisää jos tasaus olisi samaa tasoa Alajärven kanssa.
Lujilla ovat Vimpeli, Lappajärvi ja muut seudun pikkukunnat kun joka sentti pitää laskea jotta saadaan edes peruspalvelut pyörimään, samaan aikaan asukkaista ja kouluista taistelee nämä Alajärvet, Lapuat ja Kauhavat jotka kymmeniä miljoonia tasausta puskee viihtyvyyteen.
Järviseudun etu vaatisi vähän toisenlaista rahanjakoa!
Alajärvellä toimivat vientiyritykset ovat euromääräisesti eteläpohjanmaan suurin, seuraavina
Kauhava ja Lapua Tämä on valtiontalouden kannalta erinomainen asia.
On tämä Vimpelin palsta ihmeellinen paikka, kun provoja syntyy kuin sieniä sateella.
Vipelissä ei olisi ollut lukiota enää vuosiin ilmsn 3x suurempua valtionosuuksia kuin Alajärvellä. Lukio tosin loppuu syksyllä 2021.
Asiaa et pysty kommentoimaan niin pitää haukkua henkilö?
Työttömyys+laski+Järviseudulla
Alajärvi talouden mittareilla kaikkein pärjäävin kunta tilastojen mukaan, yritysten tarpeet olisi saada lisää tekijöitä ei löydy ammattihenkilöitä metallin palvelukseen. TYÖPAIKKOJA ON PALJON ALAJÄRVELLÄ JOPA MAAHANMUUTTAJIA KAIVATAAN ERI TEHTÄVIIN, PALVELUALALLE SEKÄ METALLI MUTTA EI SAADA TEKUJÖITÄ VAIKKA REKRYTOINTI KÄYNNISSÄ.
"Alajärvi talouden mittareilla kaikkein pärjäävin kunta tilastojen mukaan"
Sulla on sitten omat tilastot.
"MUTTA EI SAADA TEKUJÖITÄ VAIKKA REKRYTOINTI KÄYNNISSÄ"
No eihän Alajärvelle ketään saada muuttamaan. Taantuva kunta.
Pärjäävin on ainakin mitä tulee yhteiskunnan tuilla elämiseen.
Tilannepäivitys+kunnallisverot+ja+yhteisöverot:
KORJAUS:+Alajärvi++0,4%+ja+-1.8%
Alajärvi on profiloitunut seniorikaupungiksi, siitä sitten seuraakin monenkirjavaa harmia asumiseen, viihtyvyyteen, kehittymiseen. Kustannusrakenteeseen ja vetovoimaisuuteen.
vimpelin tilanne äärimmäisen heikko taloudella osalla, kevään yritysten tilaukset laahaa tappiota metallituotteiden myyntitulos negatiivista kurjuutta tiedossa. Kesälle ei ole parannusta näköpiirissä, lomautuksia kylläkin harkitaan vakavasti. Miten se mahdolista Alajärven osalle kovaa kasvua onko yrityskulttuurissa jotain erilaista, vaikea tätä muuten selittää, kaksi kuntaa kuitenkin lähes saman arvoisia ainoa ero Alajärvellä on kolminkertainen määrä asukkaita, ja yritysten hyvät toiminta edellytykset en tiedä mikä näin valtavan eron vimpeliin nähden. Tätä on nellussa monetkin miettinyt mistä johtuu.
Avaakko meille mistä johtuu nämä Alajärven saamat runsaat valtion avut ympäryskuntiin nähden?
Miten kovan kasvun Alajärven yrityksiä sitten näkyy protestilistalla tuon tuosta. Kerrotko syytä tähän ?
katsoppas niin näkyi Vimpeliläinen olevan protestilistalla "virallinen lehti" etkös nähnyt
taitaa näkö valikoida mutta toisaalta sehän on luonnollista näitähän on joka kunnassa
suurin osa ulkomaalaisten avioeroja jotka sinäkin maksat katsos tämän vuoden ensimmäinne numero menevät naimisiin ja haetaan kelatukia varsinkin somput lapsia tehdää kuin villissä lännessä.
Olen myös samaa miettinyt vuodesta toiseen. Miksi Alajärvi saa niin paljon enemmän valtionosuutta henkeä kohti kuin Vimpeli tai Lappajärvi ja moni muu kunta.??? Jonkun kuntapäättäjän pitää lähteä arkadianmäelle selvittämään asiaa. Ei voi olla oikein eikä millään muotoa kohtuullista että Alajärvi rakentaa julkisin verovaroin kaikenmoista vaikka taantuu ihan samoin kuin ympäryskunnatkin.
Joka euro jonka Alajärvi saa enemmän kuin esim Vimpeli on ympäryskunnilta pois. Kysyn vaan, onko se oikein ja kohtuullista? Kuka näitä lakeja säätää ja onko tässä valtakunnassa ketään joka osaa selittää miksi näin on? Tähän tilanteeseen on pysähdytty jo liian kauan.
Näinhän se menee yksilön kohdallakin, joka työtä tekemällä koittaa rikastua saa kipeän ruhon kiitokseksi, Alajärven uimahallilla sitten huomaa vielä että työtön pääsee halvemmalla uimaan kuin viimmeisen päälle verotettu.
Saa varmaan siksi enemmän että siihen tullaan tulevaisuudessa liittämään juurikin näitä ympäryskuntia. Olisi turhaa ja liian kallista avustaa jokaista. Eli tulevaisuutta varten rahoitetaan Alajärveä, ja sinne rakennetaan infraa ja palveluja ympäryskuntiakin varten.
Alajärvi saa eniten valtiolta, koska tuottaa vähiten verotuloja per asukas.
Seinäjoki-Lapua-Kauhava on se akseli minne näiden seutujen palvelut keskittyy. Turha kuvitella että Alajärelle jotain keskitetään. Avustukset mitkä ovat altiolta saaneet ovat voineet liikuntahalleihin hakata mutta sekin tie taitaa olla jo loppuun kuljettu.
Miksiköhän Vimpeli ei saanut yhtään sitä harkinnanvaraista? Haki 1,5 milliä. Omillaan pitäis pärjätä, muttei tule pärjäämään. Ei turhaan haettu, tarve lisärahalle olisi ollut äärimmäisen kova.
Vimpelin prolleilla taas valemeno päällä alajärven kaupunkiin keskitys tapahtuu